Euroopan komission tänään julkaisema ehdotus EU:n taakanjako- ja LULUCF-sektorien päästötavoitteista ei ympäristöjärjestö WWF:n mielestä ole riittävä, jos globaali lämpötilan nousu aiotaan pitää Pariisin sopimuksen sitoumusten mukaisesti alle 2 celsiusasteessa ja pyrkiä rajoittamaan nousu 1,5 celsiusasteeseen.
Kokonaisuudessaan ehdotuksen sisältämät sektorit kattavat 50 prosenttia Suomen ja keskimäärin 60 prosenttia kaikkien jäsenmaiden kasvihuonekaasupäästöistä. Kunnianhimoisten päästötavoitteiden sijaan ehdotus pitää sisällään joustomekanismin, jonka avulla jäsenmaat voivat jättää tekemättä välttämättömiä päästövähennyksiä, esimerkiksi käymällä kauppaa halvoilla päästöoikeuksilla tai käyttämällä metsien hiilinieluja kompensoidakseen päästöjään.
”Komission ehdotus ei ole ainoastaan täysin eri linjoilla kuin kansainväliset ilmastositoumukset, vaan se pitää sisällään myös porsaanreikiä, joiden avulla jäsenmaat voivat pakoilla konkreettisia päästöleikkauksia”, kommentoi WWF Suomen ilmastovastaava Kaarina Kolle.
”On hämmentävää, että komissio voi näin nopeasti sivuuttaa Pariisin sopimuksen tavoitteet päätöksissään, etenkin kun ilmastokomissaari Arias Cañete on avoimesti vakuuttanut EU:n tähtäävän lämpötilan nousun rajoittamiseen 1,5 celsiusasteeseen.” Kaarina Kolle lisää.
”Eurooppalaiset haluavat toimintaa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Europarlamentaarikoiden ja jäsenmaiden on vastattava tähän vaatimukseen konkreettisilla toimilla, eikä porsaanreikiä täynnä olevalla suunnitelmalla. EU tarvitsee viiden vuoden välein päivitettävän kasvavan kunnianhimon suunnitelman, joka on linjassa Pariisin sopimuksen kanssa”, lisää KOlle.
Lokakuussa 2014 jäsenmaiden pääministerit sopivat päästöjen leikkaamisesta vähintään 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, jotta 90-95% päästötavoitteet saavutetaan 2050 mennessä. WWF kritisoi näitä tavoitteita liian heikoiksi vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Tiedoksi toimituksille:
Mitä taakanjakosektori pitää sisällään?
Taakanjakosektori pitää sisällään mm. liikenteen, rakennusten ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöt. Nämä sektorit eivät kuulu Euroopan Unionin päästökaupan piiriin ja yhteensä ne kattavat 60% jäsenmaiden kasvihuonekaasupäästöistä. Lokakuussa 2014 Euroopan huippukokouksessa pääministerit sopivat 30% päästöjen leikkaamisesta näillä sektoreilla.
Tämän päivän ehdotus julkaistiin osana Komission energiaunionin ”kesäpakettia”, joka piti sisällään myös esityksen maatalouden ja LULUCF-sektorin kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisesta sekä liikenteen hiili-intensiteetin leikkaamisesta.
Mitä ovat porsaanreiät?
Ehdotuksen porsaanreiät koskevat osittain metsien hiilinieluihin perustuvaa kompensaatio-oikeutta. Maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF) sektori sitoo ilmakehästä enemmän hiilidioksidia kuin mitä se päästää ja toimii näin ”hiilinieluna”. Osa jäsenmaista haluaa laskea sektorin hiilensidonnan päästövähennyksenä ja näin laskea päästövelvoitteitaan taakanjakosektorilla, esimerkiksi maaliikenteen, rakennusten ja maatalouden kohdalla. Komission ehdotus antaisi jäsenmaille oikeuden käyttää kompensaatioon 280 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä päästöoikeuksia, jotka ovat peräisin metsähakkuista, metsänistutuksesta, pelloista ja laitumista.
Toinen porsaanreikä perustuu päästötavoitteiden määrittämiseen tosiasiallista korkeammalta lähtötasolta. EU:n taakanjakosektorin vuoden 2030 kokonaispäästötavoitteet jaetaan maakohtaisiin tavoitteisiin tai ns. ”hiilibudjetteihin”. Näitä tavoitteita vuoden 2020 jälkeiselle ajanjaksolle voidaan määrittää käyttäen toisistaan poikkeavia lähtötasoja. Komission ehdotuksessa nämä lähtötasot määritetään vuosien 2016-2018 kasvihuonekaasupäästöjen keskiarvojen perusteella.
Kolmas porsaanreikä koskee päästökaupan päästöoikeuksien käyttöä taakanjakosektorilla. Vuonna 2014 EU-johtajat päättivät, että jäsenmaat voivat käyttää rajatun määrän EU:n päästökauppasektorin päästöoikeuksia taakanjakosektorilla. Komission ehdotus antaa mahdollisuuden yhteensä 100 miljoonan päästöoikeuden käytön maakohtaisissa tavoitteissa Belgiassa, Tanskassa, Irlannissa, Luxemburgissa, Maltassa, Hollannissa, Itävallassa, Suomessa ja Ruotsissa.
Tämä voi johtaa 300 miljoonan hiilidioksiditonnin lisäpäästöihin vuosien 2021-2030 aikana. EU:n päästökauppaa vaivaa ylitarjonta, jonka odotetaan jatkuvan vuoteen 2030 asti, joten päästöoikeuksien käyttö taakanjakosektorilla ei johtaisi päästövähennyksiin. Mikä pahempaa, päästöoikeuksien käyttö taakanjakosektorilla viivästyttäisi päästöleikkauksia päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla ja johtaisi suurempiin päästöihin EU:ssa vuoteen 2030 asti.
Seuraavia tapahtumia
Ehdotus siirtyy Euroopan parlamentille ja neuvostolle keskusteltavaksi. Myös ympäristöneuvosto keskustelee ehdotuksesta lokakuussa
Lopullista päätöstä ehdotuksesta odotetaan loppuvuodesta 2017.
Katso myös:
- kansalaisjärjestöjen yhteinen raportti: ‘How the EU is in danger of emitting 4.7bn tonnes more C02 than its Paris pledge’
- WWF-Client Earth raportti: ‘The Effort Sharing Decision: Assuming its proper place in the 2013 framework’
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1