Juhlavuoden Asianajajapäivä 25.1.2019
Oikeusvaltion puolustaminen on entistä ajankohtaisempaa. Osassa Euroopan unionin jäsenvaltioista kehitys on mennyt huolestuttavaan suuntaan. Oikeusvaltion turvaaminen edellyttää itsenäisiä, keskenään yhtä vahvoja toimijoita. Siksi myös asianajajien asema tulisi tunnustaa perustuslaissa.
Oikeusvaltiossa kansalaisille kuuluu oikeudenmukainen oikeudenkäynti, jonka vaatimukset käyvät ilmi oikeusturvaa koskevasta perustuslain 21 pykälästä. Lain mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa tuomioistuimessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä.
Vakavissa rikosasioissa oikeudenmukainen oikeudenkäynti edellyttää riippumatonta puolustajaa. Asianajajakunta toimii vastinparina rikosvastuun toteutumisesta vastaaville viranomaisille. Asianajajat avustavat sekä rikosten uhreja että rikoksista epäiltyjä.
Asianajajat varmistavat kansalaisten oikeusturvan toteutumista päivittäin tuomioistuin- ja viranomaisprosesseissa. Asianajajan asemaa ei kuitenkaan perustuslaki vielä tähän mennessä tunnusta. Oikeusprosessien ja lainsäädännön mutkistumisen vuoksi oikeusturvan toteutuminen edellyttää usein tosiasiassa asianajajan käyttöä. Asianajajakunnan riippumattomuuden sisällyttäminen perustuslakiin tekisi vaikeaksi esimerkiksi sellaiset toimenpiteet, joihin populistiset päätöksentekijät ovat ryhtyneet Puolassa ja Unkarissa.
Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola näkee, että asianajajan tunnustaminen perustuslaissa saattaisi puolustajat samalle tasolle syyttäjälaitoksen kanssa.
– Asianajajan tehtävänähän on varmistaa omalla ammattitaidollaan, että kaikkia osapuolia kuullaan asianmukaisesti ja kaikilla on käytettävissä samat mahdollisuudet saada oikeutta. Kun asianajajan asema ja merkitys on turvattu siellä, missä muutkin oikeudenkäynnin osapuolet – kuten syyttäjä ja tuomari – on tunnustettu, eli Suomen perustuslaissa, tulee samalla näkyväksi suomalaisen oikeudenhoidon kokonaisrakenne, Ruohola kuvaa.
Asianajaja on oikeusvaltiossa tärkeä toimija. Kaikilla ihmisillä ja yrityksillä on oikeus parhaaseen mahdolliseen oikeudelliseen apuun ongelma- ja ristiriitatilanteissa. Ilman itsenäistä ja korkeatasoista asianajajakuntaa oikeusturva ei toteudu. Samalla tunnustetaan se päämäärä, että kaikilla oikeudenkäynnin toimijoilla pitää olla itsenäinen, riippumaton ja tasavahva asema.
Lisätiedot:
Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola, p. 010 320 8441, [email protected]
Viestintäpäällikkö Sari Krappe, p. 040 562 0040, [email protected]
Suomen Asianajajaliiton lakisääteisenä tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa. Asianajajaliitto on lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö. Asianajajaliitto ei ole rekisteröity yhdistys, ammattiliitto tai yrittäjäjärjestö. Asianajajaliitto edistää asianajopalveluiden laatua, kouluttaa ja tukee asianajajia sekä osallistuu aktiivisesti lainsäädännön kehittämiseen. Asianajajia on Suomessa noin 2 100. Vain Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1