RAY selvitti eurovaalien alla, mitä vaalien kärkiehdokkaat ajattelevat sosiaali- ja terveysalan järjestötyöstä ja mikä on heidän oma suhteensa vapaaehtoistyöhön. Kyselyyn vastasi 42 ehdokasta eri puolueista. Heistä Euroopan parlamenttiin valittiin Liisa Jaakonsaari, Anneli Jäätteenmäki, Merja Kyllönen, Sirpa Pietikäinen ja Nils Torvalds.
Vastauksista käy ilmi, että vapaaehtoistyö koskettaa tavalla tai toisella suurinta osaa mepiksi tähdänneistä. Peräti yhdeksän kymmenestä vastaajasta kertoo tehneensä jonkinlaista vapaaehtoistyötä.
Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta ehdokkaasta on itse osallistunut varsinaiseen sosiaali- ja terveysalan järjestötoimintaan. Joukossa on mm. lastensuojelua, maahanmuuttoasioita, vanhustyötä, syöpäjärjestöjä ja päihdekuntoutusta. Useimmilla on jokin kosketus järjestötyöhön, ja joidenkin kohdalla järjestöjen lista on hyvinkin pitkä.
Meppikandidaatit ovat itsekin saaneet apua
Helposti ajatellaan, että hyvinvoivat ihmiset tekevät järjestötyötä ja vähemmän hyväosaiset saavat siitä apua. Kyselyn perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että myös politiikan kärkihahmot kokevat oman lähipiirinsä olevan järjestötyön kohteina. Kolme neljästä vastaajasta kertoo, että hän itse tai joku itselle läheinen ihminen on saanut tukea tai apua sosiaali- tai terveysalan järjestöltä.
Kansalaisjärjestöt ovat suunnannäyttäjiä
Eurovaaliehdokkaiden vastauksissa korostuu järjestötyön merkitys sellaisten avuntarvitsijoiden löytämisessä, joihin yhteiskunnan viralliset palvelut eivät ulotu. Järjestöt näyttävät suuntaa, nostavat esiin ongelmia ja ennen kaikkea pystyvät kohtaamaan ihmisiä tehokkaasti. Järjestötyö voimaannuttaa meppiehdokkaiden mukaan myös tekijöitään.
Ehdokkaiden mielestä välinpitämättömyys on kuitenkin Suomessa todellinen ongelma. Lähes kaikki vastaajat ovat tästä täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Vapaaehtoistyöllä nähdäänkin tärkeä rooli myös välittämisen merkityksen osoittamisessa.
Yhtä mieltä: järjestöjen toiminta pitää turvata
Jos eurovaalien kärkiehdokkaiden näkemykset edustavat suomalaista yhteiskunnallista näkemystä, järjestöjen vapaaehtoistyön tulevaisuus näyttää hyvältä: käytännössä kaikki vastaajat ovat sitä mieltä, että järjestöjen työ on tärkeää ja että sen edellytykset pitää turvata myös jatkossa.
Mitä mepiksi tähdänneet poliitikot sitten tahtoisivat itse erityisesti edistää? Avainsanoiksi nousevat kyselyn perusteella syrjäytymisen ehkäiseminen, mielenterveystyö, vammaisten oikeudet, vertaistuki, yksinäisyys ja päihdetyö. Toisaalta moni vastaaja ei tahtonut arvottaa eri järjestöjen työtä, vaan kaikilla katsottiin olevan oma tärkeä paikkansa.
Lisätietoja:
RAY, avustustoiminnan viestintäpäällikkö Niclas Kourula, 040 820 1829, [email protected]
Liitteenä nimiluettelo vastaajista sekä kaavioita kyselyn päätuloksista
Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminta ja vapaaehtoistyö on erityisen huomion kohteena kahden seuraavan viikon ajan, kun RAY:n rahoittama Inhimillisiä uutisia -pop-up-media käynnistää toimintansa 2.6. alkaen. Inhimillisten uutisten päätoimittajana toimii Riikka Kämppi aisaparinaan Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Reetta Meriläinen.
Sirpa Pietikäinen: ”Kansalaisjärjestöjen työn merkitys on täydentää julkisen ja yksityisen sektorin tarjoamaa palvelukenttää. Järjestöjen rooli korostuu erityisesti kohtaavan palvelun tuottajana. Niiden kautta avun tarvitsija saa kokemuksen siitä, että joku on kiinnostunut siitä, mitä minä ajattelen, mitä tunnen ja miten minä voin. Järjestöjen toimintakenttää on tuettava konkreettisesti esimerkiksi verovapaudella sekä kilpailutuskäytäntöjä järkeistämällä. Lisäksi järjestöille on annettava mahdollisuus virallisesti toimia edustamansa kohderyhmän äänitorvena ja edunvalvojana.”
(Sirpa Pietikäinen on toiminut pitkään aktiivisesti Muistiliitossa, tällä hetkellä liittovaltuuston varapuheenjohtaja. Lisäksi hän toimii hallituksen jäsenenä Euroopan muistisairauksien kattojärjestössä, Alzheimer Europessa.)
Liisa Jaakonsaari: ”Järjestöt ovat korvaamattomia ensinnäkin sosiaalipolitiikan ja terveysalan asiantuntijoina, kun ko. asioita käsitellään eduskunnassa ja Euroopan parlamentissa. Järjestöt ovat tärkeitä, jotta esimerkiksi vammaisten asiat nousisivat korkealle politiikan esityslistalla ja mediassa. Erityisen tärkeitä järjestöt ovat jäsentensä voimaannuttajina. Vertaisapu ja -tuki ovat asioita, joita ei mikään viranomaistyö korvaa.”
(Liisa Jaakonsaari on osallistunut useiden järjestöjen toimintaan. Erityisesti Näkövammaisten Keskusliitto ja sen paikallistoiminta on hänelle läheinen.)
Anneli Jäätteenmäki: ”Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tekemä työ on erittäin arvokasta. Työ ei ole aina helppoa, ja se vaatii voimia ja jaksamista. Hallituksen ja eduskunnan on pidettävä huolta siitä, että RAY-tulot ohjataan sosiaali- ja terveysalan järjestöille eikä budjetin yleiseen katteeseen. Jos se otetaan budjetin yleiseen katteeseen, RAY:n monopoliasema ei ole turvattu. Monet sosiaali- ja terveysjärjestöt toimivat RAY-tuella, ja jos tuki poistuu, toiminta loppuu.”
(Anneli Jäätteenmäki on itse toiminut lukuisissa järjestöissä kuntatasolla.)
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1