Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Metalliteollisuus » Takapakkia paikallisessa sopimisessa

Teknologiateollisuus ry

Takapakkia paikallisessa sopimisessa

Tiedote.
Julkaistu: 03.05.2012 klo 10:45
Julkaisija: Teknologiateollisuus ry

Syksyn raamisopimus ja sen käytäntöön soveltaminen merkitsivät selvää taantumaa yrityskohtaisille palkkaratkaisuille ja tavoitteet kilpailukyvyn parantamisesta jäivät toiveiden tasolle. Tulevissa työmarkkinaratkaisuissa on kyettävä purkamaan palkanmuodostuksen jäykkyyksiä ja palkkakehitys on sopeutettava kustannuskilpailukyvyn ja työllisyyden vaatimuksiin.
 
Viime syksynä yrityksissä käydyistä palkkaneuvotteluista tehdyt selvitykset osoittavat, että sekä palkkaratkaisun taso että korotusten kohdentaminen palkitsevasti jäivät yleiskorotuksen jalkoihin. Muiden kuin yleiskorotuksen saaneiden osuus putosi noin 80 prosentista 30:een, osassa henkilöstöryhmiä jopa 10 prosenttiin. Samalla työehtosopimusratkaisun tasosta poikenneiden osuus putosi lähes neljänneksestä runsaaseen viiteen prosenttiin. Näin siitä huolimatta, että yritysten talous-, tuotanto- ja työllisyysnäkymiä käsiteltiin sopimusten tarkoittamalla tavalla yrityksissä ja ne kattoivat yli 90 prosenttia henkilöstöstä.
 
- Tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita ajatellen kehitys oli erittäin huono, toteaa Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Risto Alanko.
 
Viime syksyn kokemuksista on otettava opiksi suomalaisia työmarkkinakäytäntöjä ja neuvottelumenettelyä kehitettäessä. Teknologiateollisuudessa on jo kauan kehitetty yhdessä paikallisen sopimisen ja yhteistoiminnan kulttuuria sopimuspolitiikassa ja koulutuksessa. Sitä työtä on Alangon mielestä syytä nyt jatkaa ja syventää.
 
- Keskustelut ensi syksyn palkantarkistuksista on yrityksissä syytä aloittaa hyvissä ajoin ja keskittyen kunkin yritysten omaan tilanteeseen. Tälle työlle on tes-osapuolten annettava aito tuki, nyt kun viime syksyn rasitteet ja raamiprosessi ovat jo kauempana takana, vaatii Alanko.
 
Paikallinen sopiminen luo pohjaa hyvälle työllisyyskehitykselle
 
- Toisin kuin eräissä vappupuheissa esitettiin, suomalainen kilpailukyky ei edellytä työmarkkinapolitiikan keskittämistä. Päinvastoin tarve on hajauttaa lähemmäs sitä, missä työ tehdään. Näin on meneteltävä, jos aidosti halutaan kehittää suomalaisia työmarkkinoita kilpailukykyä ja työllisyyttä tukeviksi. Valitettavasti viime syksyn sopimuskierroksella ei edistetty kumpaakaan, toteaa Alanko.
 
- Paikallisen sopimisen kautta toteutetaan parasta työllistämispolitiikkaa, painottaa Alanko.
 
Tulevissa työmarkkinaratkaisuissa on kyettävä purkamaan kansainvälisestikin vahvasti kritisoitua suomalaista palkanmuodostuksen jäykkyyttä. Samalla on työmarkkinoilla ymmärrettävä, että pienessä, avoimessa ja viennistä riippuvassa taloudessa kustannuskehityksen tulee perustua vientisektorin kilpailuedellytysten säilyttämiseen.
 
- Tämä unohtui monelta viime vuosikymmenen lopulla ja näkyy valitettavasti suomalaisen yhteiskunnan kustannuskilpailukykyvertailuissa ja vaihtotaseen alijäämässä, toteaa Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Risto Alanko.
 
Lisätietoja: Varatoimitusjohtaja Risto Alanko, puh. (09) 192 3347 tai 040 502 6411
 
Tiedotustilaisuudessa esitetty materiaali Teknologiateollisuuden verkkosivuilla

Teknologiateollisuus on Suomen tärkein elinkeino, sen edustamat toimialat vastaavat 60 % maan viennistä ja 80 % koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Teknologiateollisuus työllistää Suomessa suoraan 290 000 henkilöä. Teknologiateollisuuteen kuuluu viisi päätoimialaa, jotka ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu- ja konsultointi sekä tietotekniikka-ala.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs