Käytäväharvennus on lupaava menetelmä nuorten männiköiden harvennukseen

Käytäväharvennus osoittautui nuoren mäntyvaltaisen metsän ensiharvennuskohteella perinteistä valikoivaa harvennusta tuottavammaksi menetelmäksi. Sen valttina oli hakkuukoneen ketterämpi ja tuotteliaampi työskentely, lisäksi käytäväharvennuksessa poistettavat puut olivat kookkaampia kuin valikoivassa harvennuksessa. 

Käytäväharvennuksen soveltuvuutta paikallisiin hakkuuympäristöihin on selvitetty aikaisemmin Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa. Suomessa käytäväharvennusta kehitetään Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimassa ”Käytäväharvennus – menetelmä nuorten männiköiden ensimmäiseen koneelliseen harvennukseen” -hankkeessa.

Koneellista harvennushakkuuta edistävässä käytäväharvennuksessa puut kaadetaan ajourien välistä noin 1–2 metrin levyisissä käytävissä.

– Käytäväharvennusmenetelmää voidaan käyttää nykyisillä hakkuukoneteknologioilla, ja se täyttää Suomen metsäkeskuksen soveltamat hyvän metsänhoidon ja korjuujäljen kriteerit, kertoo Luken tutkija Yrjö Nuutinen.

Suomessa yleisimmin käytetty harvennusmenetelmä on perinteinen valikoiva harvennus, jossa poistettavat puut valitaan yksilöittäin ajourien välimaastosta.  

Tulokset ensimmäiseltä testihakkuulta rohkaisevia

Käytäväharvennusta testattiin marraskuussa 2017 Suonenjoella. Kohteena oli mäntyvaltainen, hoidettu ensiharvennusmetsikkö, jossa taimikonhoito oli tehty oikea-aikaisesti ja jossa ei ollut hakkuuta haittaavaa, metsään luonnostaan syntynyttä alikasvosta.

Testihakkuissa harvennettujen kuutioiden määrä tuntia kohden oli merkittävästi suurempi kuin perinteisessä valikoivassa harvennuksessa.

– Valikoivassa harvennuksessa jäljelle jääviä puita joudutaan varomaan, mikä hidastaa työskentelyä. Myös hakkuutähteiden siirtely ja valmiiden pölkkyjen järjestely veivät enemmän aikaa kuin käytäväharvennuksessa, Nuutinen kertoo.

Testikuljettaja oli harjaantunut perinteiseen valikoivaan harvennukseen. Käytäväharvennuksesta hänellä ei ollut aikaisempaa kokemusta, mutta siitä huolimatta hän sai käytäväharvennuksella selvästi paremman tuloksen kuin valikoivalla harvennuksella.

Käytäväharvennusta testataan erilaisilla kohteilla

Jatkossa käytäväharvennusta kehitetään mäntyvaltaisessa ensiharvennusmetsikössä Konnevedellä. Kohteella on tehty taimikonhoito ensimmäisen testileimikon tavoin, mutta ensimmäisestä leimikosta poiketen siellä on selvästi hakkuuta haittaava alikasvos.

Jatkotutkimuksissa testihakkuumetsiköihin perustetaan pitkäaikaiset seurantakokeet, joissa selvitetään käytäväharvennuksen vaikutus metsikön kasvuun, monimuotoisuuteen ja puuston laatuominaisuuksiin.

Testileimikot sijaitsevat UPM:n mailla ja testihakkuut toteutetaan UPM:n avainyrittäjä Varis Forest Oy:n Ponsse Beaver -harvesterilla. Hankkeen rahoittavat Suomen Metsäsäätiö ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Hankkeen budjetti vuosille 2017–2018 on 125 600 euroa. Hankkeen toteuttavat Luonnonvarakeskus, Suomen metsäkeskus ja UPM Metsä.

Lisätietoja: Tutkija Yrjö Nuutinen, Luke, puh. 029 532 3257, yrjo.nuutinen@luke.fi