Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Metsätalous » Kantojen korjuu ei vaikuta istutettujen kuusentaimien juurisieniin

Oulun yliopisto

Kantojen korjuu ei vaikuta istutettujen kuusentaimien juurisieniin

Tiedote.
Julkaistu: 02.12.2014 klo 09:02
Julkaisija: Oulun yliopisto

Oulun yliopisto, biologian laitos
Tiedote 2.12.2014

Kantojen korjuu ei vaikuta istutettujen kuusentaimien juurisieniin

Uusiutuvan energian käytön lisääminen on Suomessa lähinnä metsäenergian käytön lisäämistä, käytännössä hakkuutähteiden ja kantojen korjuuta metsänuudistusaloilta. Metsäenergian käytön ympäristövaikutuksiin liittyvä tuore tutkimus osoittaa, että kantojen ja hakkuutähteiden korjuualoille istutettujen kuusentaimien kasvu ja ravinteiden saannissa tärkeät juurisieniyhteisöt eivät eroa muilla metsänkorjuutavoilla käsiteltyjen alojen taimien kasvusta ja sieniyhteisöistä.

Metsäenergian korjuun ympäristövaikutuksia on tutkittu vuodesta 2008 lähtien kolmella alueella (Kouvolassa, Orivedellä ja Paltamossa) koejärjestelyssä, jossa avohakattujen metsiköiden korjuuintensiteetti kasvaa runkopuun korjuusta hakkuutähteiden ja kantojen korjuuseen. Vertailukohtana oli hakkaamaton varttunut metsä. Metsäntutkimuslaitoksen ja Oulun yliopiston biologian laitoksen yhteistyönä toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin erityisesti korjuumenetelmien vaikutuksia uuden puusukupolven alkukehitykseen ja juurisieniyhteisöihin. Kolme kasvukautta maastossa kasvaneiden kuusentaimien juurisieniyhteisöjä tutkittiin 454-pyrosekvensoinnin avulla BioSer Oulu -laboratoriossa.

Eri korjuutavoilla käsiteltyjen alojen kuusentaimien juurisieniyhteisöt olivat keskenään hyvin samanlaisia: taimien juurissa vallitsivat kolme vuotta istutuksen jälkeenkin taimitarhoille tyypilliset juurisienet, kuten karvasilokka (Thelephora terrestris). Osa näistä sienilajeista esiintyy luontaisesti myös avohakkuiden jälkeen. Taimitarhojen hyvin lannoitetussa kasvualustassa viihtyvät sienilajit menestyvät ilmeisen hyvin myös mekaanisesti häirityssä metsämaassa.

Sen sijaan varttuneeseen hakkaamattomaan metsään istutettujen taimien sieniyhteisöt olivat kolmen kasvukauden jälkeen selvästi erilaisia kuin käsittelyjen alojen taimien yhteisöt. Niiden juurisieniyhteisöt olivat selvästi monimuotoisempia ja suuri osa sienilajistosta oli metsälajeja.

Metsäenergiankorjuun ja avohakkuun vaikutukset metsäluonnossa ovat laaja-alaisia suhteessa istutetun taimen alkuvaiheessa eristyneeseen kasvulaikkuun. Tämä tutkimus oli suhteellisen lyhytaikainen ja onkin mahdollista, että metsään jätetyillä hakkuujätteillä ja kannoilla on pitemmällä aikavälillä vaikutusta puiden juurten sieniyhteisön muodostumiseen. Tutkimustulokset korjuun ekologisista vaikutuksista ovat tarpeellisia ja kansainvälisesti kiinnostavia bioenergian käytön lisääntyessä.

Tutkimus on julkaistu korkeatasoisessa mikrobiekologian alan The ISME Journal -lehdessä. Se on osa FM Karoliina Huuskon väitöstutkimusta, jota hän tekee Oulun yliopiston biologian laitokselle. Työhön osallistui tutkijoita Oulun yliopiston biologian laitokselta ja Metsäntutkimuslaitoksen Oulun ja Vantaan yksiköistä.

Lisätietoja:
FM Karoliina Huusko, Oulun yliopisto, biologian laitos, puh. 0294 48 1519, sähköposti: Maija.Huusko@oulu.fi

Tutkimusartikkeli verkossa: http://www.nature.com/ismej/journal/vaop/ncurrent/full/ismej2014154a.html

Lisää tietoa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2013/mwp252.htm

 

 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs