Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Metalliteollisuus » Pekka Lundmark: Suomi on tienhaarassa

Teknologiateollisuus ry

Pekka Lundmark: Suomi on tienhaarassa

Tiedote.
Julkaistu: 28.11.2012 klo 18:30
Julkaisija: Teknologiateollisuus ry

Tie parempaan aukeaa, kun Suomen houkuttelevuus investointien ja teollisten työpaikkojen sijaintikohteena otetaan politiikan ykköstavoitteeksi. Teknologiateollisuuden puheenjohtaja Pekka Lundmarkin mielestä tarvitsemme kriisitietoisuutta ja sisäisen devalvaation, jonka kautta lähdemme määrätietoisesti alentamaan yhteiskuntamme kustannustasoa.

Huonommassa vaihtoehdossa Suomi ajautuu kriisiin. Valtio paikkaa kirstuaan korottamalla veroja, ja julkinen sektori jatkaa kasvuaan. Veroja korotetaan edelleen, ja julkisen talouden alijäämä kasvaa. Elinkeinoelämä näivettyy.

- Hallitusohjelman lähtökohtaoletukset eivät enää ole voimassa. Verotusta pitää keventää, ei kiristää. Kaipaamme suurta, investointeihin, työpaikkojen luontiin ja työn vastaanottamiseen kannustavaa veroremonttia, painottaa Teknologiateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Lundmark.

Julkisen sektorin tehtävät on Lundmarkin mielestä mietittävä avoimin mielin ja puhtaalta pöydältä uudestaan.

- Mielestäni on päivänselvää, että meillä ei tule olemaan varaa nykyisenhintaiseen julkiseen sektoriin. Kriisin syvyys on tunnustettava, toteaa Lundmark.

Päätösvaltaa pitää viedä yrityksiin

Teknologiateollisuus on ollut yhdessä neuvottelukumppaniensa kanssa suomalaisen työmarkkinamallin uudistaja. Päätösvaltaa on viety määrätietoisesti liittotasolta yrityksiin.

- Raamisopimus toi tähän takapakkia, ja perälaudan yleisyys oli minulle suuri pettymys, kertoi Lundmark Teknologiateollisuuden syyskokouksessa 28.11.2012.

Palkanmuodostus on Suomessa kansainvälisesti ja jopa Pohjoismaihin verrattuna erittäin jäykkää. Siitä koituu Lundmarkin mukaan monia ongelmia ja haittoja.

- Kaikille samansuuruisina maksettavat yleiskorotukset kohtelevat erityisen kaltoin niitä yrityksiä, joilla ei mene hyvin. Taloudelliseen tilanteeseen nähden liian korkea työvoimakustannusten nousu syö yritysten kykyä pärjätä markkinoilla. Se taas johtaa työpaikkojen vähenemiseen, toteaa Lundmark.

Teknologiateollisuuden avoin palkkamalli edustaa uutta, Lundmarkin mielestä tavoiteltavaa työmarkkinakulttuuria.

- Perusajatus on, että palkkaratkaisusta päätetään yrityksissä. Yrityksessä tiedetään oma taloustilanne, tilauskanta ja markkinanäkymät. Yritykset eivät ole veljiä keskenään ja sen vuoksi yhden koon yleiskorotusmalli ei sovellu kaikille, vaan palkkaratkaisujen tason ja korotusajankohdan kuuluu vaihdella eri yrityksissä, perustelee Lundmark.

Yritykset kouluttavat tarpeeseen

Kiista kolmen päivän koulutusvapaasta on Lundmarkin mielestä käsittämätön.

- Teknologiateollisuuden yritykset ymmärtävät osaamisen merkityksen menestymiselle. Yritykset kyllä kouluttavat, kun siihen on tarve ja yrityksen tilanne sen sallii. Uskon, että markkinatalous kyllä hoitaa pois yritykset, jotka eivät huolehdi osaamisestaan, toteaa Lundmark.

- Toisin kuin julkisuudessa on hiljattain tulkittu, Teknologiateollisuus tukee EK:n hallituksen päätöstä koulutuslain hylkäämisestä byrokratiaa lisäävänä ja liian kaavamaisena ratkaisuna, selventää Lundmark.

Päätökset eri pöydissä

Lundmark vaatii, että palkka- ja työehtoratkaisut on jatkossa pidettävä erillään maan hallituksen talous- ja elinkeinopolitiikkaa koskevasta päätöksenteosta ja kolmikanta-asioista. Vastuunjaon on oltava selvä: hallituksen vastuulle kuuluu talous- ja elinkeinopolitiikka eikä näitä päätöksiä pidä alistaa työmarkkinaratkaisuille.

- Liittojen tehtävänä on neuvotella alakohtaiset työ- ja palkkaehdot niin, että sopimukset vahvistavat kilpailukykyä ja työllisyyttä, painottaa Lundmark.

Kolmikantaisesti hoidetaan työ- ja sosiaalilainsäädännön uudistaminen, mutta erillään palkkaneuvotteluista.

- Näin päätökset voidaan tehdä ajallaan, eivätkä toisiinsa kuulumattomat asiat puurouta toinen toistaan. Kaikissa päätöksenteon pöydissä on kuitenkin oltava sama tavoite: Suomen menestyminen, painotti Lundmark.

Ilmastonmuutos takaisin asialistalle

Teollisuus ei vastusta rikkidirektiiviä tai ylipäänsä päästöjen rajoittamista siksi, että se ei kantaisi huolta ympäristöstä.

- On kuitenkin väärin, että rajoitukset tehdään niin, että Suomeen kohdistuu ylivoimaisesti suurempi kustannusrasite kuin kilpailijamaihimme. Päästökauppa- ja rikkikompensaatioilla teollisuuden kilpailukykyä yritetään pitää samalla viivalla kilpailijamaiden kanssa, toteaa Lundmark. 

- Kaikkein tärkeintä on, että pyrkisimme osaltamme vaikuttamaan Kiinaan ja muihin kehittyviin talouksiin, jotta nämä tulisivat kunnolla mukaan ilmastotalkoisiin, totesi Lundmark.

Pekka Lundmark jättää Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtajuuden 28.11.2012. Hän jatkaa varapuheenjohtajana.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Jorma Turunen, puh. 050 044 5444

Teknologiateollisuus on Suomen tärkein elinkeino, sen edustamat toimialat vastaavat 60 % maan viennistä ja 80 % koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Teknologiateollisuus työllistää Suomessa suoraan 300 000 henkilöä. Teknologiateollisuuteen kuuluu viisi päätoimialaa, jotka ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu- ja konsultointi sekä tietotekniikka-ala.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs