Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Metsätalous » Sekä poronhoito että maankäyttö vaikuttavat porolaidunten jäkälämäärien vähenemiseen

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Sekä poronhoito että maankäyttö vaikuttavat porolaidunten jäkälämäärien vähenemiseen

Tiedote.
Julkaistu: 25.08.2014 klo 09:39
Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan poronhoitoalueen jäkälälaidunten jäkälämääriin vaikuttavat poronhoidon lisäksi monet maankäytöstä ja ilmastosta johtuvat tekijät. Laidunten tilan parantamiseksi tarvitaan poromäärän säätelyn rinnalla poronhoidon ja maankäytön kokonaisvaltaisempaa suunnittelua ja ohjausta.

Porolaiduninventoinnit osoittavat jäkälämäärien vähentyneen huolestuttavasti poronhoitoalueen jäkälälaitumilla. Syynä vähentymiseen on pidetty liian korkeita poromääriä. Viimeaikaisessa tutkimuksessa on kuitenkin havaittu poronhoitoalueen jäkäliköiden nykykunnon riippuvan useista eri tekijöistä. Poromäärien pitkäaikainen kasvu on kiistatta vähentänyt laidunten jäkälämääriä, mutta myös jäkäliköiden laidunnustavalla on ollut ratkaiseva vaikutus jäkälämääriin paliskunnissa. Ympäri vuoden laidunnetuilla alueilla jäkälämäärä oli selvästi pienempi ja sen väheneminen voimakkaampaa kuin pelkästään talvilaidunkäytössä olevilla laidunalueilla. Suurimmassa osassa paliskuntia jäkäliköt ovat kuitenkin lähes ympäri vuoden porojen laidunnettavissa.

Myös metsien ikäluokkarakenne, kasvupaikka sekä varttuneiden ja vanhojen metsien kokonaismäärä paliskunnissa vaikuttivat jäkälälaidunten jäkälämääriin. Kuivilla ja karuilla kankailla jäkälämäärä oli selvästi pienempi kaikissa alle 80-vuotiaissa kuin yli 80-vuotiaissa mäntymetsissä. Jäkälämäärä myös väheni inventointien välillä selvästi eniten nuorissa mäntymetsissä. Myös tunturialueiden jäkälälaiduntyypeillä jäkälämäärät olivat pienemmät kuin yli 80-vuotiaissa mäntymetsissä. Samalla jäkälämäärän väheneminen oli sitä suurempaa mitä vähemmän varttuneiden ja vanhojen metsien luppolaitumia oli paliskunnan maa-alasta. Jäkäläbiomassat vähenivät myös ihmistoiminnan, infrastruktuurin ja eri tavoin rakennettujen alueiden osuuden kasvaessa paliskuntien maa-alasta ja samalla pirstoessa paliskuntien laitumia.

Kuolan niemimaalta tuleva raskasmetallilaskeumat näyttivät vähentävän jäkäläbiomassoja Itä-Inariin ja Itä-Utsjoelle sijoittuvalla alueella, joka ulottuu 80 km:n etäisyydelle Nikkelistä. Alueellisesti tarkasteltaessa kesäaikaisen sademäärän lisääntyminen ja talven keskilämpötilan nousu lisäsivät jäkälämääriä laitumella. Sen sijaan kesäajan lämpötilan kasvu ja talviaikaisen sademäärän lisääntyminen pudottivat jäkälämääriä alueella.

Tulokset myös osoittivat, että eri tekijöiden vaikutusten voimakkuus jäkälämääriin vaihtelee alueittain ja paliskunnittain poronhoitoalueella. Laidunten kannalta kestävät poromäärät ja toimivan vuodenaikaisen laidunkierron toteuttaminen ovat yhtä tärkeitä toimenpiteitä jäkälälaidunten elvyttämisessä. Maankäytön ja metsätalouden suunnittelussa, ohjauksessa ja toteutuksessa tarvitaan myös sellaisia toimenpiteitä, joilla porolaidunten tilaa voidaan turvata ja parantaa.

Porojen laidunnuksen ja muiden maankäyttöön liittyvien tekijöiden vaikutuksista maajäkälämäärien vähenemiseen on kiistelty Suomen poronhoitoalueella pitkään. RKTL tutki porolaiduninventointien aineistojen, paliskuntien porotilastojen ja muiden maankäyttöön ja ilmastoon liittyvien aineistojen avulla, mitkä tekijät selittävät poronhoitoalueen pohjoisosan 20 paliskunnassa jäkälälaidunten tilaa vuosina 2005–2008 sekä näiden paliskuntien jäkäläbiomassojen muutosta 1990-luvun puolivälistä lähtien. Tutkimuksen tulokset julkaistiin tänä vuonna kansainvälisessä Regional Environmental Change -lehdessä

Lisätietoja RKTL:n verkkosivuilta.

Lisätietoja:Erikoistutkija Jouko Kumpula, puh. 0295 327 82, jouko.kumpula@rktl.fi

 

 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs