Suomen luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että suojelualueen perustaminen myrskytuhokohteelle voi olla hyvä vaihtoehto metsänomistajalle. Osa myrskytuhokohteista on mahdollista suojella vapaaehtoisella suojelukaupalla Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO:n kautta. Maanomistaja saa tällöin korvauksen taloudellisista menetyksistä. Alue on myös mahdollista säilyttää omassa omistuksessaan.
Myrskytuhot ovat olleet monelle alueella suuria ja korjuutyöt ovat vaativia. Kaatuneiden puiden taloudellinen arvo on laskenut ja runsas tarjonta voi edelleen polkea puun hintoja alas.
”Pysyvää suojelualuetta perustettaessa METSO-suojelukorvaus lasketaan puuston määrän mukaan ja edellisten vuosien keskihinnalla. Korvaus on maanomistajalle verotonta tuloa. Kun samalla välttää myrskytuhoalueen vaikeat puunkorjuuolot ja uudistamisen kulut, on korvaushinta usein varsin kilpailukykyinen vaihtoehto. Luonnon monimuotoisuuden kannalta kaatuneiden puiden arvo vain kasvaa vuosi vuodelta", kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.
Suojelukohteiksi sopivat erityisen hyvin suojelualueiden tai arvokkaiden elinympäristöjen läheisyydessä sijaitsevat kohteet, joilta aivan koko metsä ei ole myrskyssä kaatunut. Suojeluun soveltuvat myös sellaiset tuhoalueet, jotka ovat laajoja, sisältävät useita metsätyyppejä tai jo ennalta lahopuuta.
Metsänomistaja voi kysyä alueensa METSO-yhteyshenkilöltä eri vaihtoehdoista. Yhteyshenkilö löytyy Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (ELY) tai Metsäkeskuksesta. Myös useimmista Suomen luonnonsuojeluliiton piireistä löytyy METSO-asiantuntija, joka kykenee nopeaankin tilannearvioon ja voi auttaa sopimusbyrokratiassa.
”Metsänomistajien etu edellyttää, että niin metsänhoitoyhdistykset, yhtiöiden ammattilaiset kuin viranomaisetkin tarjoavat sopivien metsien omistajille tasapuolisesti myös suojelun mahdollisuutta. Myrskytuhon jälkeisessä ikävässä tilanteessa on yhteisen edun siemen, jota ei saisi asenteellisuuttaan jättää maanomistajalle kertomatta. Suojeluvaihtoehto voi olla taloudellisesti kannattava, maanomistaja pääsee heikkotuottoisista korjuutöistä ja samalla valtio saa kurottua METSO-ohjelman tavoitteita kiinni", muistuttaa Sulkava.
Ammattilainen arvioi nopeastikin myrskytuhokohteen soveltuvuuden METSO-ohjelmaan. Jos alueelta on olemassa esimerkiksi metsätaloussuunnitelma, josta puustomäärä on arvioitu, voi korvaussumman suuruudenkin arvioida nopeasti. Metsänomistaja voi kuitenkin aina harkita itse, hyväksyykö suojelusta tehdyn tarjouksen vai myykö sittenkin myrskypuut muualle.
Kaikkien myrskytuhojen raivaaminen ei ole välttämätöntä tavallisessa talousmetsässäkään, vaan metsään voi jättää pieniä määriä kaatunutta puustoa. Kaatuneet lehtipuut tai männyt eivät aiheuta hyönteis- tai sienituhojen riskiä. Maanomistajaa ei myöskään saa velvoittaa toimenpiteisiin, joiden kustannukset muodostuvat kohtuuttomiksi. Lahopuiden väheneminen talousmetsissä on metsälajiston uhanalaistumisen tärkein syy. Myrskytuhot lisäävät tuhansien lajien tarvitsemaa lahopuuta.
Lisätietoja:
- Risto Sulkava, puheenjohtaja, SLL, puh. 050 560 2113
- Risto Mustonen, metsäasiantuntija, SLL, puh. 0400 687 856
- Suomen luonnonsuojeluliiton piirien yhteystiedot: www.sll.fi/piirit
- Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO: www.metsonpolku.fi.
Suomen luonnonsuojeluliitto on maan suurin ympäristönsuojelun kansalaisjärjestö.
---
Matti Nieminen, viestintäpäällikkö
Suomen luonnonsuojeluliitto
[email protected], p. 050 564 2283, www.sll.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1