Euroopan elinsiirtopäivää vietetään lauantaina 11.10. Suomessa lähes 400 ihmistä odottaa elinsiirtoa. Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula. Munuaissiirtoja on tehty jo 50 vuotta. Niiden tulokset ovat parantuneet vuosien aikana. Moni elinsiirron saanut palaa takaisin työhön ja viettää normaalia elämää.
Ensimmäinen munuaissiirto tehtiin Suomessa vuonna 1964. Munuaissiirtoja on 50 vuoden aikana tehty noin 6500. Ilman toimivia munuaisia ihminen menehtyy, mutta niiden toimintaa voidaan korvata dialyysihoidolla.
Kaikkiaan Suomessa on tehty jo yli 8000 elinsiirtoa. Elossa on lähes 4000 elinsiirron saanutta. Munuaissiirtojen lisäksi tehdään maksan-, sydämen- ja keuhkonsiirtoja. Viime vuosina on aloitettu myös haimansiirrot vaikeaa diabetesta sairastaville ja ohutsuolensiirrot. Valtaosa elinsiirroista tehdään aikuisille, mutta myös pieni lapsi voi tarvita elinsiirron. Lapsille tehdään vuosittain 15–20 elinsiirtoa.
Elinsiirtojen tulokset ovat parantuneet huomattavasti alkuajoista ja ne ovat Suomessa kansainvälisesti huippuluokkaa.
– Siirretyistä munuaisista 94 prosenttia toimii vuoden kuluttua ja puolet vielä 20 vuoden jälkeen. Pisimpään aivokuolleelta luovuttajalta saatu munuainen on toiminut 42 vuotta. Kaikista elinsiirron saaneista yli 80 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua siirrosta, kertoo HYKS:n elinsiirto- ja maksakirurgian osaston ylilääkäri, professori Helena Isoniemi.
1970-luvulla siirretyistä munuaisista toimi puolet vuoden kuluttua munuaissiirrosta ja 30 prosenttia kymmenen vuoden kuluttua. Jos siirretyn elimen toiminta loppuu, on mahdollista tehdä uusi elinsiirto.
– Odotusaika munuaissiirtoon pitenee jatkuvasti, sillä siirtoa tarvitsevien määrä kasvaa. Tällä hetkellä ensimmäistä munuaissiirtoa joutuu odottamaan keskimäärin puolitoista vuotta, Isoniemi sanoo.
Munuaissiirto on erittäin kustannustehokas hoito. Uusi toimiva munuaisen säästää yhteiskunnan varoja puoli miljoonaa euroa dialyysihoitoon verrattuna.
– Ennen kaikkea munuaissiirto parantaa merkittävästi elämänlaatua. Moni voi palata takaisin työhön tai opiskelemaan, ja viettää normaalia elämää perheensä kanssa, kertoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.
Suomessa lähes 400 ihmistä odottaa elinsiirtoa. Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula. Joka vuosi elinsiirtoa odottavista 5–10 prosenttia menehtyy, koska sopivaa siirrännäistä ei saada ajoissa. Vuosittain elinsiirtoja tehdään hieman alle 300. Suurin osa näistä on munuaissiirtoja, joita on lähes 200 vuodessa. Maksansiirtoja tehdään noin 50 ja sydämen- ja keuhkonsiirtoja kumpiakin noin 20 vuodessa.
– Siirrettävät elimet saadaan yleensä aivokuolleelta ihmiseltä. Yhdeltä luovuttajalta saaduilla elimillä voidaan pelastaa jopa kuuden ihmisen henki. Terve, täysi-ikäinen ihminen voi myös luovuttaa munuaisen läheiselleen, Isoniemi sanoo.
Lain mukaan aivokuolleen henkilön elimiä ja kudoksia voidaan käyttää toisen ihmisen hyväksi, jos hän ei ole sitä eläessään vastustanut. Vainajan mielipide selvitetään elinluovutuskortista, tai jos sitä ei ole, keskustelemalla hänen omaistensa kanssa.
– Allekirjoitettu elinluovutuskortti varmistaa oman tahdon toteutumisen. Kortti myös muistuttaa ottamaan elinluovutuksen puheeksi läheisten kanssa, Högström sanoo.
Euroopan elinsiirtopäivän päätapahtuma järjestetään Kampin Narinkkatorilla Helsingissä lauantaina 11.10 klo 11–14.
Narinkkatorin tempauksessa elintanssi -flash mobin tanssii 400 elinsiirtoa, oikeasti tai symbolisesti, odottavaa sekä jo elinsiirron saanutta. Elintanssin vetää tähtitanssija Ansku Bergström. Tanssin voi opetella etukäteen netistä, mutta mukaan voi tulla harjoittelemattakin. http://youtu.be/0nRbp7VX1G0
Elinsiirtopäivän tilaisuuden juontaa Kirsi Alm-Siira. Lavalla haastatellaan elinsiirron saaneita ja asiantuntijoita. EU:n terveiset Kamppiin tuo europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Näyttelijä Ella Pyhältö lausuu runon odottamisesta. Tapahtuman päättää Idols-voittaja vuosimallia 2013 Mitra.
KYLLÄ elinluovutukselle toimintaa hallinnoi Munuais- ja maksaliitto. Yhteistyössä ovat mukana Diabetesliitto, Hengitysliitto, Näkövammaisten Keskusliitto, Sydänliitto ja Sydän- ja keuhkosiirrokkaat – SYKE sekä Regea kudospankki ja solukeskus. Toiminnan rahoittaa RAY.
Sari Högström
Toiminnanjohtaja, Munuais- ja maksaliitto
050 5367 258
Helena Isoniemi
Professori, elinsiirto- ja maksakirurgian osaston ylilääkäri, HUS
050 4270 246
Elinsiirron saaneiden haastattelupyynnöt, elinsiirtopäivä:
Petri Inomaa
Viestintäpäällikkö, Munuais- ja maksaliitto
040 5240 679
[email protected]
Munuais- ja maksaliitto on valtakunnallinen kansalais- ja potilasjärjestö. Liitto tukee sairastuneiden ja heidän läheistensä mahdollisuuksia hyvään elämään ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Liiton tavoitteena on munuais- ja maksasairauksien ja niistä johtuvien haittojen ennaltaehkäisy, sairauksien varhainen toteaminen ja hyvä hoito sekä kuntoutumisen tukeminen kaikissa sairauden vaiheissa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1