Suomalainen joulukuusiperinne merkitsee vuosittain noin 1,5 miljoonaa kiloa hiiltä pois metsästä ja joulupuuviljelmiltä, laskevat Seinäjoen ammattikorkeakoulussa kiertotalouden parissa työskentelevät erityisasiantuntija Risto Lauhanen ja projektipäällikkö Kari Laasasenaho. Jos kuivuneet joulukuuset aikanaan poltetaan, muodostuu siitä Lauhasen ja Laasasenahon laskelmien mukaan noin 5 500 tonnia hiilidioksidia. Luku vastaa yli 1 700 henkilöauton vuosittaista hiilidioksidipäästöä. Laskelmat eivät sisällä kuusten hankintalogistiikan päästöjä.
Asiantuntijat ovat hyödyntäneet laskelmissa Luonnonvarakeskuksen biomassalaskuria. Jos taimikosta hankittu joulukuusi on runsaat 2,0 metriä korkea ja kuusen läpimitta henkilön rinnankorkeudella on noin 2 cm, on kuusen tilavuus oksineen päivineen noin 4,0 litraa. Esimerkkijoulukuusen massa on siten 3,4 kg, josta puun kuiva-aineosuus on 1,7 kg. Näin ollen tavanomainen kotikuusi sisältää Lauhasen ja Laasasenahon mukaan hiiltä noin kilon.
Joulupuuseuran mukaan suomalaisista kotitalouksista noin puolet hankkii joulupuun. Näin ollen kynttilät tai valot syttyvät arviolta noin 1,5 miljoonaan joulupuuhun. Yli miljoona joulupuuta ostetaan kotimaisilta viljelmiltä ja noin 300 000 hankitaan omista tai sukulaisten metsistä. Joulupuumarkkinoiden arvo on Suomessa ollut noin 30 miljoonaa euroa bruttona vuosittain.
Viime aikoina on keskusteltu metsien hiilensidonnasta ja Suomen metsien kestävästä vuotuisesta hakkuumäärästä. Taustalla on kysymys Suomen kansantalouden hiilivelasta osana globaalin ilmastonmuutoksen torjuntaa.
“Suomalainen joulupuuviljely on ekologisesti kestävää. Kuusikaupassa ei ole kysymys vanhojen luonnontilaisten metsien hävittämisestä. Vielä 1850-luvulla Suomen metsien pelättiin loppuvan voimaperäisen tervantuotannon, kaskeamisen ja laiduntamisen takia. Tällä hetkellä kukaan ei väitä joulukuusiperinteen vaarantavan metsien kestävää kehitystä eikä heikentävän metsäluonnon monimuotoisuutta, koska on kyse saavutetuista eduista ja juhlakauden etuoikeudesta. Jos joulukuusiperinnettä rajoitettaisiin ilmastosyistä, nousisi asiassa suuri meteli”, Risto Lauhanen ja Kari Laasasenaho näkevät.
Lisätietoja: MMT Risto Lauhanen, puh. 040 830 4150, [email protected] ja FM Kari Laasasenaho, puh. 040 680 7631, [email protected]. Kiertotalous AMK-hanke, SeAMK
SeAMKissa voi opiskella kuudella eri koulutusalalla ja suorittaa tutkinnon lähes 30 tutkinto-ohjelmassa. Näistä kolme on englanninkielistä. Lisäksi SeAMKilla on useita kansainvälisiä kaksoistutkinto-ohjelmia.
SeAMKissa on noin 5000 opiskelijaa, joista noin 10 % on kansainvälisiä opiskelijoita. Korkeakoulu on vahvasti mukana sekä alueellisessa, valtakunnallisessa että kansainvälisessä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyössä. Visio 2020: Kansainvälinen, yrittäjähenkinen SeAMK – paras korkeakoulu opiskelijalle.
Seinäjoki University of Applied Sciences (SeAMK) is a multidisciplinary institution of higher education and an efficient actor in education and research, development and innovation (RDI).
SeAMK has 5000 students, of which about 10 % are international students. The educational offer consists of nearly 30 degree programmes and three of them are totally taught in English. Also double degree programmes are available in the fields of technology and business.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1