Hallitus julkisti tänään esityksensä uudeksi laiksi eläinten hyvinvoinnista. Esitys on menossa loppusyksystä eduskunnan käsittelyyn.
- Mikäli laki hyväksytään tällaisenaan, sitä ei voi mitenkään kutsua moderniksi eläinsuojelulaiksi. Laki mahdollistaa edelleen tuotantoeläinten pitkäaikaisen paikalleen kytkemisen sekä turkistarhauksen jatkumisen. Nämä ovat vakavia puutteita ja olemme pettyneitä lakiin näiltä osin. Hallituksella oli tilaisuus toimia sivistyneen yhteiskunnan tavoin ja alkaa kohdella kaikkia eläimiä niiden tarpeita kunnioittaen ja kuunnella kansalaisten tahtoa paremmasta eläinten suojelusta. Nyt tämä tilaisuus ollaan hukkaamassa, kommentoi SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.
- Laki ei kiellä parsinavettoja siirtymäajallakaan. Jatkossa nautoja saa pitää 9 kuukautta vuodessa parteen kiinnitettynä. Teimme kovasti töitä sen puolesta, että jos parsia ei kielletä, parressa pidettäville naudoille taattaisiin ympärivuotinen jaloittelumahdollisuus. Ympärivuotista jaloittelua ei kuitenkaan ole tulossa, mikä on suuri puute. Eläinten liikkumista saa jatkossakin muutenkin voimakkaasti rajoittaa, sillä laki sallii myös sikaemakoiden pitämisen liikkumisen estävässä häkissä pitkiä aikoja kerrallaan.
Myöskään turkistarhaukselle ei olla asettamassa rajoitteita, vaikka eurooppalainen suuntaus on kohti turkistarhauksen lakkauttamista. Lisäksi moni esitykseen kirjattu parannus toteutetaan siirtymäajalla. Esimerkiksi sikaemakoiden pito tiineytyshäkeissä yli 8 vuorokauden ajan kielletään esityksessä 15 vuoden siirtymäajalla.
- Siirtymäajat ovat kohtuuttoman pitkiä, erityisesti kun ottaa huomioon lain pitkän valmisteluajan. Laki tulee voimaan näillä näkymin vasta vuonna 2021, joten siirtymäaikoja olisi mielestämme vastaavasti lyhennettävä, sanoo Pulli.
Työvoittoina jatkuva vedensaanti ja koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti
Hallitus esittää, että nisäkkäille ja linnuille taataan jatkossa jatkuva vedensaanti. Vaatimusta kissojen ja koirien tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä ei esitykseen ole kirjattu, mutta koirien osalta tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tullaan säätämään pakolliseksi erillisellä lailla. Kissojen kohdalla laki säädetään mahdollisesti myöhemmin.
- Saimme jatkuvan vedensaannin sekä koirien pakollisen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin mukaan lakivalmisteluun sitkeän kampanjoinnin ja vaikuttamistyön tuloksena. Tämä on kiitettävä asia. Vedensaannin kohdalla tehdään kuitenkin myös poikkeuksia ja esimerkiksi turkiseläimillä vaatimus koskee vain siitoseläimiä, eli ei suurinta osaa turkiseläimistä, kommentoi Pulli.
Laki etenee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn.
- Lakiin tulee tehdä merkittäviä muutoksia ennen sen hyväksymistä. Kansalaisten ja eläinten hyvinvointitutkijoiden näkemykset erityisesti eläinten liikkumismahdollisuuksien osalta on esityksessä suurelta osin sivuutettu. Taloudelliset syyt ovat menneet eläinten hyvinvoinnin edelle. Yli 100 000 kansalaista on ilmaissut tukensa päätavoitteillemme, joista näyttää toteutuvan vain osa, sanoo Pulli.
Lisätiedot:
SEYn ja Animalian Eläinlaki-vetoomus taustaperusteluineen: http://elainlaki.fi/
http://www.elainsuojelulaki.fi/
Kati Pulli
toiminnanjohtaja
[email protected]
p. 050 371 2740
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto on vuodesta 1901 eläinsuojelutyötä tehnyt Suomen suurin eläinsuojelujärjestö ja eläinsuojelun asiantuntija. SEYn toimialaan kuuluvat kaikki eläimet ja liiton toiminta kattaa koko maan.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1