Messujen kävijämäärä kasvoi 7 prosentilla. Tapahtumassa muun muassa palkittiin vuoden onnistujia eri toimialoilta ja ratkottiin hitsauksen Suomenmestaruus. Seuraavan kerran tapahtuma järjestetään vuonna 2026.
Kolmen messun kokonaisuus – Konepaja, Nordic Welding Expo ja 3D & New Materials – keräsi tänä vuonna Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen yhteensä 6708 messukävijää valmistavasta teollisuudesta sekä alan oppilaitoksista. Lukumäärään ei ole laskettu mukaan näytteilleasettajien edustajien määrää. Päänäytteilleasettajina tapahtumassa oli 236 yritystä.
“Kävijämäärät lähtivät tänä vuonna kasvuun, ja haastavasta taloustilanteesta huolimatta messuilla saatiin positiivisia signaaleja konepajojen ja valmistavan teollisuuden tulevaisuudennäkymiin. Tärkeintä on, että asiakkaat saivat sekä kauppaa että kontakteja. Hyvät kohtaamiset luovat uskoa siihen, että asiat menevät eteenpäin”, sanoo Tampereen Messujen liiketoimintajohtaja Mirkka Salmela.
Näytteilleasettajayritysten näkökulmasta messuilla on tärkeä asema liiketoiminnan kehittämisessä.
”Messujen keskeistä antia oli, että saimme tuotua MTC Flextekin brändiä positiivisessa mielessä esille. Saimme myös kaupallisia onnistumisia.” mainitsee MTC Flextekin toimitusjohtaja Tomi Tiitola.
Messuille ensi kertaa perheyrityksensä edustajana osallistunut Amalia Koivula Motorex koneautomaatiosta Seinäjoelta kertoo, että “Osallistuminen Konepaja -messuille oli minulle ensimmäinen kerta - se oli jännittävää, mutta ennen kaikkea olin ylpeä ja innostunut. Motorex on perheyritys, joten on hienoa päästä yhdessä kehittämään ja osallistumaan yrityksen kasvuun. Messuilla oli hyviä, tavoitteitamme edistäviä kohtaamisia asiakkaiden kanssa!”.
Vuoden 2024 onnistujia ja osaajia palkittiin
Tapahtumassa palkittiin toimijoita valmistavan teollisuuden eri aloilta. Teknologiateollisuus ry jakoi Plootu Fennica -ohutlevytuotteiden suunnittelukilpailussa palkinnot seuraaville:
Vuoden ohutlevytuote - Teollisuussarjan voittaja
Muotoilusarjan voittaja
Oppilaitossarjan kunniamaininnat
Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys jakoi vuoden Hitsaushuippu-palkinnot seuraaville:
Paras Artikkeli Hitsaustekniikka-lehdessä:
Lasertyöstetty huipputuote 2024:
Hitsauksen SM-kilpailut käytiin messujen aikana. Kilpailun järjesti Suomen Hitsausteknillinen yhdistys. Kärkikolmikoksi suoriutui:
1.Teemu Laitinen SAKKY, Kuopio
2 Nuutti Tikkanen JEDU, Nivala
3 Lauri Mutka SAKKY, Varkaus
Palkintokolmikon lisäksi kisaan osallistuivat:
Jeremia Hautamäki JEDU, Nivala, Adam Kontiokari VAMIA, Vaasa, Oskari Leskelä OSAO, Oulu, Tomi Rahja JEDU, Kalajoki, Joona Viitanen SEDU, Lapua.
Pitkäaikaisen Tampereen Messujen yhteistyökumppanin, Suomen Hitsausteknillisen Yhdistyksen toimistopäällikkö Angelica Emeléus kertoo, että osana PAJAN TRILOGIA - tapahtumakokonaisuutta Nordic Welding Expo -messut ovat tärkeä kohtaamispaikka koko toimialalle. Suomen suurin hitsausalan tapahtuma mahdollisti jo yhdeksännen kerran ainutlaatuisen tilaisuuden verkostoitumiseen, oppimiseen, inspiroitumiseen ja kaupantekoon alan toimijoille.
“Yhteistyö Tampereen Messut Oy:n kanssa toimii erinomaisesti ja haluamme yhdessä vakiinnuttaa messuista alan päätapahtuman Suomessa. Jatkamme hyvää yhteistyötä myös seuraavassa messutapahtumassa vuonna 2026, johon liittyvä sopimus on jo allekirjoitettu.” jatkaa Emeléus.
Messujen virallisina kumppaneina toimivat Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys, Teknologiateollisuus, Teknisen Kaupan Liitto, FAME Ecosystem ja DIMECC Oy. Seuraavan kerran tapahtuma järjestetään Tampereella 17.-19.3.2026.
Malminetsintä lisääntyi Suomessa viime vuonna. Kasvua vauhdittivat vihreän siirtymän tarvitsemat metallit ja kullan etsintä. Myös kaivosteollisuuden investoinnit kasvoivat edellisvuodesta. Tukes on julkaissut tänään 22.3. kaivosviranomaisen tilastokatsauksen 2023.
Malminetsintä kasvoi voimakkaasti
Malminetsinnästä raportoi viime vuonna Tukesille 59 yhtiötä, jotka investoivat malminetsintään yhteensä 94 miljoonaa euroa. Investointien määrä oli 17 % suurempi kuin vuonna 2022. 10 suurinta yhtiötä vastasi noin 85 % malminetsinnän kustannuksista. Malminetsintäkairauksia tehtiin yhteensä 284 kilometriä (lisäystä 3,6 %). Tutkimustoimintaan oikeuttavien malminetsintälupa-alueiden pinta-ala oli yhteensä 2534 km2.
Malmia etsitään enimmäkseen Lapin alueella, johon keskittyy 78 % Suomessa tehtävästä malminetsinnästä. Malminetsinnän investoinnit kohdistuvat pääosin perusmetallien eli nikkelin ja kuparin sekä kullan etsintään.
Maanomistajille maksettiin malminetsintäkorvauksia noin 6,6 miljoonaa euroa, 12 % aiempaa enemmän. Yhtiöt investoivat malminetsinnän ympäristöselvityksiin ja luontovaikutusten arviointiin 0,8 miljoonaa euroa.
Kaivostoiminnan investoinnit lisääntyivät
Louhinnasta raportoi 21 yhtiötä 39 kaivokselta. Yhtiöt investoivat kaivostoimintaan 380 miljoonaa euroa, mikä on 26 % enemmän kuin 2022. Merkittävimmät investoinnit tehtiin Kevitsan, Terrafamen, Kittilän ja Siilinjärven kaivoksilla. Useita vuosia kestäneet Kemin ja Kittilän kaivosten nostokuiluinvestoinnit valmistuivat.
Malmi- ja hyötykivilouhintaa tehtiin 46,8 miljoonaa tonnia, 6 % vähemmän kuin 2022. Kaivosten kokonaislouhinta kuitenkin lisääntyi edellisvuodesta 7 % ja oli 128,1 miljoonaa tonnia. Kolme suurinta yhtiötä Terrafame (49,7 Mt) Kevitsa (36,4 Mt) ja Siilinjärvi (26,2 Mt) vastasivat 88 % kaikkien Suomen kaivosten kokonaislouhinnasta.
Tukes on toimivaltainen kaivosviranomainen Suomessa. Vireillä olevien hakemusten kuulutusasiakirjat ja päätökset löytyvät Tukesin verkkosivuilta.
Hakemustilanne ja voimassa olevat lupa-alueet tietoineen löytyvät karttapalvelusta.
Lisätietoja:
Ryhmäpäällikkö Terho Liikamaa, p. 029 5052 117
johtava asiantuntija Ossi Leinonen, p. 029 5052 205 (kaivostoiminta)
johtava asiantuntija Ilkka Keskitalo, p. 029 5052 151 (malminetsintä)
etunimi.sukunimi@tukes.fi
Liitteet:
Kaivosviranomaisen ajankohtaiskatsaus 2023
Vuoden 2023 louhintamäärät kaivoksittain
Tammisaarelainen Signwell Oy on turvallisuusmerkintöjen laaja-alainen asiantuntija. Sen ydintuotteita ovat erilaiset prosessi- ja putkistomerkinnät, jälkivalaisevat kyltit sekä turvakilvet teollisuuden ja meriteollisuuden tarpeisiin. Esimerkiksi risteilymatkustajat ympäri maailmaa ovat todennäköisesti törmänneet Signwellin tuotteisiin.
– Laivoilla kulkureittien ja turvallisuusohjeiden on oltava selkeästi merkittyjä myös hämärässä. Olemme kehittäneet entistä kestävämpiä ja ympäristöystävällisempiä tuotteita erityisesti meriteollisuudelle, ja jälkivalaisevia tuotteitamme on hyödyntänyt muun muassa maailman suurin risteilyalus Icon of the Seas, toimitusjohtaja ja omistaja Martin Holmström kertoo.
Värit ratkaisevat
Kun toiminnan keskiössä on arjen turvallisuus, erilaisten standardien, lakien ja säädösten tunteminen läpikotaisin on Holmströmin mukaan välttämätöntä. Signwellillä tätä poikkeuksellista osaamista on jo 30 vuoden ajalta. Martin Holmström on myös FSSA:n (Finnish Ship Suppliers & Service Association) puheenjohtajaksi. FSSA on Suomen edustusorganisaatio kansainvälisessä ISSA:ssa (International Ship Suppliers & Service Association).
– Asiakkaamme ovat kansainvälisiä pörssiyhtiöitä, joiden on jatkuvasti oltava ajan tasalla erilaisten turvallisuusvaatimusten suhteen. Siksi myös meillä on oltava hallussamme viimeisimmät tuotantomenetelmät, hän painottaa.
– Teemme jatkuvaa tuotekehitystä sekä uusia, yhä turvallisempia tuotteita meriteollisuuden vaativiin tarpeisiin.
Signwell on myös aktiivisesti mukana standardointityössä suomalaisten teollisuusyritysten muodostamassa PSK Standardointi ry:ssä. Yritys teki viime vuonna aloitteen putkistomerkintöihin liittyvän standardin uusimiseksi. Lopputuloksena syntyi tuorein PSK 0903 -standardi, joka käsittelee putkiston merkintää virtaavien aineiden tunnuksin.
– Uusi standardi on askel kohti turvallisempaa ja tehokkaampaa työympäristöä. Palvelumme kansainvälistyy, ja yhtenäinen standardi tarkoittaa meille sitä, että huoltoyhtiöt ja henkilöstö voivat liikkua eri maiden välillä helpommin, turvallisemmin ja joustavammin. Teollisuudessa on turvallisuuden kannalta ratkaisevaa, että vaarallisten aineiden merkkivärit ovat yhdenmukaiset. Voi tuntua pieneltä asialta, että hapot merkitään nyt putkistoihin oranssilla eikä enää violetilla, mutta meille ja koko alalle se on suuri onnistuminen, Holmström päättää.
"Tämä on teknologisesti neutraali tapa käsitellä asiaa, jossa uusiutuvat energiat ja uusiutuva lämmitysöljy ovat varteenotettava vaihtoehto kiinteistöjen lämmityksessä", Lämmitysenergia Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Arto Hannula sanoo.
EU:n parlamentin äänestys 12.3.2024 päätyi historiallisen direktiivin puolesta, joka vahvistaa EU:n sitoutumista vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja siirtymään kohti päästöttömiä rakennuksia. Lämmitysenergia Yhdistys ry on seurannut tiiviisti direktiivin kehitystä.
"Toimenpiteet, joita EU:n energiatehokkuusdirektiivi edellyttää, tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten polttoaineiden käyttöönotolle. On hienoa nähdä, että nykyiset öljy- ja kaasulämmitysteknologiat ovat jo valmiina vastaamaan näihin uusiin vaatimuksiin, ja että kaikki markkinoilla olevat laitteet on suunniteltu uusiutuvia polttoaineita silmällä pitäen", Hannula sanoo.
Uusiutuvat polttoaineet avainasemassa
EU:n uudet vaatimukset rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi luovat vahvan perustan uusiutuvien polttoaineiden laajamittaiselle käyttöönotolle. Lämmitysenergia Yhdistys ry korostaa, että fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopuminen lämmityksessä vuoteen 2040 mennessä sekä uusien rakennusten päästöttömyysvaatimukset vuodesta 2030 alkaen, ovat keskeisiä askelia kohti kestävämpää ja vihreämpää tulevaisuutta.
"Tämä tarkoittaa sitä, että 2010-luvun puolella asennetut kattilat ja polttimet soveltuvat sellaisenaan uusituvan lämmitysöljyn käyttöön ja polttimen käyttöiän ollessa noin 15 vuotta, on kaikki vanhemmat polttimet jo uusittu 2040 mennessä. Siirtyminen uusiutuvaan lämmitysöljyyn on nopea ja edullinen tapa erillislämmityksen CO2-päästöjen pudottamiseen. Suomi on tässäkin edelläkävijä, sillä meillä on uusiutuva lämmitysöljy jo koko maan kattavassa jakelussa”.
"Näiden uudistusten myötä olemme askeleen lähempänä sitä, että voimme tarjota kuluttajille ympäristöystävällisempiä, energiatehokkaampia ja taloudellisempia lämmitysratkaisuja. Uusiutuvien polttoaineiden käyttö on keskeisessä roolissa tässä siirtymässä", toteaa Hannula.
Kehotus Yhteistyöhön
Lämmitysenergia Yhdistys ry kehottaa kaikkia rakennusalalla toimivia yrityksiä ja yhteisöjä yhdistämään voimansa ja osaamisensa, jotta voidaan saavuttaa EU:n asettamat tavoitteet energiatehokkuuden parantamisessa. On tärkeää, että Suomi panostaa määrätietoisesti uusiutuvien energiamuotojen edistämiseen teknologia neutraalisti ja hyödyntämään automaation ja modernin lämmitysteknologian yhdistämistä energiatehokkuuden maksimoimiseksi.
"Yhteistyöllä ja oikeilla panostuksilla voimme saavuttaa merkittäviä edistysaskeleita energiatehokkuudessa ja vihreässä siirtymässä. Tämä on sekä taloudellinen, että ympäristöllinen mahdollisuus, jota emme saa jättää käyttämättä. Öljylämmityksellä on myös merkittävä rooli tulevaisuudessa vähentämään valtakunnan sähköverkkoon kohdistuvaa huippukuormaa kovien pakkasjaksojen aikana.", sanoo Hannula.
Lämmitysenergia Yhdistys ry seuraa tiiviisti direktiivin implementointia Suomessa ja on valmis tukemaan jäsenyrityksiään ja koko alaa kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Lisätiedot: Lämmitysenergia Yhdistys ry, toiminnanjohtaja Arto Hannula, 0504083473 / arto.hannula@ley.fi
”Koska liesikuvut ovat kotona keskeisellä paikalla ja kaikkien nähtävillä, olivat tekninen ja muotoilullinen onnistuminen ratkaisevan tärkeässä asemassa Vallox Delico -tuoteperhettä kehitettäessä”, kertoo suunnittelupäällikkö Petri Koivunen Valloxilta. ”Lopullisten ratkaisujen valinnassa painotettiin tarkoituksenmukaisuutta, toimivuutta sekä valmistettavuutta.”
Vallox on tunnettu korkealaatuisen ilmanvaihtoteknologian yhdistämisestä tyylikkääseen ja helppokäyttöiseen muotoiluun. Vallox Delico -liesikupuprojektissa kumppanina toimi Huld, joka vastasi menestyksekkäästi tuotteen muotoilusta sekä mekaniikka- ja käyttöliittymäsuunnittelusta.
Iiro Laaksonen, Competence Manager, Innovations & Conceptual Design, Huld, toteaa, että muun muassa liesikuvun kärynpoistoa edistävän, ulosvedettävä höyrynkeräysosan tuli täyttää kaikki Koivusen mainitsemat kriteerit. ”Ulosliukuvan osan kiskomekaniikka on taidokkaalla ohutlevyjen rakenteella ja muotoilulla onnistuttu piilottamaan näkyvistä, mahdollistaen sulavalinjaisen ja pelkistetyn muotoilun, mutta samalla helppokäyttöisyyden."
Yhdeksän ohutlevyinnovaattoria taustavaikuttajineen palkitaan Konepaja 2024 -messuilla Tampereella. Vallox Delico-tuoteperhe on yksi palkinnon saajista muotoilusarjan kunniamaininnalla.
”Plootu Fennica 2024-ohutlevykilpailun tuomaristo sai taas tänä vuonna arvioitavakseen joukon hyvin korkeatasoisia ohutlevyinnovaatioita kolmessa eri sarjassa. Tuomaristo oli jälleen kerran erittäin vaikuttunut kilpailutöiden korkeasta tasosta ja niiden tarjoamista uusista innovaatioista liittyen ohutlevyjen hyödyntämiseen erilaisissa sovelluksissa ja tuotteissa.”, kertoo asiantuntija Reeta Luomanpää kilpailun järjestäneestä Teknologiateollisuus ry:n Ohutlevytuotteet-toimialaryhmästä.
Vallox Delico -kupujen käytettävyyttä lisäävät myös valaistut kosketuspainikkeet, jotka mahdollistavat kuvun tai siihen liitetyn ilmanvaihtokoneen helpon ohjauksen. Kupujen lasinen etupaneeli on saatavilla valkoisena ja mustana, ja pelkistetyn tyylikäs kupu sulautuu saumattomasti osaksi erilaisia keittiökaapistoja.
Plootu Fennica -kilpailussa on kolme eri sarjaa: Muotoilusarja, Teollisuussarja ja Oppilaitossarja. Muotoilusarja on tarkoitettu muotoilijoille ja töille, joissa muotoilulla on suuri merkitys. Muotoilusarjaan osallistuvan kilpailutyön arvostelussa painotetaan eniten muotoilua, käytettävyyttä, tuotteen suunnittelun lähtökohtia ja valmista yhtenäistä kokonaisuutta, joka on järkevästi tai luovasti valmistettavissa. Kaikki kilpailutyöt ovat näytteillä Konepajamessuilla Tampereella 19.-21.3.2024 Plootu Fennica -osastolla A1019.
https://www.vallox.com/vallox-delico/
https://huld.io/fi/menestystarinat/vallox-tyylikasta-ilmanvaihtoteknologiaa-laadusta-tinkimatta/
Markkinointipäällikkö Elina Paavilainen, Vallox, elina.paavilainen@vallox.com, 010 7732 247
Competence manager Iiro Laaksonen, Huld, iiro.laaksonen@huld.io, 050 512 3918
Asiantuntija Reeta Luomanpää, Teknologiateollisuus ry, reeta.luomanpaa@teknologiateollisuus.fi
Rekisteröityneille maksuton tapahtuma kerää saman katon alle konepajateollisuuden, hitsaustoimialan, teollisuusrobotiikan ja teollisen 3D-tulostuksen tärkeimmät yritykset.
Neljättä kertaa järjestettävä Konepaja – Nordic Welding Expo – 3D&NewMaterials -messutrio on kävijöille maksuton ammattimessutapahtuma, jonne odotetaan saapuvaksi 8000 valmistavan teollisuuden ammattilaista, opiskelijaa ja näytteilleasettajaa. Messut vaikuttavat Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen alueen liikenteeseen 19.-21.3. välisenä aikana.
Näytteilleasettajina toimii yli 230 valmistavan teollisuuden yritystä. Paikalla on esillä muun muassa yli 120 konetta ja laitetta. Kansainvälisen tapahtuman järjestää Tampereen messut -konserni. Yhteistyökumppaneina toimivat Teknologiateollisuus, Teknisen Kaupan Liitto, Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys sekä FAME, Dimecc.
Tutustu messuihin ja rekisteröidy maksuttomasti kävijäksi:
Yhteyshenkilöt:
Tampereen Messut -konserni
Sami Siurola, projektipäällikkö
040 734 3589
sami.siurola@tampereenmessut.fi
Katri Sillanpää, markkinointi- ja viestintäpäällikkö
040 726 3172
katri.sillanpaa@tampereenmessut.fi
Lämpimästi tervetuloa neljättä kertaa järjestettäville Konepaja – Nordic Welding Expo – 3D&NewMaterials -messuille Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen 19.-21.3.
Tapahtuma kerää saman katon alle konepajateollisuuden, hitsaustoimialan, teollisuusrobotiikan ja teollisen 3D tulostuksen tärkeimmät yritykset ja ammattimessutapahtumaan odotetaan saapuvaksi 8 000 valmistavan teollisuuden ammattilaista, opiskelijaa ja näytteilleasettajaa.
Ilmoittautuminen ja saapumisohjeet (Information in English)
Yhteyshenkilö:
Katri Sillanpää, markkinointi- ja viestintäpäällikkö
040 726 3172
katri.sillanpaa@tampereenmessut.fi
Lisätiedot ja ohjelmat:
Sanna Kauhanen ei ole säikähtänyt elämässään uutta. Päinvastoin, uusien asioiden tai kokonaan uuden alan oppiminen on vaikeassa tilanteessa antanut voimia ja energiaa. Hän lähti jo 16-vuotiaana lapsuudenkodistaan opiskelemaan artesaaniksi, sillä käsillä tekeminen on aina viehättänyt. Opintojen jälkeinen työpaikka löytyi kuitenkin leipomosta.
– Ei minulla leipurin koulutusta ollut, mutta melkein 16 vuotta leipomossa vierähti. Kouluttauduin samalla esihenkilötyöhön. Ajat muuttuivat ja liian monet pitkät, kahden vuoron työrupeamat johtivat leipomisintoni häviämiseen ja lopulta loppuunpalamiseeni. Alan vaihto oli siis edessä.
Jo leipomovuosinaan Sanna oli avustanut PT Energia Porauksessa, minkä hänen miehensä oli aiemmin perustanut ystävänsä kanssa. Oli siis luontevaa siirtyä yritykseen täysipäiväisesti töihin.
– Itse alasta en tiennyt mitään ja totesin, että parhaiten opin vetämällä työhousut jalkaan ja menemällä työmaille opiskelemaan, mitä porarit tekevät ja mitä maalämpökaivojen putkitus on.
Vuoden kestäneiden kenttätöiden tueksi Sanna alkoi etsiä tietoa netistä, mutta sieltä hän ei löytänyt etsimäänsä eli tietoa maalämpökaivojen käytännön toteutuksesta.
– Aloin kuvata työmaiden ongelmakohtia ja kun kävi myös ilmi, että asiakkailla oli aina samat kysymykset, päädyin laatimaan maalämpökaivojen porausprosessin oppaan. Siinä opastetaan asiakasta yksityiskohtaisesti, mihin kaikkiin asioihin tilaajan pitää työmaalla etukäteen varautua, jotta poraus sujuu jouhevasti.
Koska alalle haluttiin jakaa tietoa, opas on PT Energia Porauksen kotisivuilla vapaasti ladattavissa. Palaute siitä on ollut Sanna Kauhasen mukaan hyvin kiittävää.
