Harmaa talous teräskaupassa herättää keskustelua. Alan yritysten mukaan asiakkaiden tietoisuus riskeistä on kasvanut muun muassa Verohallinnon ja Teknisen Kaupan Liiton tämänsyksyisen yhteisen tiedotteen johdosta. Silti löytyy aina yrityksiä, joille rikollisten toimijoiden edullisemmat hinnat kelpaavat. Varovaisuus kannattaa, mutta ylireagointiin ei ole syytä.
Verohallinnon harmaan talouden torjunnan ja Teknisen Kaupan Liiton jäsenyritysten tekemien havaintojen perusteella arvonlisäveropetokset ovat viime vuosina selvästi lisääntyneet teräskaupassa. Suomalaisyritykset kokevat haastavaksi erityisesti betoniteräksen ja teräsraudoitteiden tuonnin lähialueilta. Havaintojen mukaan harmaata taloutta esiintyy erityisesti pienten, usein yhden miehen yritysten ja toiminimien parissa, mutta myös suuremmissa yrityksissä.
Verohallinto ja Teknisen Kaupan Liitto julkaisivat syksyllä tiedotteen, jolla haluttiin lisätä asiakasyritysten tietoisuutta harmaasta taloudesta, sen tunnistamisesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Teräskaupassa onkin selvästi herätty entistä enemmän varomaan harmaan talouden toimijoita, jotka jättävät arvonlisäveron ilmoittamatta ja suorittamatta myynnistään Suomessa.
- Nostimme aiheen esille syksyllä ja se herätti paljon keskustelua jäsenyritystemme ja heidän asiakkaidensa keskuudessa. Riskeistä ollaan nyt varmasti tietoisempia kuin ennen, sanoo toimitusjohtaja Markku Uitto Teknisen Kaupan Liitosta.
Merkkejä harmaan talouden toimijasta voivat olla esimerkiksi pyytämättä tulevat ”liian hyvät” tarjoukset, samat yhteyshenkilöt vaihtuvissa yrityksissä tai erikoiset maksujärjestelyt.
Liiton jäsenyritysten mukaan isot ostajat välttelevät epämääräisiä toimijoita, mutta aina löytyy joku, jolle halvempi hinta kelpaa. Riskien tunnistamista hämärtää se, että hintataso voi olla kohtuullisen edullinen myös virallisissa tarjouksissa.
- Etenkin aivan uusien yritysten kohdalla pitäisi hälytyskellojen alkaa soida, jos tarjottu hinta on poikkeuksellisen matala. Mutta jos kyseessä on vakiintunut ja vastuullinen yritys, ei ole syytä ylireagointiin ja hyvän yhteistyösuhteen vaarantamiseen, Uitto pohtii.
Keskustelu ja varuillaan olo eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että harmaan talouden ongelma olisi poistumassa teräskaupasta.
- Markkinoille on tullut ihan hiljattain taas uusia yrityksiä, joilla on samat vanhat taustatoimijat. Tämän kaltaiset tapaukset korostavat tarvetta olla varuillaan ja pitää silmät auki. Harmaan talouden toimijat ovat aktiivisia, toteaa ALV-harmaan torjunnan koordinaattori, ylitarkastaja Juha Kuusala Verohallinnosta.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Markku Uitto
Teknisen Kaupan Liitto
0400 407870
ALV-harmaan torjunnan koordinaattori, ylitarkastaja Juha Kuusala
Verohallinto
0400 388 637
Tekninen kauppa on teollisuuden ja rakentamisen tarvitsemien tuotteiden, kuten raaka-aineiden, osien, komponenttien, tarvikkeiden, koneiden ja järjestelmien maahantuontia ja myyntiä, sekä niihin liittyvien ratkaisujen ja palveluiden toimittamista. Alan yritykset tuovat maahan myös kuluttajatuotteita, kuten moottoripyöriä, maastoajoneuvoja, puutarhan ja metsänhoidon pienkoneita sekä akkuja ja paristoja. Ala työllistää 20 000 henkeä, ja sen myynti vuonna 2017 oli 9,2 miljardia euroa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1