Tiukentuvat jätehuollon määräykset lisäävät muun muassa elintarvikeliikkeiden ja kauppakeskusten biojätteen lajittelua. Uuden jätelain asetusten valmistelu on meneillään.
Monissa kunnissa biojätteen erilliskeräystä on vaadittu jo vuosia ja sitä on myös tarjottu, mutta nyt uuden jätelain asetukset tulevat entisestään tiukentamaan vaatimuksia. Keväällä voimaan tullut EU:n sivutuoteasetus velvoittaa lajittelemaan eläinperäisen jätteen erikseen. Mikäli eläinperäinen jäte lajitellaan normaalin biojätteen joukkoon, on koko erä käsiteltävä sivutuoteasetuksen mukaisena jätteenä.
Uuden jätelain asetusten valmistelu on meneillään ympäristöministeriössä. Yleisasetuksen lisäksi valmistellaan esimerkiksi biohajoavien jätteiden kaatopaikkakieltoa. Vaikka monissa liikkeissä ja kauppakeskuksissa on biojätteiden lajittelu jo arjen toimintaa, on varsinkin pakattua biojätettä kulkeutunut melko runsaasti kaatopaikoille sekajätteen joukossa. Päivittäistavarakaupan teettämän selvityksen mukaan elintarvikkeiden poistohävikki on noin 54 000 tonnia vuodessa. Näin kaupan kaatopaikka-astia onkin voinut sisältää lähes kaksi kolmasosaa pakattua biojätettä.
Edelläkävijät jo valmiina
SITA Finlandissa tehdään tiivistä yhteistyötä elintarvikeliikkeiden ja kauppakeskusten kanssa jätehuollon kehittämisessä. Varautuminen biojätteen käsittelyn tiukentuviin vaatimuksiin on ennakoitu hyvissä ajoin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla HOK-Elannon vähittäiskaupoissa ja Kauppakeskus Jumbossa.
– Jätemäärän ja kaatopaikkakaasujen vähentämisen yhtenä osatekijänä on pakatun ja pakkaamattoman biojätteen lajittelu. Biojäte voidaan esimerkiksi kompostoida ja pakattua biojätettä voidaan käyttää mullan, biokaasun ja biopolttoaineiden raaka-aineena. SITA toimittaa raaka-ainetta muun muassa St1 Biofuelsille etanolipohjaisen polttoaineen valmistukseen, kertoo toimitusjohtaja Jorma Kangas SITA Finland Oy:stä.
- Myymälöissä jätelain ja EU:n asetusten toteuttaminen vaatii lisää lajittelukoulutusta ja uusia keräilyastioita. Tuleva toiminta ja nyt jo EU:n sivutuoteasetuksen noudattaminen on osa myymälän omavalvontaa, HOK-Elannon laatu- ja ympäristöpäällikkö Satu Kattilamäki kertoo.
SITA sai ensimmäisenä alan toimijana pääkaupunkiseudulla läänin eläinlääkäriltä luvan toimia EU:n sivutuoteasetuksen mukaisen biojätteen väliasteen laitoksena ennen jätteen kuljetusta varsinaiseen käsittelylaitokseen. Välivarastointi tehdään Suomen Hyötykeskuksen Viikin käsittelylaitoksella Helsingissä.
Lajittelu tehostuu
Kauppakeskus Jumbossa Vantaalla on biojätteen ja pakatun biojätteen lajitteluun panostettu kuluneen puolen vuoden aikana aikaisempaa enemmän. Keskuksessa on nyt muun muassa kahdella lastausalueella biojätteelle tarkoitetut jätepuristimet. Niihin voidaan lajitella elintarvikeliikkeiden ja ravintoloiden pakattu ja pakkaamaton biohajoava jäte. Joukkoon lajitellaan myös eläinperäiset jätteet, jolloin biojätteen jatkokäsittely hoidetaan luokan 3 sivutuoteasetuksen mukaisesti.
Leipäjätteille on erikseen omat keräysastiansa, jotka kuljetetaan St1 Biofuelsin Vantaan Etanolix-laitokselle. Leipäjätettä jatkossa kuljettaa etanolidieseliä käyttävä jäteauto.
- Otimme uudet puristimet ja lajitteluohjeet käyttöön maaliskuussa. Vaikuttaa siltä, että lajittelu sujuu hyvin. Liikkeiden ja ravintoloiden henkilökunta on ammattitaitoista ja motivoitunut lajitteluun. Kesän ajalta on myös selvästi havaittavissa, että kaatopaikalle menevän jätteen määrä on vähentynyt, kertoo Jumbon kiinteistöpäällikkö Hannu Hirvonen.
Jumbossa henkilökuntaa on opastettu ketjukohtaisilla koulutuksilla ja Hannu Hirvonen järjesti yhdessä SITAn kanssa myös yleisen lajittelukoulutuksen.
- Jätepuristimien luona on valaistut opastetaulut ohjaamassa toimintaa. Puristimen nieluun ei esimerkiksi saa jättää jätettä, vaan jokaisen on käynnistettävä puristin. Hajuhaittoja ei ole ollut, koska puristimet ja niiden ympäristö pidetään siistinä.
Lajittelu tuo kustannussäästöjä
Hannu Hirvonen kertoo, että Jumbossa kiinnitetään muutoinkin huomiota lajitteluun ja kierrätykseen.
- Kun lajittelu toimii ja jätemäärät vähenevät, pienentää se suoraan liikehuoneistojen käyttökustannusten korotuspaineita. Lajittelusta hyötyvät kaikki, tiivistää Hirvonen.
SITA Finland hoitaa keskitetysti Kauppakeskus Jumbon jätehuollon. Jätemäärää seurataan nettipohjaisen ohjelmiston avulla. Seurannan mukaan esimerkiksi kaatopaikalle menevä jätemäärä on vähentynyt yhteen kolmasosaan. Biojätteen osuus koko jätemäärästä on nyt noin neljännes, kun aikaisemmin se oli viidennes.
Lisätietoja:
SITA Finland: toimitusjohtaja
Jorma Kangas, puh 050 9127 020,
HOK-Elanto: laatu- ja ympäristöpäällikkö
Satu Kattilamäki, puh 010 766 0651
KAUPPAKESKUS JUMBO:
kiinteistöpäällikkö Hannu Hirvonen
puh. 0500 814 810
SITA on yksi maailman suurimmista ympäristöhuoltoalan yrityksistä. SITA tarjoaa jätehuoltoalan kokonaisratkaisuja ja niihin liittyvää konsultointia. SITA on osa SUEZ ENVIRONNEMENT –monialakonsernia, jonka toimialoja ovat vesi- ja jätehuoltopalvelut. Sillä on toimintaa kaikissa maanosissa ja yli 100 maassa.
SITA Finlandilla on toimipisteet Vantaalla, Riihimäellä, Tampereella, Heinolassa, Lahdessa, Porvoossa, Kotkassa, Turussa, Vaasassa, Uudessakaupungissa, Lappeenrannassa, Seinäjoella, Vihannissa, Ylivieskassa ja Oulussa. Yrityksen palveluksessa on noin 400 henkilöä.
Liikevaihto vuonna 2010 oli noin 75 miljoonaa euroa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1