– Nyt oppaamme kopioita on kilpailijoidenkin käytössä, mutta se ei haittaa, sillä tärkeintä on jakaa tietoa asiakkaille.
Monipuolinen osaaminen esillä
Työssään Sanna vastaa PT Energia Porauksen taloudesta ja kirjanpidon esivalmisteluista, markkinoinnista, ostoista sekä vielä osin töiden aikataulutuksesta.
– Olen saanut opiskella paljon itselleni uutta lähtien Wordin, Excelin tai nettikanavien käytöstä markkinoinnissa kuten myös johtamista, jossa tärkeää on luottamuksen rakentaminen. Uuden oppiminen ja se, että olen voinut jättää kädenjälkeni miesvaltaisella alalle, on innostanut ja auttanut minua jaksamaan. Alamme on suhdanneherkkää ja olen kiitollinen siitä, että olemme pystyneet kasvattamaan toimintaamme ja työllistämme myös useita alihankkijoita, Sanna sanoo.
Teksti: Maija-Liisa Saksa
IT-alan vaikuttaja, vuoden CIO 2015 Kalle Alppi on nimitetty Bolt Groupin hallitukseen 4.3.2024 alkaen.
Alppi toimii tällä hetkellä Mehiläisen CIO:na ja on aikaisemmin toiminut teknologiajohdon tehtävissä mm. Keskolla ja Roviolla.
”Bolt Groupin tavoitteena on mullistaa vahvan teknologiaplatformin avulla koko henkilöstöpalveluala, niin kotimaassa kuin myös kansainvälisesti. Tästä syystä olen todella ylpeä siitä, että Kalle Alppi liittyy meidän tiimiimme, ja tuo oman vahvan näkemyksensä sekä kokemuksensa siitä, miten teknologia ja liiketoiminta yhdistetään tehokkaalla tavalla.” - kommentoi hallituksen puheenjohtaja Jari Niska.
”Tulevaisuudessa tähtäimessämme on myös kansainvälinen kasvu, vaikka tällä hetkellä keskitymme vahvasti kotimaisen toimintamme kehittämiseen teknologiavetoisesti asiakkaitamme ja työntekijöitämme kuunnellen. Kalle Alppi tuo vahvan kokemuksensa avuksi tämän työn vauhdittamiseksi sekä kv-valmiuksien luomiseksi, joten toivotamme ilolla Kallen tervetulleeksi.” – lisää Bolt.Works toimitusjohtaja Ville Herva.
"Olen seurannut yhtiön kasvutarinaa jo pitkään ja olen erittäin innostunut mahdollisuudesta olla mukana kehittämässä Suomalaista teknologiavetoista yhtiötä. Bolt.Works on avainroolissa parantamassa kotimaista työelämää ja toimintamalli omaa hyvän potentiaalin kansainväliselle laajentumiselle." – kertoo Kalle Alppi.
Hämeenlinna saa vahvan metallialan osaamisen jatkoksi uuden metallialan yrityksen, kun Avetak Oy laajentaa toimintaansa. Tuotantokäyttöön soveltuva halli löytyi Käikälän teollisuusalueelta jossa sijaitsee myös SSAB:n Hämeenlinnan tehdas. Hallin varustaminen tuotantokäyttöön alkaa heti maaliskuun alussa.
Avetak Oy on suomalainen ratkaisukeskeinen tilaustyökonepaja, jonka palveluvalikoima on varsin laaja ulottuen suunnittelusta valmistukseen ja pintakäsittelyyn sekä aina valmiiden tuotteiden tekemiseen asti, kokoonpanopalvelut mukaan lukien. Yritys toimii tiiviisti asiakasyritystensä tuotekehityksen ja prosessien kanssa tavoitteena sekä tuotannon että lopputuotteiden jatkuva parantaminen ja kehittäminen. Yrityksellä on myös omia metallisia avainlipputuotteita, joita se valmistaa ja markkinoi. Yritys on panostanut vahvasti sekä laatu- ja ympäristöjärjestelmiin että ajanmukaiseen teknologiaan.
Keskustelut Avetak Oy:n laajentumisesta Hämeenlinnaan käynnistyivät jo lähes kaksi vuotta sitten, sanoo Linnan Kehitys Oy:n sijoittumispalvelujen asiantuntija Mika Kannisto. Sopivat tilat löytyivät lopulta lähes valmiina palvelemaan Avetakin jatkuvaa tuotantoa.
Seudun sijainti ja vahva olemassa oleva metalliteollisuus tuki hyvin Avetakin kasvustrategiaa, sanoo yrityksen talous- ja markkinointijohtaja Helmi Laitinen. Linnan Kehitys oli aktiivisesti mukana auttamassa Avetakin sijoittumista alueelle. Ensi vaiheessa yritys työllistää neljä metallialan osaajaa, mutta Hämeenlinnan toimipisteen työntekijämäärän odotetaan kasvavan lähivuosina noin kymmeneen. Hämeenlinnasta tulee Avetakin kolmas toimipiste. Yritys toimii ennestään jo Mäntsälässä ja Sälinkäällä.
Lisätietoja:
Avetak Oy
Helmi Laitinen
Taloushallinto | Markkinointijohtaja
+358 40 162 8080
helmi.laitinen@avetak.fi
Linnan Kehitys Oy
Mika Kannisto
sijoittumispalvelujen asiantuntija
+358 40 451 3513
mika.kannisto@linnan.fi
Kansainvälisen vertailun mukaan amerikkalaiset sähköautomerkit ovat kirineet eurooppalaisten rinnalle tuotantoketjujen ympäristövaikutusten ja ihmisoikeuksien huomioimisessa. Vertailussa myönteistä kokonaiskehitystä selittävät erityisesti toimet teräksen hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja EU:n tiukentunut sääntely.
Sähköautonvalmistajien kilpajuoksu kohti puhtaampia ja vastuullisempia tuotantoketjuja kiihtyy.
Kuluneen vuoden aikana Ford ja Tesla nousivat eurooppalaisten merkkien rinnalle ja ohi, mikä käy ilmi tänään julkaistusta Lead the Charge -koalition raportista. Vertailun voittaja Ford ohitti viime vuoden ykkösen Mercedeksen. Tesla taas paransi eniten ja nousi yhdeksänneltä sijalta kolmanneksi ohi Volvon ja Volkswagenin.
“Tämän vuoden tulokset osoittavat, että johtavilla autonvalmistajilla on kova hinku päihittää toisensa ja osoittaa maailmalle pystyvänsä parempaan”, kommentoi Chris Alford, joka on vertailun takana olevan järjestön The Sunrise Projectin vanhempi strategi.
Jos automerkit aikovat pysyä ilmastotavoitteissa, niiden on ripeässä tahdissa vähennettävä tuotantoketjujen ympäristövaikutuksia teräksen, alumiinin ja akkumineraalien osalta sekä taattava vastuulliset alihankintaketjut.
Fordin sijoitus selittyy edistymisellä juuri teräksessä, alumiinissa ja akkumineraaleissa. Teslan nousua perustelee erityisesti, että se ilmoitti ensimmäisenä sähköautonvalmistajana tuotantoketjujensa yksityiskohtaiset scope 3 -päästöt. Yhtiö myös saavutti korkeimman pistemäärän alkuperäiskansojen oikeuksissa, joskin tällä mittarilla kaikilla autonvalmistajilla on vielä hyvin paljon parannettavaa.
“Haasteen mittakaavaan nähden kokonaisedistyminen on hillittyä. Koko autoalan on kiristettävä tahtia, jos se aikoo vastata sääntelijöiden, sijoittajien ja kuluttajien odotuksiin”, Alford summaa.
Autoalan vaatimuksilla yhteys terästeollisuuden kehitykseen
Yksittäisten yhtiöiden edistysaskeleet osoittavat kuitenkin sen, että nopeat parannukset toimitusketjujen vastuullisuudessa ovat mahdollisia.
Autoalan vaatimukset taas säteilevät alihankintaketjuihin kuten teräksen valmistajiin, joiden tuotantomenetelmillä on merkittävä ilmastovaikutus. Esimerkiksi globaali terästuotanto vastaa noin 7–9 prosentista maailman hiilipäästöistä, ja juuri teräksen kohdalla yli kaksi kolmasosaa automerkeistä on parantanut viime vuodesta Volvon säilyttäessä kärkisijan. Vielä vuosi sitten yli puolet autonvalmistajista sai terästoimistaan nolla pistettä.
Aasian mantereella huomionarvoista kehitystä on havaittavissa kiinalaisilla autonvalmistajilla, jotka mielivät laajentaa markkinaosuuttaan Euroopassa. Uusi akkuasetus ja hiili-intensiivisen tuontiteräksen hintaa nostava hiilirajamekanismi (CBAM) ovat signaaleja EU-sääntelyn kiristymisestä, mihin esimerkiksi Geely ja BYD ovat reagoineet vastuullisemmilla hankintasitoumuksilla. Sen sijaan japanilaiset Honda ja maailman suurin autonvalmistaja Toyota sijoittuvat edelleen vertailun häntäpäähän kaikilla mittareilla.
TAH-säätiö rahoittaa vertailun takana olevaa järjestöä
Autovertailun julkaisee vuosittain The Sunrise Project -nimisen järjestön koordinoima koalitio Lead the Charge, joka laittaa maailman 18 johtavaa sähköautonvalmistajaa järjestykseen. Yksi työn rahoittajista on TAH-säätiö, joka keskittyy tällä hetkellä erityisesti terästuotannon globaalien päästöjen vähentämiseen.
Sähköautomerkkien tuotantoketjuja vertaileva kampanja on kansainväliselläkin mittapuulla ainutlaatuinen, ja se nostaa osuvasti esiin autoalan vipuvaikutuksen teräksen valmistajiin.
“Eurooppalaiset autonvalmistajat olivat hankintasopimuksillaan ensimmäisinä mahdollistamassa etenemisen vihreän teräksentuotannon suuntaan, mutta nyt valmistajat muilta mantereilta kirivät. EU:n hiilirajamekanismi (CBAM) vaikuttaa asiaan tuntuvasti. Tänä vuonna hankintasopimusten pitäisi edelleen kiihdyttää teräsyhtiöiden lisäinvestointeja vähäpäästöiseen tuotantoon ja samalla ajaa kunnianhimoisia päästötavoitteita teräksen valmistukselle”, toteaa TAH-säätiön ympäristöhankkeiden johtaja Harri Lammi.
Lisätiedot:
Harri Lammi, ympäristöhankkeiden johtaja, TAH-säätiö
harri@tahsaatio.fi
050 383 1822
Chris Alford, Senior Strategist, The Sunrise Project
chris.alford@sunriseproject.org
+52 55 4573 0739
Uusiutuvan lämmitysöljyn saatavuus on hyvä ympäri Suomea, sekä kotitalouksille että teollisuudelle, mikä tekee siitä houkuttelevan vaihtoehdon perinteisen lämmitysöljyn tilalle.
Helppo Siirtyminen
Siirtyminen uusiutuvaan lämmitysöljyyn on yksinkertaista. Oilon Oy:n kiinteistöpolttimien myyntipäällikkö Juha Jaatinen kertoo, että jo käytössä oleviin polttimiin tarvitaan yleensä vain uudet säädöt tai osien vaihto riippuen poltinmallista. Tyypillisesti vaihdettava osa on liekinilmaisin ja joissain polttimissa myös poltinohjain. Muutosten kustannukset ovat maltilliset, mikä tekee siirtymisestä taloudellisesti järkevän.
Asiantuntijan Näkemys
Lämpö-Ölsän Timo Knaapi, joka on asennuksia ja huoltoja tekevän yrityksen edustaja, vahvistaa siirtymisen helppouden. Uudemmat polttimet ovat jo valmiiksi sopivia uusiutuvalle lämmitysöljylle, ja vanhemmissakin malleissa tarvittavat toimenpiteet ovat yksinkertaisia. Knaapin mukaan, jos poltin on yli 20 vuotta vanha, voi olla järkevämpää vaihtaa koko poltin uuteen. Tämä ei ainoastaan varmista uusiutuvan lämmitysöljyn tehokasta käyttöä, vaan myös parantaa lämmitysjärjestelmän yleistä suorituskykyä ja luotettavuutta.
Ympäristöystävällisyys ja Taloudellisuus
Uusiutuvan lämmitysöljyn käyttö ei ole ainoastaan helppoa, vaan myös ympäristöystävällistä. Sen biopohjainen koostumus tarkoittaa, että polttoaineen käytöstä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti pienemmät verrattuna perinteiseen lämmitysöljyyn. Uusiutuva lämmitysöljy on valmistettu kasviöljystä sekä vastuullisesti tuotetuista jäte- ja tähderaaka-aineista, jonka avulla voidaan saavuttaa jopa 90 prosenttia pienempi hiilijalanjälki tuotteen koko elinkaaren ajalta. Vaikka uusiutuva lämmitysöljy on hieman kalliimpaa kuin perinteinen lämmitysöljy, niin sillä on myös muitakin etuja kuin päästöttömyys, Lämmitysenergia Yhdistyksen toiminnanjohtaja Arto Hannula korostaa.
– Uusiutuva lämmitysöljy palaa puhtaammin, jolloin se ei nokea lämmityskattilaa. Jo yhden millimetrin kerros nokea kattilassa nostaa kulutusta noin viisi prosenttia.
– Tämä tarkoittaa kuluttajalle sitä, että lämmitykseen käytettävää polttoainetta säästyy, kun nokea ei synny. Lämmityskattilan puhdistamisen tarve myös vähenee, joka osaltaan tekee öljylämmityksestä entistä huolettomampaa. Uusiutuva lämmitysöljy on myös lähes hajutonta, Hannula kertoo.
Yhteenveto
Uusiutuvan lämmitysöljyn käyttöönotto on suoraviivaista ja tarjoaa merkittäviä etuja niin ympäristön kuin kuluttajienkin kannalta. Helppo siirtymäprosessi, yhdistettynä polttoaineen ekologisiin ja taloudellisiin hyötyihin, tekee uusiutuvasta lämmitysöljystä houkuttelevan vaihtoehdon kaikille lämmitysöljyn käyttäjille. Kuten asiantuntijat Juha Jaatinen, Timo Knaapi ja Arto Hannula korostavat, nyt on oikea aika harkita siirtymistä uusiutuvaan lämmitysöljyyn, jotta voimme yhdessä edistää kestävämpää ja puhtaampaa tulevaisuutta.
Lisätiedot: Lämmitysenergia Yhdistys ry, toiminnanjohtaja Arto Hannula, 0504083473 / arto.hannula@ley.fi
Kuitu- ja energiapuun hinnat nousivat vuoden alkupuoliskolla poikkeuksellisen korkeiksi. Kuitupuun hinnat kääntyivät kesän aikana laskuun, mutta vuoden reaaliset keskihinnat olivat kuitenkin noin 20 prosenttia edellisvuotta korkeammat. Energiapuun hinnat kohosivat tilastointihistorian korkeimmiksi, kun esimerkiksi karsitun rangan pystykauppahinta nousi melkein kolminkertaiseksi. Mänty- ja kuusitukkien hinnoissa ei tapahtunut suuria muutoksia.
Kahden huippuvuoden jälkeen metsäteollisuustuotteiden kysyntä heikentyi selvästi vuonna 2023. Vuoden alussa metsäteollisuuden tuotanto ja vienti olivat hyvällä tasolla, mutta viennin ja kotimaan talouden näkymät synkkenivät loppuvuoden aikana. Metsäteollisuustuotteiden kysyntää vähensivät inflaatio, korkeat korot, tuotteiden korkeat varastotasot sekä yleinen epävarmuus.
Puukaupan vuosi 2023 oli kaksijakoinen. Vuoden alkupuoliskolla tilastoitiin nousevia keskihintoja ja suuria ostomääriä. Toukokuun puumäärä oli korkein koskaan toukokuussa tilastoitu. Kesällä tärkeimpien puutavaralajien pystykauppahinnat kääntyivät laskuun, ja vuoden jälkipuoliskolla puumäärät jäivät noin neljäsosan edellisiä vuosia pienemmiksi.
Kuitupuun hinnat nousivat vuoden 2023 alkupuoliskolla nopeasti. Pystykaupoissa kuusikuidun keskihinta ylitti kesäkuussa 30 euroa, ja koko vuoden keskihinta kohosi 27,5 euroon kuutiometriltä. Koivulla ja männyllä hinnat olivat pari euroa matalammalla.
Kuitupuun hankintakaupoissa kuusen ja koivun kuukausihinnat kävivät yli 48 eurossa, ja vuoden keskihinta kipusi lähes 46 euroon. Mänty jäi pari euroa alemmaksi.
– Kuitupuun hinnat nousivat poikkeuksellisen paljon ja korkeiksi. Kaiken kuitupuun keskihinta ylitti edellisen vuoden lukemat reaalisesti noin 20 prosentilla. Pystykaupoissa kuusikuidun vuosihinta oli edellisen kerran näin korkealla vuonna 2008. Koivun ja männyn osalta täytyy mennä viime vuosituhannen puolelle, kertoo yliaktuaari Jukka Torvelainen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Energiapuun hinnat nousivat vuonna 2023 voimakkaasti, pystykaupoissa enemmän kuin hankintakaupoissa. Karsitun rangan keskihinta kohosi pystykaupoissa edellisestä vuodesta peräti 2,6-kertaiseksi 19,4 euroon kuutiometriltä. Hankintakaupoissa hinta kohosi 1,3-kertaiseksi 43,4 euroon.
Latvusmassan hinnat nousivat hieman vähemmän. Vuoden keskihinta kohosi pystykaupoissa 7,3 euroon ja hankintakaupoissa 25,5 euroon kuutiolta.
– Energiapuun hinnat kohosivat ennätystasolle, koska fossiilisia polttoaineita ja turvetta korvattiin puulla, ja tuontipuun sekä sivutuotepuun määrät vähenivät. Kuitupuun ja rangan kova kysyntä ja kohonneet hinnat ohjasivat jo energiapuun ostoja enemmän latvusmassaan ja kokopuuhun, Torvelainen toteaa.
Hankintakaupoissa rangan ja kuitupuun hinnat ovat olleet jo pitkään lähellä toisiaan. Pystykaupoissa rangasta maksettiin aikaisemmin noin neljäsosa kuitupuun hinnoista, kunnes vuonna 2022 hintaero alkoi kaventua nopeasti.
– Vuoden 2023 pystykaupoissa rangasta maksettiin keskimäärin kolme neljäsosaa kuitupuun hinnoista, ja tietyillä alueilla sekä lämpölaitosten lähellä enemmän. On kuitenkin hyvä muistaa, että rankaa korjattiin viime vuonna alle kymmenesosa kuitupuun hakkuumäärästä, laskee Torvelainen.
Kuusitukista maksettiin pystykaupoissa keskimäärin 74,8 euroa ja mäntytukista 70,7 euroa kuutiometriltä. Se oli reaalisesti prosentin vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hankintakaupoissa keskihinnat nousivat prosentin.
Koivutukin hinnat nousivat. Pystykaupoissa koivutukkien keskihinta kohosi 12 prosenttia 57,6 euroon ja hankintakaupoissa nousua oli 17 prosenttia 70,1 euroon.
Tukkipuun ostomäärät laskivat vuonna 2023 kolme prosenttia, ja kuitupuun ostot kasvoivat prosentin. Kuitupuun ostomäärä nousi tukin ja pikkutukin yhteenlaskettua määrää suuremmaksi. Puutavaralajeista ostettiin eniten mäntykuitupuuta ja kuusitukkia, molempia neljäsosa puukaupan kokonaismäärästä.
Energiapuun kauppaa tilastoitiin vuonna 2023 viisi miljoonaa kuutiometriä, mikä oli suurin määrä vuonna 2014 alkaneen tilastohistorian aikana. Latvusmassan kauppa kasvoi edellisestä vuodesta runsaan neljäsosan ja karsitun rangan kauppa väheni hieman.
Kaikesta ostetusta energiapuusta oli latvusmassaa yli puolet ja karsittua rankaa yksi kolmasosa. Loppu oli lähes kokonaan karsimatonta kokopuuta, sillä kantojen energiakäyttö on vähäistä.
Tilastoitavat puukauppatiedot saadaan suurimmilta puun ostajilta ja metsänhoitoyhdistyksiltä. Aineistot kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta teollisuuspuusta ja puolet energiapuusta. Ilmoitetut puumäärät julkaistaan sellaisinaan, eikä niitä laajenneta vastaamaan kaikkea yksityismetsien puukauppaa. Luken puukauppatilastot kuvaavat hyvin puumarkkinoiden keskihintoja sekä niiden ja määrien muutoksia.
Puun hinnat tilastoidaan tilastotietokantaan kunkin ajankohdan rahassa sen hetken nimellisinä eli käypinä hintoina. Teksteissä ja graafeissa hintamuutoksia tarkastellaan kuitenkin reaalisina, niin että rahan arvon muutos poistetaan elinkustannusindeksillä. Vuonna 2023 keskimääräinen inflaatio oli noin kuusi prosenttia, joten rahan ostovoima pieneni totuttua nopeammin.
Jukka Torvelainen, yliaktuaari, puh. 029 532 5127, etunimi.sukunimi@luke.fi
Teollisuuspuun kauppa 2023
Teollisuuspuun kauppa
Energiapuun kauppa, 4. vuosineljännes 2023 ja vuosi 2023
Energiapuun kauppa
Itä-Suomen neuvottelukunta edellyttää, että Karjalan ja Savon ratojen parantaminen käynnistyy välittömästi. Raideyhteydet ovat elintärkeitä itäisen Suomen elinkeinoelämälle ja henkilöliikenteelle sekä koko Suomen talouden kannalta keskeisille tavaravirroille. Rataverkko ei saa enää rapistua, vaan raideliikenteestä on tehtävä aidosti Suomen kilpailukykytekijä.
Nykyisessä Suomen julkisen talouden tilanteessa kustannustehokkainta on kunnostaa ja parantaa nykyiset Karjalan ja Savon radat. Peruskorjauksen yhteydessä on taloudellisesti viisasta toteuttaa myös muutokset, jotka nopeuttavat yhteyksiä. Erityisesti välityskykyä parantavia sekä kuljetus- ja matka-aikoja lyhentäviä ohituspaikkoja tarvitaan lisää.
Turvallisuuspoliittisen tilanteen muutos lisäsi entisestään tavaraliikennettä Karjalan ja Savon radoilla. Kuljetukset siirtyivät kulkemaan maan rajojen sisälle – erityisesti Karjalan ja Savon radoille sekä Kotka-Haminan satamaan. Vientikuljetusten ohella erityisesti Kaakkois-Suomessa sijaitsevan metsäteollisuuden keskittymän puuraaka-aineen kysynnän muutokset siirsivät kuljetusvirtoja Itä-Suomen radoille. Tämä merkittävä muutos kuormittaa suuresti erityisesti yksiraiteisia osuuksia, eikä välityskyky enää riitä.
Raideyhteydet ovat elintärkeitä Suomen teollisuudelle ja huoltovarmuudelle, erityisesti metsä-, kaivannais- ja kemianteollisuuden raaka-aine- ja tuotekuljetuksille, raakapuukuljetuksille sekä pitkämatkaiselle henkilöliikenteelle.
Raideyhteyksien kunnostaminen parantaa Itä-Suomen saavutettavuutta erityisesti tavara- mutta myös henkilöliikenteessä. Kun tavaraliikenteen kustannustehokkuus paranee, siirtyy liikenne valtateiltä raiteille. Samalla henkilöliikenteen matka-ajat lyhenevät ja täsmällisyys paranee.
Joensuussa 19.2.2024,
ITÄ-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA
Markus Hirvonen, maakuntajohtaja, Pohjois-Karjala, Itä-Suomen neuvottelukunnan puheenjohtajamaakunta 2024
Pentti Mäkinen, maakuntajohtaja, Etelä-Savo
Satu Sikanen, maakuntajohtaja, Etelä-Karjala
Riikka Pirkkalainen, maakuntajohtaja, Kainuu
Tytti Määttä, maakuntajohtaja, Pohjois-Savo
Lisätiedot: Markus Hirvonen, p.050 357 7739, markus.hirvonen@pohjois-karjala.fi
Kuva: Raakapuun lastausta junaan, kuvaaja Juho Kuva ©VR Group
Yhteistyö 3D New Materials -messujen ja FAME-yritysekosysteemin välillä tuo Tampereelle uusimmat näkymät valmistavan teollisuuden tulevaisuuteen. Rekisteröityneille maksuttomat messut ovat osa kolmiosaista valmistavan teollisuuden ammattilaistapahtumaa 19.–21. maaliskuuta.
3D & New Materials -messut on solminut yhteistyösopimuksen Suomen suurimman valmistavan teollisuuden innovaatioalustan DIMECC:n ja sen yritysekosysteemin FAME:n kanssa. Yhteistyön myötä verkosto tuottaa Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 19.–21. maaliskuuta järjestettäville messuille monipuolista tapahtumasisältöä kaikkina kolmena päivänä.
FAME on valmistavan teollisuuden innovaatioalustan DIMECC:n yritysekosysteemi, jonka perustajayrityksiin kuuluu Valmetin, Patrian ja Wärtsilän tapaisia toimijoita. Ekosysteemin tavoitteena on nostaa Suomi maailman johtavien maiden tasolle vaativien 3D-tulosteiden suunnittelussa, valmistamisessa sekä hyödyntämisessä ja myynnissä. Toiminnalla tavoitellaan tiiviimpää yhteistyötä valmistavan teollisuuden toimijoiden välille toimialan kehityksen ja kansallisen kilpailukyvyn edistämiseksi.
“Näytteillä olevat kappaleet ovat oikeita sovelluskohteita valmistavasta teollisuudesta, joita on aiemmin valmistettu perinteisin menetelmin ja nyt 3D-tulostuksen avulla. Muutos on siis messukansalle käsin kosketeltavissa. Lisäksi messuohjelmassamme käsitellään 3D-tulostusta yhtenä valmistusmenetelmänä muiden joukossa, tasavertaisesti yhdessä hitsauksen ja koneistuksen kanssa. Myös eri teknologioiden järkevä yhdistely kustannusten ja hyötyjen näkökulmasta tulee olemaan näkyvästi esillä”, toteaa FAME:n ekosysteemijohtaja Eetu Holstein.
3D & New Materials -messuilla esillä olevia teemoja ovat valmistavan teollisuuden uudet hyödynnettävät materiaalit, resurssiviisaus sekä teknologiset innovaatiot. Tapahtuma tarjoaa näkymiä valmistavan teollisuuden uusimpiin teknologisiin oivalluksiin ja ratkaisuihin. Messuilla esitellään myös tulostamisen arvoketjua suunnittelusta lopputuotteeseen sekä uusimpia materiaaliratkaisuja valmistavaan teollisuuteen.
3D & New Materials -messut ovat osa kolmiosaista valmistavan teollisuuden ammattilaistapahtumaa, johon kuuluvat myös Konepaja ja Nordic Welding Expo.
Lisätietoja tapahtumasta ja ohjelmasta osoitteessa: www.3dnewmaterials.fi
Yhteyshenkilöt:
Tampereen Messut konserni
Sami Siurola, projektipäällikkö
040 734 3589
sami.siurola@tampereenmessut.fi
Katri Sillanpää, markkinointi- ja viestintäpäällikkö
040 726 3172
katri.sillanpaa@tampereenmessut.fi
Kuvaliitteesä on Wärtsilän vuotosäiliö. Vasemmalla perinteisesti valmistettu vuotosäiliö ja oikealla 3D-tulostettu. Täysin sama toiminnallisuus, mutta painoa kevennetty 90 %. 3D-tulostettu osa validoitu käyttöä varten ja pystyy korvaamaan perinteisen osan. Kuvassa olevat osat nähtävillä FAMEn osastolla A86. ©Wärtsilä.
Teknisen Kaupan jäsenyritysten myynti kutistui vajaat kymmenen prosenttia vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä. Koko vuoden aikana myynti jäi kuusi prosenttia edellistä vuotta pienemmäksi. Kaikkien toimialojen myynti supistui vuoden 2023 loppupuolella.
Teknisen kaupan myynti laski odotusten mukaisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä
Teknisen Kaupan Liiton toimitusjohtaja Markku Uitto:
"Rakentamiseen toimittavien jäsenyrityksen luvut heikkenivät vuoden edetessä, kun asuntorakentamisen aloitukset hiipuivat. Toimitila- ja korjausrakentaminen ovat niin ikään miinuksella, toki pienemmällä pudotuksella kuin asuntoaloitukset. Rakentamisen voimakas suhdannekuoppa näkyy osittain myös raaka-ainekaupan luvuissa. Teollisuuden, etenkin kone- ja metallituoteteollisuuden tilanne pysytteli kohtuullisena, mutta uusien tilausten määrän lasku alkoi jo näkymään investointitavaroiden kysynnässä. Vaikka vuonna 2023 yhdistyksen jäsenyritysten myynti supistuikin edellisvuodesta, oli se kuitenkin kaikkien aikojen toiseksi paras vuosimyynti, toki ilman inflaatiovaikutusta.
Kuluvan vuoden osalta jäsenyritysten odotukset ovat poikkeuksellisen heikot. Etenkin alkuvuosi tullee olemaan tekniselle kaupalle kehno. Toiveet paremmasta kohdistuvat vuoden jälkimmäiselle puoliskolle. Korkojen oletettu aleneminen viimeistään alkukesästä saattaa hieman piristää kysyntää, mutta suhdanne tuskin kääntyy nopeaan nousuun. Valitettavasti heikko suhdanne näkyy myös lisääntyvinä muutosneuvotteluina, lomautuksina ja henkilöstön vähenemisenä. Kiristynyt työmarkkinatilanne ja laajat lakot eivät edesauta yritysten selviytymistä vaikeista ajoista, pikemmin päinvastoin."
Lisätietoja
Toimitusjohtaja Markku Uitto
markku.uitto@tekninen.fi
0400 407 870
Woikosken toimintajärjestelmä on jo pitkään ollut standardoitu ISO 9001 laadunhallintajärjestelmän vaatimusten mukaisesti. Nyt myös Woikosken ympäristöjärjestelmä sekä työturvallisuusjärjestelmä ovat sertifioitu standardien ISO14001 ja ISO45001 mukaisesti sekä kaasuliiketoiminnassa että matkailuliiketoiminnassa.
