Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Metalliteollisuus » Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät 1/2014: Varovaista toiveikkuutta kysynnän parantumisesta

Teknologiateollisuus ry

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät 1/2014: Varovaista toiveikkuutta kysynnän parantumisesta

Tiedote.
Julkaistu: 29.01.2014 klo 11:00
Julkaisija: Teknologiateollisuus ry

Teknologiateollisuuden liikevaihto jäi Suomessa viime vuonna pienemmäksi kuin vuonna 2012. Tarjouspyyntöjen kasvu antaa heikkoja signaaleja paremmasta. Teknologiateollisuuden yrityksissä ollaan varovaisen toiveikkaita siitä, että pohjakosketus olisi takana.

Odotukset maailmantalouden kasvun nopeutumisesta ovat jonkin verran parantuneet viime kuukausina. Yhdysvalloissa teollisuustuotanto on ollut kasvusuunnassa jo neljän ja puolen vuoden ajan. Maailmantalouden kasvu jää kuitenkin tänäkin vuonna maltilliseksi. Tähän on kaksi syytä. Kehittyvien maiden talouskasvu ei yllä sellaiseen vauhtiin, johon totuttiin viime vuosina. Tämän lisäksi Eurooppa on kroonisen heikon talouskasvun kierteessä.

Teknologiateollisuuden liikevaihto laski edelleen

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli noin 64 miljardia euroa vuonna 2013. Liikevaihto supistui edellisvuotisesta kuusi prosenttia.

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 12 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2012, mutta 15 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä heinä-syyskuussa.

Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 11 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna 2012 ja kaksi prosenttia pienempi kuin syyskuun lopussa.

- Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto on alkuvuonna suunnilleen viime vuoden tasolla, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen arvioi.

Teknologiateollisuuden yrityksissä Suomessa oli henkilöstöä viime vuonna noin 296 000. Henkilöstö väheni edellisvuotisesta noin 7 300:lla, eli 2,5 prosenttia. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 2008 teknologiateollisuuden yritykset työllistivät Suomessa kaikkiaan 327 000 ihmistä.

Käännettä parempaan on tuettava kaikin keinoin

Talouden positiivista virettä ei saa vaarantaa. Sitä pitää tukea.

- Tarjouspyyntöjen piristyminen on myönteinen uutinen. Markkinoilla on lievää positiivista virettä. Nyt on tärkeää saada pyynnöt konkretisoitumaan tilauksiksi. Tässä on jälleen Suomen kilpailukyvyn testi, Turunen painottaa.

Teknisesti ylivoimainen tuote tai palvelu tai niiden yhdistelmä ei välttämättä tuo tilausta kotiin. Yritysrahoituksen sekä vientirahoituksen ja -takuiden riittävyys on olennainen asia markkinoiden avaamiseksi ja kasvun synnyttämiseksi.

- Teknologiateollisuudella ja Suomella on kohtalonyhteys: kun alalla menee hyvin, Suomella menee hyvin, Turunen toteaa.

Turunen muistuttaa hallitusta lupauksesta, jonka mukaan teollisuudelle ei lisäkustannuksia ole tulossa.

- Talouden sopeutustoimien pitää jatkossa painottua säästöihin ja rakenneuudistuksiin. Tuottavuuden kasvua pitää hakea ennen kaikkea julkiselta sektorilta. Verotusta ei voi enää kiristää vaarantamatta työllisyyttä, Turunen sanoo.

EU kilpailukyvyn vahvistajaksi

Johtaja Mika Nykänen esitteli Teknologiateollisuuden EU-vaalilinjaukset.

- Sääntelyn purku parantaa lainsäädäntöä ja säästää kustannuksia, Nykänen toteaa.

Hallinnollisen taakan keventäminen on välttämätöntä, sillä erityisesti pienet yritykset tukehtuvat sääntelyyn. Huonoksi esimerkiksi Nykänen nostaa ympäristölainsäädännön, joka ei nykyisellään tue ympäristötavoitteiden toteuttamista.

- Ilmasto- ja energia-asioissa uusi yhden tavoitteen malli vuoteen 2030 on toimiva. Olennaista on hiilivuodon estäminen ja ympäristöystävällisen tuotannon tunnistaminen ja edistäminen. Näin ympäristö kokonaisuudessaan hyötyy. Globaaleihin ongelmiin pitää löytää globaalit ratkaisut, Nykänen painottaa.

Jäämeren arktinen ulottuvuus tarjoaa suuria mahdollisuuksia Suomelle ja Euroopalle. EU:lle on muodostettava arktinen osaamisohjelma, jossa Suomella voi olla johtava rooli.

Jäämeren rata on nostettava EU-hankkeeksi, koska Euroopan yhteinen intressi on lisätä väyliä pohjoiseen.

- Koillisväylän tietoliikennekaapeli avaa yhdessä Itämeren kaapelin ja kehittyvän konesaliteollisuuden sekä korkean yksityisyyden suojan takaavan regulaation kanssa mahdollisuuden tehdä Suomesta globaalin tietoliikenteen risteysaseman, Nykänen uskoo.

Yhteyksien varmistaminen ja rakentaminen tulevaisuuden tarpeisiin on koko Euroopan etu.

Lisätietoja:                 
Toimitusjohtaja Jorma Turunen, puh. 0500 445 444                                               
Johtaja Mika Nykänen, puh. 040 825 7329                                              
Pääekonomisti Jukka Palokangas, puh. 040 750 5469

Tiedotustilaisuuden materiaalit
Teknologiateollisuuden EU-vaalilinjaukset

Teknologiateollisuus ry on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, joka edistää Suomen keskeisimmän vientialan kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialoja ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka. Teknologiateollisuus vastaa 55 prosentista Suomen viennistä ja 80 prosentista tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala työllistää suoraan noin 300 000 ja välillisesti noin 700 000 suomalaista. Jatkuvasti kehittyvä ja ajassa elävä teknologiateollisuus luo perustan suomalaiselle hyvinvoinnille.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs