Lyhytaikaiset, vakuudettomat kuluttajaluotot eli pikavipit ovat suomalaisille äärimmäinen hätäkeino paikata rahapulaansa. LähiTapolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn mukaan 12 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoi voivansa harkita pikavipin ottoa. Harkitsemaan voisivat joutua erityisesti ne, joiden talous on syystä tai toisesta tiukalla.
Valtaosalle, 86 prosentille vastanneista, pikavippi ei ole minkäänlainen rahoitusvaihto, eivätkä he ole edes harkinneet pikavipin ottoa.
Huolestuttavaa on, että nuorista, 15-24 -vuotiaista vastaajista, joka kuudes voisi mielestään ottaa pikavipin. Myös ruuhkavuosia elävistä 35-44 –vuotiaista 17 prosenttia sanoo harkinneensa pikavipin ottoa.
- Valtaosalle suomalaisista on selvää, että pikavippeihin liittyy järkyttävän korkeat kustannukset. Joskus inhimillinen hätä voi kuitenkin ohittaa ymmärryksen korkeista kustannuksista. Elämänratkaisut eivät välttämättä tule lainamatematiikan oppikirjasta, vaan ihmismielen joskus epäloogisista sokkeloista. Liian helppo raha sekä peli- tai päihderiippuvuudet ovat erityisen ilkeä yhdistelmä, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.
- Aluksi voi olla vaikea ymmärtää pikavippauksen noidankerän kirouksia. Korot, viivästyskorot sekä erilaiset käsittely- ja perintäkulut muodostavat pikavippilainan kokonaiskustannukset, joiden yhteissumma voi nousta huomattavan korkeaksi. Maksuhäiriömerkintä välteltäessä velkataakkaa vielä hoidetaan uudella velalla, jolloin upotaan syvemmällä kuiluun. Mitä pidempää tässä velkapyörässä pyörii, sitä vaikeammaksi elämän ja talouden hallinta muuttuvat.
Suomessa viranomaiset ovat olleet huolissaan korkeakorkoisten kulutusluottojen kustannuksista lainaottajille ja luototuksen seurauksista kansantaloudelle. Viime töikseen eduskunta hyväksyi lain, joka alentaa pikavippien enimmäiskoron 20 prosenttiin. Lisäksi tiukennuksia on tulossa pikavippien valvontaan.
Varsinaisten pikavippien osuus suomalaiskotitalouksien kulutusluotoista on pieni. Mutta pikavippien huomattavan korkeat kustannukset ovat ajaneet lainanottajia entistä suurempaan ahdinkoon ja kasvattaneet osaltaan maksuhäiriömerkintöjä.
Pikavippi rahapulaan
Pikavipin ottaminen on suomalaisten mielestä vahvasti kytköksissä rahapulaan. Arjen katsaus –kyselyn mukaan tilanteet, joihin vastaajat voisivat harkita pikavipin ottoa, olivat rahapula ja äkilliset menot. Vain aivan muutama vastaaja harkitsisi pikavippiä aiempien velkojen maksuun, pelivelkojen kattamiseen tai juhlimiseen.
Huomattavaa on, että hieman keskimääräistä useampi vähintään kolmen lapsen perheen vanhempi sanoi pikavipin ottamisen voivan tulla elämässä eteen. Rahan puute oli suurperheellisten mielestä syy, joka voisi pakottaa pikavipin ottoon.
Selkeä enemmistö vastanneista ei kuitenkaan haluaisi ottaa pikavippiä missään tilanteessa.
Nummiaro muistuttaa, että äkilliseen rahapulaan on toki edullisempia lähteitä, kuten perinteinen pankkilaina. Myös luottokortin luottolimiitin käyttökin on pikavippiä halvempaa. Paras apu äkilliseen rahapulaan olisivat säästöt. Niiden syntyminen vaatii menojen ja tulojen tasapainottamista pitkällä tähtäyksellä. Säästäminen on varapuskurien kerryttämistä.
Nummiaron mielestä pikavippien heikkous on, että niillä helposti käytetään hyväksi ihmisen hädänalaista tilaa. Pikavippimarkkinaa pitää säännellä ja valvoa enemmän.
-Rahoitusinnovaatio on päässyt temmeltämään ilman kunnollista sääntelyä ja valvontaa. Rahan helppo tarjonta, houkuttava markkinointi ja vääristävät sisään heittotarjoukset ovat luoneet kysynnän, jota ei voi enää pitää terveenä. Pikavippaajien strategiana on kasvattaa kohtuuttomilla laina- ja perimiskuluilla lainamäärät niin suureksi, että toiminta on voitollista luottotappioista huolimatta. Lainaajat häpeävät ja päätyvät piilottelemaan velkaongelmaa. Ylivelkaantuneen kannattaa hakeutua velkaneuvontaan, jossa saa tukea eri velallisen vaihtoehtoihin, kuten sosiaalinen luotto, Takuusäätiön takaama pankkilaina, velkajärjestely tai ulosotto.
LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar TNS. Eläkekysymyksiin vastasi yhteensä 1037 suomalaista. Iältään vastaajat olivat 15-74 –vuotiaita. Kysely on toteutettu helmikuussa. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.
Lisätietoja:
Hannu Nummiaro, yksityistalouden ekonomisti, LähiTapiola Varainhoito, 050 577 9368 , [email protected]
LähiTapiola-ryhmän tehtävänä on turvata asiakkaidensa elämää ja menestystä. Visionamme on tarjota suomalaisille turvallisempaa ja terveempää elämää. Elämänturva merkitsee asiakkaillemme kokonaisvaltaista ja ennakoivaa palvelua.
LähiTapiola on keskinäiseen yhtiömuotoon perustuva, asiakkaiden omistama yhtiöryhmä, joka palvelee henkilö-, maatila-, yrittäjä-, yritys- ja yhteisöasiakkaita. LähiTapiolan tuotteet ja palvelut kattavat vahinko-, henki- ja eläkevakuuttamisen sekä sijoittamisen ja säästämisen palvelut. Olemme myös yritysten riskienhallinnan ja henkilöstön työhyvinvoinnin ammattilainen. www.lahitapiola.fi/uutishuone
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1