Kalevala, toisin sanoen
Gallen-Kallelan Museossa 26.1. – 5.5.2019
Lehdistötilaisuus pe 25.1.2019 klo 11
Avajaiset pe 25.1.2019 klo 18
Tervetuloa!
Gallen-Kallelan Museon vuosi 2019 alkaa uudella Kalevala-aiheisella näyttelyllä, joka juhlistaa Elias Lönnrotin kokoaman Uuden Kalevalan 170. vuotta.
Ketä kiinnostaa?
Mikä on Kalevalan rooli nykyajassa? Kalevalalla on ollut tärkeä osa suomalaisuuden rakentamisessa, mutta millaista suomalaisuus on vuonna 2019? Viimeistään nyt on aika pohtia kriittisesti, millaista identiteettiä Kalevalan avulla rakennetaan.
Jokainen kertoo tarinansa omista lähtökohdistaan, arvoistaan ja oletuksistaan käsin. Lönnrot teki valintoja kirjoittaessaan Kalevalaa. Akseli Gallen-Kallela tulkitsi Kalevalaa ja poimi joitakin teemoja teostensa lähtökohdiksi. Niistä tietyt on nostettu Suomen taiteen merkkiteoksiksi.
Tuntemattomampi Kalevala
Voiko Akseli Gallen-Kallelan taiteen kautta löytää uusia näkökulmia tai kertoa uusia tarinoita Suomen kansalliseepoksesta? Kalevala kiehtoi Gallen-Kallelaa läpi hänen uransa. Moni teoksista on jäänyt vähemmälle huomiolle tai keskeneräiseksi.
Nyt esillä on useita tuntemattomampia aiheita. Maalausten lisäksi on pieniä paperipohjaisia teoksia sekä luonnoksia. Esityöt vihjaavat toteutumattomista suurteoksista sekä Kalevalan maailmasta ehtymättömänä ideoiden lähteenä taiteilijalle. Kesken jäänyt valtava hanke, Suur-Kalevala, on yksi Gallen-Kallelan myöhäistuotannon tärkeimpiä töitä. Siitä oli tarkoitus tulla taiteilijan koko tuotannon synteesi. Sen kuvamaailmassa Kalevalan runot ottavat rinnalleen vaikutteita ja symboleja eri kulttuuripiireistä aina Amerikan alkuperäiskansojen kuvaperinteitä myöten.
Näyttely painottuu Kalevalan henkilöhahmoihin Gallen-Kallelan taiteessa. Hahmojen erilaiset puolet sekä Kalevalan runoissa että Gallen-Kallelan eri teoksissa mahdollistavat tarinoiden avautumisen tuoreista näkökulmista. Millaisia naishahmoja Kalevalassa esiintyy? Millaista symboliikkaa Gallen-Kallela Kalevala-kuvituksissaan käytti? Mitä Kalevala merkitsi Gallen-Kallelalle?
Tarinankerrontaa ympäri maailman
Suullisessa perinteessä kulttuurivaikutteet ovat aina liikkuneet ja tarinat eläneet siirtyessään kertojalta toiselle. Näyttelyssä Kalevala rinnastuu maailman tarinaperinteisiin. Kalevalassa on vaikutteita ja yhtäläisiä piirteitä monien muiden eeposten kanssa, kulkeutuivathan tarinat esimerkiksi kauppiaiden mukana.
Museon väki on astunut hetkeksi Lönnrotin töppösiin ja kerännyt nykyihmisiltä tarinoita yhteistyössä Sellon kirjaston kanssa. Nykyään ihmisten liikkuvuus on nopeampaa kuin aiemmin ja Suomessa puhutaan useita eri kieliperheisiin kuuluvia kieliä. Tarinakeruun tuloksena museossa voi kuulla vanhoja lauluja, runoja ja kertomuksia muun muassa liettuan, suomen, hindin ja arabian kielillä.
Tämän päivän lintukoto
Nykytulkinnan näyttelyyn tuo Espoon taiteilijakillan toteuttama installaatio Lintukoto. Se on 13 nykytaiteilijan yhteisteos, joka juhlistaa taiteilijakillan 10-vuotisuhlavuotta. Installaation tekijät ovat: Sirkku Ala-Harja, Nina Bask, Marja Blomster, Tapio Haapala, Esa Hyvärinen, Sanna Juujärvi-Bremer, Carita Maury, Mauno Mecklin, Tapio Nyyssönen, Anne Ovaska, Topi Ruotsalainen, Barbara Tieaho, Noora Ylipieti.
Lisätietoja:
vs. näyttelypäällikkö Mari Viita-aho, [email protected], 0104068840
Lehdistökuvat: http://www.gallen-kallela.fi/nayttely_tapahtuma/kalevala2019/
kirjautumislinkki näyttelysivun alalaidassa.
Tunnus:lehdisto
Salasana: gkm-pressikuvat
Näyttelyn tapahtumia
10.3.2019 klo 13 FT Tiina Piilolan luento: Kalevalan naiset ja tiedon yöpuoli
Näkökulmaopastusten teemana Kalevalan hahmot ja tarinat
10.2. 2019 klo 13 Aino
17.3. 2019 klo 13 Lemminkäisen äiti
24.3.2019 klo 13 Marjatta
21.4.2019 klo 13 Maailmansynty
Akseli Gallen-Kallela: Koru-Kalevala, 1920-luku. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM/Jukka Paavola
Koko: 81,15 MB Tyyppi: tif Resoluutio: 6144x4615Akseli Gallen-Kallela: Koru-Kalevala, 1920-luku. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM/Jukka Paavola
Koko: 81,15 MB Tyyppi: tif Resoluutio: 6144x4615Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäisen äiti, ajoittamaton. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM / Jukka Paavola
Koko: 24,16 MB Tyyppi: tif Resoluutio: 3048x2767Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäisen äiti, ajoittamaton. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM / Jukka Paavola
Koko: 24,16 MB Tyyppi: tif Resoluutio: 3048x2767Akseli Gallen-Kallela: Suur-Kalevala, 4. runo. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM / Jukka Paavola
Koko: 57,35 MB Tyyppi: tif Resoluutio: 3537x5664Akseli Gallen-Kallela: Suur-Kalevala, 4. runo. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM / Jukka Paavola
Koko: 57,35 MB Tyyppi: tif Resoluutio: 3537x5664Akseli Gallen-Kallela: Suur-Kalevala, esityö, 1920-luku. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM / Jukka Paavola
Koko: 27,99 MB Tyyppi: tif Resoluutio: 4886x3891Akseli Gallen-Kallela: Suur-Kalevala, esityö, 1920-luku. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM / Jukka Paavola
Koko: 27,99 MB Tyyppi: tif Resoluutio: 4886x3891Gallen-Kallelan Museo toimii taiteilija Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931) suunnittelemassa ja rakentamassa Tarvaspään ateljeelinnassa. Museo esittelee vaihtuvissa näyttelyissään Gallen-Kallelan ja hänen aikalaistensa taidetta ja elämää sekä nykytaidetta. Museo tarjoaa monipuolista toimintaa ja tapahtumia sekä toimii Akseli Gallen-Kallelaan liittyvän tiedon keskuksena.
www.gallen-kallela.fi
Gallen-Kallelan tie 27
02600 Espoo
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1