Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Metalliteollisuus » Tukeeko raamiratkaisu riittävästi paikallista sopimista?

Teknologiateollisuus ry

Tukeeko raamiratkaisu riittävästi paikallista sopimista?

Tiedote.
Julkaistu: 30.11.2011 klo 18:30
Julkaisija: Teknologiateollisuus ry

Teknologiateollisuuden puheenjohtaja Pekka Lundmark toivoo, että työmarkkinoiden raamisopimuksen yrityskohtaisissa soveltamisneuvotteluissa haettaisiin aidosti paikallisia ratkaisuja. Jos raamin määrittämä kustannusvaikutus toteutuu tasasuurina yleiskorotuksina, on raami selkeästi liian kallis ja johtaa vientiteollisuuden työpaikkojen vähenemiseen edelleen. 

Suomi on valitettavasti tupo-historiastaan johtuen palkanmuodostuksessa takamatkalla samanlaisiin yhteiskuntiin verrattuna. World Economic Forumin vertailussa* selvitettiin palkanmuodostuksen jäykkyyttä eri maissa. Suomi on sijalla 133 kaikkiaan 142 maan listalla.

Raamin hyvyys tai huonous ratkeaa yrityksissä

Keskitettyä ratkaisua on perusteltu sen tuottamalla kilpailuedulla. 

”Tosiasia kuitenkin on, että keskeisissä kilpailijamaissamme on tehty viime aikoina palkkaratkaisuja selvästi raamia alemmalla tasolla. Tämä antaa aiheen katsoa myös peiliin. Erityisen itsekriittisiä meidän on oltava, jos raami loppujen lopuksi jaetaan tasasuuruisina yleiskorotuksina”, totesi Teknologiateollisuuden puheenjohtaja Pekka Lundmark yhdistyksen syyskokouksessa keskiviikkoiltana.

Tällä hetkellä on Lundmarkin mukaan liian aikaista tehdä lopullista arviota raamisopimuksen vaikutuksesta. 

”Aivan oleellista on nyt, miten sitä yrityksissä sovelletaan. Esimerkiksi Teknologiateollisuuden sopimuksessa on ensisijaisena vaihtoehtona täysin vapaa yrityskohtainen sopiminen. Jos tämä ei onnistu, raamista 2/3 maksetaan yleiskorotuksena ja 1/3 paikallisena eränä. Jos paikallisen erän jaosta ei päästä sopimukseen, on mahdollista pyytää liittojen ehdotusta sen jaosta. Jos tämäkään ei tuo tulosta, erä jaetaan kaikille samansuuruisena yleiskorotuksena”, kertasi Lundmark marssijärjestyksen.

Työmarkkinoillakin seurattava kilpailijamaita

Lähes kaikkialla maailmassa palkat sovitaan yritys- ja henkilökohtaisesti. Lundmark ei usko, että Suomi voi olla tässä enää poikkeus. Vientiteollisuus ei ainakaan voi olla tästä irrallaan. 

”Minusta ihmisen yritteliäisyyden, ahkeruuden ja osaamisen lisääntymisen on näyttävä myös palkkanauhassa. Mutta tätä on mahdotonta määrittää muualla kuin yrityksessä”, painotti Lundmark.
 
”Jos haluamme pitää vientiteollisuuden työpaikat Suomessa, palkkakehityksemme ei voi – toisin kuin devalvaatioaikaan – jatkuvasti ylittää kilpailijamaiden tasoa. Uskon, että pakostakin maltillisten yleiskorotusten vastapainoksi yritykset kehittävät palkitsemisjärjestelmiään.”
 
Teknologiateollisuuden puheenjohtajalla Pekka Lundmarkilla oli myös toive seminaarin pääpuheenvuoron käyttäjälle, pääministeri Jyrki Kataiselle:
 
”Yhteiskunnassa on selvä työnjako. Valtiovallan tehtävänä on huolehtia Suomen toimintaympäristön kilpailukyvystä. Jokaisen yrityksen ja yrittäjän velvollisuutena on puolestaan huolehtia omasta kilpailukyvystään. Toinen ei toisen tehtävää voi toteuttaa.” 
 
Tärkeää on, ettei valtio ehdollista ja alista omaa tehtäväänsä eli Suomen kilpailukyvyn rakentamista palkkaratkaisun muodolle.
 
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Jorma Turunen, Teknologiateollisuus ry, puh. 0500 445 444.
 
Puheenjohtaja Pekka Lundmarkin puhe luettavissa kokonaisuudessaan Teknologiateollisuus ry:n verkkosivuilla.
 
* World Economic Forum / The Global Competitiveness Report 2011-2012.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs