Taitaja2014-suurtapahtuma järjestetään Lahden Urheilu- ja messukeskuksessa 8.-10.4.2014. Taitaja on Suomen suurin vuosittainen ammatillisen koulutuksen tapahtuma, jossa ammattiin opiskelevat nuoret kilpailevat ammattitaidon suomenmestaruuksista, tällä kertaa 44 lajissa. Lisäksi nähdään kaksi näytöslajia ja yksi ammattinäytös. Tapahtumaan on vapaa pääsy, ja sinne odotetaan noin 40 000 kävijää.
Taitaja2014-kilpailujen olosuhteet ja tehtävät on rakennettu vastaamaan kunkin alan todellista työelämää. Kilpailijat valikoituivat mukaan yli 1800 semifinaaleihin osallistuneen nuoren joukosta. Taitaja2014:ssä kilpailee myös kymmeniä kansainvälisiä vierailijaosallistujia. Tapahtuman yhteydessä järjestetään TaitajaPLUS-ammattitaitokilpailu erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille.
Tässä tiedotteessa tietoa teollisuusalan kilpailulajeista:
• automaatioasennus
• elektroniikka
• koneistus
• laborantti
• levy ja hitsaus
• mekatroniikka
• koneenasennus ja kunnossapito
• muoviala
Taitaja2014-tapahtumassa on paljon muutakin koettavaa, esimerkiksi vauhdikas Taitaja9-loppukilpailu, jossa ysiluokkalaisten joukkueet kisaavat arjen kädentaidoissa. Lisäksi yleisö voi kokeilla omia taitojaan eri ammatteihin liittyvissä Tee perässä –pisteissä. Tapahtumassa järjestetään useita koulutukseen ja työelämään liittyviä seminaareja. Taitaja2014-tapahtuman ja pääosan lajeista järjestää Koulutuskeskus Salpaus. Yhteistyökumppaneina on satoja yrityksiä, muita suomalaisia ammattiopistoja ja Lahden seudun oppilaitoksia. Taitajan taustaorganisaationa toimii Skills Finland ry.
Lisää yleisinfoa http://www.taitaja2014.fi/fi/
Taitaja2014 viestintä- ja markkinointivastaava Marjaana Keskitalo puh. 044 7081470 [email protected]
Automaatioasennus
Automaatioasentajilta vaaditaan alan perustietämyksen lisäksi halua ja kykyä uusien asioiden oppimiseen ja ammattialan seuraamiseen. Tietotekniikan hallinta on tärkeää, ja ohjelmien vaihtuminen eri laitekannoissa vaatii jatkuvasti ajan hermoilla pysymistä.
Automaatioasentajien kilpailutehtävänä on ottaa käyttöön kesken jäänyt automaatiosovellus. Tehtävä sisältää vianetsintää, dokumenttien tulkintaa ja muutostöitä. Kilpailijoiden on osattava myös esitellä tuomaristolle valmis työ ja markkinoida omaa osaamistaan.
Lisätietoja: automaatioasennuksen lajivastaava: Harri Wallenius, puh. 044 708 0025, [email protected]
Elektroniikka
Elektroniikkaa on ympärillämme kaikkialla, eikä nyky-yhteiskunta toimisi ilman sitä. Elektroniikkaan perustuvien tietojärjestelmien avulla ohjataan niin teollisuutta, kulkuvälineitä, viestintävälineitä kuin kodinkoneitakin. Nousevana trendinä on hyvinvointiteknologia, jossa myös tarvitaan yhä enemmän tietokoneohjattuja laitteita.
Elektroniikan lajissa kilpailija rakentaa ja testaa mikrokontrollerilla ohjattavan toimilaitteen, joka koostuu useasta elektroniikkamoduulista. Sovelluksen kilpailija rakentaa, testaa ja ohjelmoi kilpailupaikalla. Mikrokontrollerin kilpailija suunnittelee ja rakentaa ennakkoon. Tänä vuonna erikoisuutena lajissa on, että jokaisen kilpailijan pöydällä on monitori, johon päivittyy langattomasti yleisölle kilpailijan tiedot, meneillään oleva tehtävä ja pistetilanne.
Lisätietoja: lajivastaava Erkki Kontiainen, puh. 050 526 5847, [email protected]
Koneistus
Koneistaja valmistaa työturvallisesti metallisia kappaleita ja koneen osia erilaisten työstömenetelmien avulla. Koneistusala on nykyisin pitkälti tietokoneohjattua, siistiä työtä, jossa vaaditaan huolellisuutta ja tarkkuutta.
Kilpailijat valmistavat kilpailun aikana käyttöön tulevia työkaluja eli koneistuskeskuksen työkalupitimen ja koneruuvipuristimen, jonka materiaalina on kestävän kehityksen teeman mukaisesti kierrätysalumiini. Jotta yleisö pystyisi paremmin seuraamaan, mitä työstöprosessin aikana tapahtuu, kilpailijoiden käytössä olevien CNC-koneiden sisään on asennettu kamerat.
Lisätietoja: koneistuksen lajivastaava Tero Kuusisto, puh. 044 708 0637, [email protected]
Laborantti
Laboranttien kisatehtävässä on kaksi osa-aluetta, joista toinen painottuu elintarvikeanalytiikkaan ja toinen ympäristöanalytiikkaan. Tänä vuonna lajissa on haluttu erityisesti huomioida paikallisuus, sillä elintarvikenäytteet tulevat Hartwallilta ja ympäristönäytteet mm. Vesijärvestä. Näytteet on myös valittu niin, että ne ovat jokaiselle tuttuja omasta arjesta.
Laborantin työ kehittyy jatkuvasti, sillä ala automatisoituu ja tietokoneohjattua työtä on paljon. Myös kansainvälisyys on tärkeää, ja tämä näkyy myös kilpailussa: tehtävässä on osattava toimia englanninkielisten työtekstien mukaan.
Lisätietoja: laboranttilajin lajivastaava Heidi Eskeli, puh. 050 538 2331, [email protected]
Levy ja hitsaus
Hitsaajien tehtävänä on hitsata grilli, jonka työvaiheet edellyttävät vaativaa hitsaustaitoa eri menetelmillä ja välineillä. Kilpailijoiden on myös osattava lajitella työstä tulevat jätteet oikein.
Yhtenä tärkeänä osana kilpailua on laadunvarmistus. Kilpailussa on käytössä yhteistyökumppani Kempiltä tuleva, pilvipalveluna toimiva laadunvarmistusjärjestelmä, joka antaa heti palautetta mahdollisista poikkeamisista hitsausohjeiden noudattamisessa.
Lisätietoja: levy ja hitsaus -lajin lajivastaava Olli-Pekka Laajoki, puh. 044 708 0632, [email protected]
Mekatroniikka
Mekatroniikan opiskelijat joutuvat moniosaisen kilpailuhaasteen eteen. Kilpailijoiden tehtävänä on asentaa, ohjelmoida, käyttöönottaa ja testata automaattinen tuotantolinja. Linja koostuu siirto- ja kokoonpanoyksiköstä, konenäystä sekä robotista. Kilpailijat tekevät työtä pareittain, ja työnjaon lisäksi on tasapainoteltava ajankäytössä. Kilpailussa on myös kansainvälistä väriä, sillä mukana on yksi vieraskilpailijapari Ranskasta.
Mekatroniikassa kilpailijat joutuvat keskittymään myös turvallisuusasioihin, sillä määräykset ovat tiukkoja ja tapaturman riski pidetään mahdollisimman pienenä. Mekatroniikkaan liittyvä robotiikka on ajankohtainen aihe muuallakin kuin teollisuudessa. Esimerkiksi hoiva-alalla on jo parin vuoden ajan kokeiltu robotteja vanhusten virikkeenä. Automaattisia laitteita on myös jokaisen suomalaisen kodinkoneissa.
Lisätietoja: mekatroniikan lajivastaava Timo Tommiska, puh. 044 708 0639, [email protected]
Koneenasennus ja kunnossapito
Koneenasennuksen ja kunnossapidon finalistit kohtaavat kilpailussa haastavia työtehtäviä, jollaisia voisi tulla vastaan työelämässäkin akuuteissa vikatilanteissa. Jos esimerkiksi paperitehdas seisahtuu konevian takia, asentajilta ja korjaajilta vaaditaan päättäväistä ja kylmähermoista toimintaa, jotta taloudelliset tappiot jäisivät mahdollisimman vähiin.
Parikilpailuna suoritettavat kilpailutehtävät käsittävät kattavasti koneenasennuksen osaamisalueet, kuten laitteiston kokoonpanon, asennus- ja käyttöönoton, vianhaun, korjaamisen ja toimintakuntoon saattamisen teollisuusrobottiympäristössä. Kilpailijoiden tulee myös osata jätteidenlajittelu kilpailun yhteydessä. Työskentelystä syntynyt jäte, kuten öljy, hoidetaan asianmukaisiin keräyspaikkoihin.
Kilpailuun osallistuu hollantilainen vieraskilpailijapari, joka tekee saman tehtävän kuin suomalaisetkin kilpailijat
Lisätietoja: koneenasennuksen ja kunnossapidon lajivastaava: Anssi Mikkola, puh. 050 305 1019, [email protected]
Muoviala
Lahden seudun teollisuuteen vahvasti kuuluva muoviala esittäytyy Taitaja2014-kilpailussa näytöslajina. Muoviala tarjoaa Suomessa tulevaisuudessakin paljon työpaikkoja. Kilpailijat valmistavat kahden hengen ryhmissä piirustuksen mukaisen kaivon varusteineen. Kaivon varusteet valmistetaan lämpömuovaustekniikoilla. Osa kaivossa käytettävistä tuotteista on valmistettu kierrätysmuovista.
Muoviala on mainettaan paljon parempi kestävän kehityksen näkökulmasta. Muoviteollisuus ei hukkaa raaka-ainetta, vaan uudelleenkäyttää ja kierrättää jäljelle jäävää materiaalia. Lisäksi muovi vaatii valmistusprosessissa paljon vähemmän energiaa kuin esimerkiksi metalli.
Muovialan Tee perässä -pisteessä voi itse kokeilla muovimateriaalin muotoilua valmiiksi esineeksi. Lisäksi on tarjolla tietoa muovialan mahdollisuuksista ja eri materiaaleista.
Lisätietoja: muovialan lajivastaava: Asko Hänninen, puh. 044 708 0148, [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1