Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Pankit ja rahoitus » Danske Bankin suhdannekatsaus kesäkuu 2016: Kilpailukykysopimuksesta puhtia – valopilkkuna työttömyyden taittuminen

Danske Bank

Danske Bankin suhdannekatsaus kesäkuu 2016: Kilpailukykysopimuksesta puhtia – valopilkkuna työttömyyden taittuminen

Tiedote.
Julkaistu: 14.06.2016 klo 09:30
Julkaisija: Danske Bank

Danske Bankin ekonomistit näkevät kilpailukykysopimuksella olevan suotuisia vaikutuksia kotimaassa – toisena esiin nousee työttömyyden taittuminen. Euroalueen kasvu on pitänyt pintansa alkuvuodesta Kiinan ja Yhdysvaltojen haparoidessa. Toteutuessaan Brexit kuitenkin heikentäisi merkittävästi euroalueen tulevaisuudennäkymiä.

Danske Bankin ekonomistien suhdannekatsauksessa ennustetaan bruttokansantuotteen nousevan Suomessa 1,2 prosenttia vuonna 2016 ja tahdin kiihtyvän 1,3 prosenttiin vuonna 2017 – ennustetta on parannettu vuoden alusta jo 0,5 prosenttiyksikköä. Ennustetta on nostettu sekä alkuvuoden odotettua ripeämmän talouskasvun että viimein solmitun kilpailukykysopimuksen ansiosta, joka auttaa Suomen keskeisenä ongelmana ollutta vientiä.

- Suomen heikentynyt kustannuskilpailukyky on vaikuttanut viennin hiipumiseen, joten toimet kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi ovat tarpeellisia. Kesäkuussa solmittu kilpailukykysopimus laskee yksikkötyökustannuksia yli kolme prosenttia. Vaikka sopimus ei saavutakaan aivan hallituksen alkuperäisiä tavoitteita, voi sitä silti pitää historiallisena sisäisenä devalvaationa, joka auttaa palauttamaan kilpailukykyä, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki kommentoi.

Kilpailukykysopimuksen toteutumisella voidaan olettaa olevan positiivisia vaikutuksia työllisyyteen. Työttömyysaste on laskenut viime vuoden huipusta (9,4 %) huhtikuun 2016 9,1 prosenttiin. Työllisyys kohentuu kasvun mukana, ja työttömyysaste voi painua alle 9 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömyys uhkaa kuitenkin nostaa rakenteellista työttömyyttä, ellei työvoiman kysyntä piristy nopeasti.

- Työllisyyden nousua yksityisellä sektorilla voi pitää yhtenä parhaista uutisista kotimaan taloudessa. Kotitalouksien tilanne on kaiken kaikkiaan tällä hetkellä stabiili. Matala korkotaso tukee velallisia kotitalouksia edelleen, ja työllisyyden kohentuminen vilkastuttaa asuntomarkkinoita, Kuoppamäki jatkaa. 

Brexit todellinen riski

USA:n keskuspankki nostaa Danske Bankin ekonomistien odotuksen mukaan seuraavan kerran ohjauskorkoaan syyskuussa. Euroopan keskuspankki keskittyy nyt maaliskuussa ilmoitettujen toimien toimeenpanoon.

- Korkotaso tulee siis pysymään matalana vielä pitkään. Väläytykset niin kutsutusta helikopterirahasta, keskuspankin valtiolle tai suoraan kuluttajille jakamasta vastikkeettomasta rahasta, eivät ole realismia, ekonomisti Henna Mikkonen kommentoi.

Euroalueen talouskasvu on pitänyt Yhdysvaltoja ja Kiinaa paremmin pintansa alkuvuodesta. Neljännesvuositasolla koettiin epätyypillinen tilanne, euroalueen kasvu oli Yhdysvaltoja nopeampaa (0,6 % vs. 0,2 %). Ekonomistit odottavat bruttokansantuotteen kasvavan euroalueella 1,6 prosenttia kuluvana vuonna. Paljon keskustelua herättänyttä Brexitiä ekonomisti Henna Mikkonen ei pidä todennäköisimpänä vaihtoehtona, mutta kuitenkin todellisena riskinä. Toteutuessaan Brexit heikentäisi euroalueen kasvunäkymiä merkittävästi epävarmuuden lisääntyessä ja investointien vähentyessä.

- Kuluvana vuonna euroalueen kasvu voisi jäädä noin prosenttiin ja ensi vuonna jopa prosenttiyksikön vähäisemmäksi kuin perusnäkemyksessämme. Suomelle Iso-Britannia on yksi tärkeimmistä tavaraviennin kohteista, karkeasti laskien 10 prosentin pudotus Suomen viennissä Isoon-Britanniaan merkitsisi 0,2 prosentin laskua bruttokansantuotteeseen. Mikäli Iso-Britannia ei eroaisi Euroopan Unionista, investoinneissa voidaan nähdä kiihtymistä loppuvuotta kohden sekä kotimaassa että Euroopassa, Mikkonen toteaa.

SUOMI

Kysyntä ja tarjonta

2013 2014 2015 2016
2017
Määrän muutos, %      

 ennuste

 ennuste
Bkt -0,8 -0,7 0,7 1,2 1,3
Tuonti 0,5 0,0 -0,4 1,0 3,0
Vienti 1,1 -0,9 0,6 1,0 4,0
Kulutus 0,0 0,3 0,7 0,8 0,3
-yksityinen -0,5 0,6 1,4 1,1 0,6
-julkinen 1,1 -0,3 -0,9 0,0 -0,5
Investoinnit -4,9 -2,6 -1,4 2,5 3,5
Indikaattoreita 2013 2014 2015 2016 2017
Työttömyysaste, % 8,2 8,7 9,4 9,2 8,9
Ansiotaso, % 2,1 1,4 1,3 1,2 0,6
Inflaatio, % 1,5 1,0 -0,2 0,4 1,0
Asuntojen hinnat, % 1,3 -0,8 -0,6 1,0 1,0
Vaihtotase, mrd. eur -3,3 -1,9 0,3 0,5 1,0
Vaihtotase / bkt, % -1,6 -0,9 0,1 0,2 0,5
Julkinen alijäämä / bkt, % -2,6 -3,2 -2,7 -2,8 -2,5
Julkinen velka / bkt, % 55,4 59,3 63,0 65,6 67,2
           

Ennusteet: Danske Bank/Ekonomistit (2015 luvut neljännesvuositilinpidon pohjalta)

Lisätietoja:

Pasi Kuoppamäki, pääekonomisti, Danske Bank, puh. 010 546 7715
Henna Mikkonen, ekonomisti, Danske Bank, puh. 010 546 6619

Suhdannekatsaus kokonaisuudessaan:

http://danskebank.fi/fi-fi/tietoa-danske-bankista/media/Julkaisut/Pages/Talouskatsaukset.aspx 

Danske Bank on Suomen kolmanneksi suurin pankki, joka tarjoaa noin miljoonalle suomalaiselle kotitaloudelle, yritykselle ja instituutiolle palveluita laajan asiantuntemuksen sekä innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen avulla. Tavoitteemme on tulla tunnetuksi luotetuimpana taloudellisena kumppanina, ja haluamme tuottaa pitkäaikaista arvoa asiakkaillemme, sijoittajille sekä yhteisöille joiden osana toimimme. Danske Bank Oyj on osa pohjoismaista Danske Bank -konsernia. www.danskebank.fi

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs