Suomen valtionhallinnolla on vahva usko tekoälyn vaikutuksiin ja se aikoo hyödyntää tekoälyratkaisuja ensi vuonna ahkerammin kuin moni muu Euroopan maa, paljastaa Accenturen tutkimus. Tavoitteen tiellä ovat kuitenkin käytännön haasteet olemassa olevien tekoälyratkaisujen laajentamisessa ja niiden sulauttamisessa arjen toimintamalleihin.
Accenturen tutkimuksen mukaan Suomen valtionhallinto kokee tekoälyn mahdollisuudet ja vaikuttavuuden julkisissa palveluissa ja toiminnassa erittäin merkittäviksi. Enemmistö (68 %) tutkimukseen vastanneista valtionhallinnon organisaatioiden päättäjistä uskoo, että tekoälyratkaisut vaikuttavat merkittävästi julkisen sektorin palveluihin ja toimintaan lähivuosina.
Lisäksi enemmistö (80%) valtionhallinnon organisaatioista aikoo lisätä investointeja tekoälyyn ensi vuonna.
Tutkimus toteutettiin viidessä maassa: Suomessa, Ranskassa, Saksassa, Norjassa ja Isossa-Britanniassa. Tutkimukseen vastasi kustakin maasta 60 johtajaa ja IT-järjestelmistä päättävää valtionhallinnon edustajaa.
Suomella ja Isolla-Britannialla vahvin usko tekoälyyn
Suomalaiset ovat positiivisuudessaan yhdessä Ison-Britannian kanssa Euroopan kärkimaita. Esimerkiksi norjalaiset suhtautuvat tekoälyn mahdollisuuksiin selvästi Suomea nuivemmin, sillä samaan aikaan kun Suomessa enemmistö vastaajista (68 %) uskoo tekoälyn vaikuttavan julkishallintoon ja -palveluihin merkittävästi tulevaisuudessa, alle puolet norjalaisista vastaajista (44 %) kokee näin.
”Suomessa on tehty paljon töitä digitaalisen teknologian hyödyntämiseksi julkisen sektorin toiminnoissa. Esimerkiksi kaksi suurta valtionhallinnon palveluntarjoajaa, Palkeet ja Valtori, ovat alkaneet rakentaa tekoälyä asiakaspalvelussaan ja ydintoiminnassaan. Kunnista Riihimäellä on käytössä tekoälyyn pohjautuva Kunta-Kati, joka vastaa kuntalaisten kysymyksiin vuorokauden ympäri”, kertoo Accenturen terveydenhuollon ja julkisen sektorin toimialajohtaja Marko Rauhala.
Tutkimuksen mukaan tekoälyä hyödynnetään tulevaisuudessa Suomessa entistä enemmän erityisesti asiakaspalvelussa. Kun joka viides tutkimukseen vastannut (20 %) kertoo tekoälyprojektien liittyneen kuluvana vuonna erityisesti asiakaspalveluun, ensi vuonna useampi kuin joka neljäs vastaajista (28 %) suunnittelee tekoälyn painopisteen olevan asiakaspalvelussa.
Tekoälyratkaisujen käyttöönotossa käytännön haasteita
Jo toteutettuja tekoälyratkaisuja aiotaan ensi vuonna Suomessa laajentaa valtionhallinnon eri toimintoihin muita Euroopan maita ahkerammin. Suurin osa (52 %) suomalaisista valtionhallinnon organisaatioista aikoo laajentaa yli 10:tä tekoälyratkaisua, kun taas esimerkiksi Norjassa yli 10:tä tekoälyprojektia suunnittelee laajentavansa selvästi alle puolet (40 %) organisaatioista.
Käytännön haasteet kuitenkin hidastavat tavoitteiden saavuttamista. Suomalaiset arvioivat kyvykkyytensä ottaa jo toteutettuja tekoälyratkaisuja laajemmin käyttöön eri palveluissa ja toiminnoissa muita Euroopan maita heikommaksi. Tutkimukseen vastanneista suomalaisista noin 70 prosenttia arvioi, että valtionhallinnolla on vahva kyky laajentaa tekoälyratkaisujen käyttöä, kun muissa maissa keskimäärin 90 prosenttia vastaajista arvioi näin.
Toteutettujen sovellusten laajentamista vaikeuttavat tutkimuksen mukaan eniten hallinnolliset vaatimukset tai hyväksymisprosessit, huolet liittyen eettisiin kysymyksiin tai yksityisyyden suojaan sekä turvallisuuteen ja kustannuksiin liittyvät kysymykset.
”Tekoälyratkaisujen rakentamiseen liittyy monenlaisten asioiden huomioonottamista ja osaamista, kuten teknologiaosaamista, tiedonhallintaa ja eettisiä kysymyksiä. Nämä voidaan onnistuneesti ratkaista yksittäisessä tekoälypilotissa, mutta kun ratkaisua halutaan laajentaa muihin toimintoihin, huomioon otettavista asioista tulee monimutkaisempia. Näin ollaan helposti tilanteessa, jossa ei olekaan kyvykkyyttä hyödyntää olemassa olevia ratkaisuja”, Rauhala avaa.
Valtionhallinnon päättäjistä suurin osa kokee tekoälyprojektien toteuttamisessa ylipäänsä haasteena sen, että tekoälylogiikan soveltaminen julkishallinnon ympäristöön ja älyratkaisujen sulauttaminen tukitoimintoihin koetaan hankalaksi.
”Kyse on uusien innovaatioiden lisäksi johtamisen muutoksesta. Ensin tarvitaan yhteinen ymmärrys, mitä halutaan saavuttaa ja miten. Tämän jälkeen tarvitaan koko valtionhallinnon sitoutuminen kohti muutosta digitaaliseen aikaan”, Rauhala sanoo.
Tietoja tutkimuksesta:
Accenturen tutkimus toteutettiin verkkokyselynä viidessä Euroopan maassa: Suomessa, Ranskassa, Saksassa, Norjassa ja Isossa-Britanniassa. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä McGuire Researchin kanssa. Tutkimukseen vastasi yhteensä 300 valtionhallinnon johtajaa ja IT-päättäjää kesäkuun 2019 aikana.
Poimintoja tutkimuksesta: Tekoäly Suomen valtionhallinnossa
Lisätietoja:
Jonna Peltola,
Accenture viestintä
p. 040 137 3954 (press office)
Accenture
Accenture on johtava globaali strategian, konsultoinnin, digitaalisuuden, teknologian ja ulkoistamisen asiantuntijapalveluita ja -ratkaisuja tarjoava yritys. Accenture auttaa asiakkaitaan tehostamaan liiketoimintaansa ja luomaan sidosryhmilleen kestävää arvoa vankan kokemuksensa, yli 40 toimialaa ja kaikki liiketoiminta-alueet kattavan osaamisensa sekä maailman laajimman toimitusverkostonsa avulla – yhdistämällä liiketoiminnan ja teknologian. Yrityksen palveluksessa työskentelee 492 000 ammattilaista, jotka kehittävät innovaatioita ja palvelevat asiakkaita yli 120 maassa. Lisätietoja: www.accenture.com
Save
Save
Save
Save
Save
Save
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1