LähiTapiola selvitti: Euron ulkopuoliset maat tuottaneet kolme kertaa euromaita enemmän

Euroalueen ulkopuolisista maista on saanut 15 vuoden aikana kolminkertaista sijoitustuottoa euroalueeseen verrattuna. Euroalueen keskimääräinen vuosituotto ylsi vajaan 15 vuoden ajanjaksolla keskimäärin 2,4 prosenttiin, kun muualla tuotto oli 6,8 prosenttia.

LähiTapiola Varainhoidon johtaja Jyrki Mäkelä rakensi mallisalkut euroalueesta ja alueen ulkopuolisista maista selvittääkseen, olisiko sijoittaja menestynyt huomattavasti paremmin, jos hän olisi vältellyt euroalueen osakemarkkinoita ja keskittynyt euron ulkopuolisiin maihin.

- Lopputulos oli yllättävä: euroalueen keskimääräinen vuosituotto ylsi vajaan 15 vuoden ajanjaksolla  keskimäärin 2,4 prosenttiin, kun muualla tuotto oli 6,8 prosenttia. Lopputulos oli sama kuin brittiläisen tutkimusyrityksen Ned Davis Researchin muutaman vuoden takaisessa tutkimuksessa, jonka pohjalta oma selvitystyöni lähti käyntiin, sanoo LähiTapiola Varainhoidon johtaja Jyrki Mäkelä.

LähiTapiolan eurosalkkuun valittiin suomalaisen sijoittajan näkökulmasta keskeisimmät euromaat eli Saksa, Ranska, Italia, Espanja, Hollanti ja tietenkin Suomi. Euron ulkopuolisista maista mukaan valittiin Tanska, Norja, Ruotsi, Iso-Britannia ja Sveitsi.

Tuottokehitys repesi heti kun euro otettiin käyttöön

Selityksiä tuottokehityksen eriytymiselle on Mäkelän mukaan vaikeampi löytää, mutta joitain päätelmiä hän pystyy tekemään.

- Tuottokehitys repesi eri suuntiin heti tarkastelujakson alussa, jolloin siis euro otettiin käyttöön käteisvaluuttana. ICT-pörssikuplan puhkeaminen osui samaan ajankohtaan. Finanssikriisin jälkeen repeytyminen on ollut vielä suurempaa, Mäkelä sanoo.

Valuuttakursseilla tai valitulla ajanjaksolla ei Mäkelän mukaan ole tulokseen vaikutusta.

-Tuotot ovat suunnilleen samat euroissa ja paikallisissa valuutoissa. Myöskään valituilla ajanjaksoilla ei ole väliä: euroalue tuotti muita maita paremmin vain kolmena vuonna tutkimuksen aikana, 2007-2008 sekä 2013, Mäkelä kommentoi.

Euron ulkopuoliset maat päässeet hyödyntämään yhteismarkkinoita ilman haittoja?

- Myös euron ulkopuolisissa maissa rahapolitiikka on ollut euroalueen kaltaista eli korot ovat laskeneet kuten euroalueella. Näyttäisi siltä, että näiden maiden yhtiöt ovat ehkä päässeet hyödyntämään yhteismarkkinoita ilman, että ovat joutuneet kärsimään niiden haitoista, Mäkelä arvioi.

Mäkelä sanoo, että selityksiä voi hakea myös kansantalouksien erilaisista toimialapainotuksista ja viennin rakenteesta. Hän pitää mahdollisena, että tuottoero säilyy tulevaisuudessakin.

- Ero on vain kasvanut muutaman vuoden aikana. Ja kun katsoo nykyistä talousympäristöä, ero voi revetä edelleen. Toki paljon riippuu siitä, miten Britannian käy brexitissä, Mäkelä miettii.