ISO 14001 on maailman tunnetuin ympäristöasioiden hallintajärjestelmän malli, jonka avulla Woikoski kykenee kehittämään entistä kokonaisvaltaisemmin ja tavoitteellisemmin ympäristöasioidensa hallintaa, edistää kiertotaloutta sekä osoittaa vastuullisuuttaan ympäristöasioissa.
ISO 45001 Työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen standardin tavoitteena on parantaa työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta, vähentää työpaikkojen riskejä sekä luoda terveellisempiä ja turvallisempia työolosuhteita.
Woikoski korostaa toiminnassaan laadun, hyvän johtamisen sekä vastuullisuuden merkitystä. Woikosken toiminnassa noudatetaan mm. ISO 9001-, ISO 14001-, ISO 45001-, ISO 22000-, FSSC 22000 -standardeja sekä GMP- ja GDP-käytäntöjä.
Rapalalta vapautuneeseen teollisuuskiinteistöön Asikkalassa ollaan suunnittelemassa uutta liiketoimintaa. Lähes 4000 neliömetrin valmiit tuotantotilat tarjoavat teknisen alan toimijoille monenlaisia työskentely- ja yhteistyömahdollisuuksia.
Asikkalassa alkoi kesällä 2023 hanke, jonka tarkoituksena on parantaa työllisyyttä ja ideoida Rapalalta vapautuviin tiloihin uutta toimintaa.
Rapala Hub -osaamiskeskuksen kehittämisestä vastaava Asikkalan kunnan elinvoima-asioiden projektipäällikkö Kirsi Vuollet sanoo, että kaikki Rapalan tilojen hyödyntämiseen ja uuteen liiketoimintaan liittyvät ideat ovat lämpimästi tervetulleita.
- Tulevaisuuden visiomme on rakentaa Rapala Hubista teknisen alan osaamiskeskittymä, joka mahdollistaa monenlaista yhdessä tekemistä, verkostoitumista sekä yhteisiä tuotteita ja palveluita. Tässä kohtaa kuitenkin vain taivas on ideoinnin rajana. Toivomme, että tilojen käyttöä innovoidaan yhdessä mahdollisimman avarakatseisesti ja löytäisimme tiloihin alkuun 1-2 innokasta veturiyritystä.
Vuolletin mukaan Rapala Hubin tilat soveltuvat teollisen tuotannon lisäksi myös esimerkiksi teknistä suunnittelua ja yrityksille palveluita tarjoavien yritysten toimitiloiksi.
- Tilat sopisivat hyvin yrityksille, jotka saisivat synergiaetuja toisistaan esimerkiksi protoilun, alihankinnan tai keskitettyjen hankintojen muodossa, Vuollet visioi.
Lahden Seudun Kehitys Oy LADECin yritysympäristön kehittämisestä vastaava johtaja Isto Vanhamäki näkee Rapala Hubin mainiona lisänä Lahden seudun yritysekosysteemiin.
- Rapala Hub tarjoaa sijoittumiskohteidemme valikoimaan uudet, hyvien kulkuyhteyksien päässä olevat tilat, jotka soveltuvat varsin monenlaiseen liiketoimintaan. LADECissa on entuudestaan hyviä kokemuksia vastaavista konsepteista, joissa olosuhde mahdollistaa yritysten välisen yhteistyön ja niiden toimimisen kirjaimellisesti saman katon alla, Vanhamäki toteaa.
Tiistaina 6. helmikuuta järjestettävässä infotilaisuudessa Rapala Hubin tiloja esitellään Lahden seudun teknisen alan osaajille. Verkostoitumisen ja tietoiskujen lisäksi luvassa on tarkempaa tietoa muun muassa tilojen käyttömahdollisuuksista ja muunneltavuudesta. Niistä on paikalla kertomassa Rapalan tekninen johtaja Juha Siltala.
- Tehtaan tilat taipuvat hyvin teolliseen kappaletavaratuotantoon, jossa tuotteita liikutellaan paikasta toiseen sisälogistiikan välineistöllä. Tiloja on mahdollisuus myös joko laajentaa ja avartaa tai jakaa, Siltala kuvailee.
Tuotantotilojen lisäksi Rapalan kiinteistössä on runsaasti vapaata toimistotilaa, valmis ruokalakonsepti ja kulunseurantajärjestelmä sekä nettiyhteys, sähköt, LED-valaistukset ja vesiliittymät.
Juha Siltalan mukaan Rapala Hubiin sijoittuvat mahdolliset uudet yhteistyökumppanit saavat naapurikseen konsernin tuote- ja tekniset suunnittelutoiminnot, jotka pyörivät pääosiltaan samalla tontilla olevassa uudemmassa tehtaassa.
- Toivomme, että pystymme Rapala Hubin myötä rakentamaan yhteistyötä ja luomaan synergiaetuja lähiseudun yrittäjien kanssa esimerkiksi tekniseen innovointiin liittyen, Siltala toteaa.
Rapala VMC Hubin kaikille yrityksille avoin infotilaisuus järjestetään tiistaina 6.2. Lue lisää https://tapahtumat.ladec.fi/event/d15aJ ja ilmoittaudu mukaan!
---
Lisätietoja:
Kirsi Vuollet
Elinvoima-asioiden projektipäällikkö | Asikkalan kunta
+358 44 778 0966 | kirsi.vuollet@asikkala.fi
Juha Siltala
Tekninen johtaja| Rapala VMC Oyj
+358 440 260 481 | juha.siltala@rapalavmc.com
Isto Vanhamäki
Johtaja | Yritysympäristön kehittäminen
+358 40 727 6376 | isto.vanhamaki@ladec.fi
Bellingen korostaa, että "hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on suuri haaste kaikkialla maailmassa, Euroopassa ja jokaisessa maassa." Hän painottaa, että uusiutuvien polttoaineiden mahdollisuuksia tulevaisuudessa usein aliarvioidaan poliittisessa keskustelussa. Eurofuelin tehtävänä on tehdä näistä mahdollisuuksista näkyviä ja varmistaa, että säädökset ovat avoimia kaikille teknologioille.
Yksi keskeinen askel kohti uusiutuvaa tulevaisuutta on siirtyminen uusiutuviin nestemäisiin polttoaineisiin. Bellingen toteaa, että "siirtyminen uusiutuviin nestemäisiin polttoaineisiin on ainoa vaihtoehto nestemäisille polttoaineille olla vaihtoehtona 2050 jälkeen." Tämä siirtyminen on välttämätön, sillä EU-komissio on jo päättänyt, että vuodesta 2050 lähtien CO2-päästöjä ei sallita.
Bellingen korostaa myös teknologian roolia öljylämmityksen tulevaisuudessa. Kondensikattilat ja hybridilämmitysjärjestelmät ovat avainasemassa, kun pyritään parantamaan tehokkuutta ja vähentämään päästöjä. "Kondensoivan teknologian ja tehokkuuden kanssa olemme erittäin lähellä sataa prosenttia. Mutta erilaisten järjestelmien yhdistelmä, hybridijärjestelmät, tulee olemaan tulevaisuudessa avainasemassa," Bellingen selittää.
Hybridilämmitysjärjestelmät tarjoavat joustavuutta käyttämällä lämpöpumppuja yhdessä öljylämmityksen kanssa, mahdollistaen energianlähteiden vaihtelun sääolosuhteiden ja energian hinnan mukaan. "Tämä on mielenkiintoinen ratkaisu tulevaisuudelle, koska voit käyttää lämpöpumppua, kun se toimii hyvin. Ja jos tulee erittäin kylmä ulkona, voit vaihtaa öljylämmitykseen," Bellingen toteaa.
Lopuksi Bellingen painottaa sosiaalisten näkökohtien merkitystä öljylämmityksen tulevaisuudessa, erityisesti maaseutualueilla, joissa öljylämmitys on yleistä. Uusiutuvien nestemäisten polttoaineiden käyttöönotto tarjoaa mahdollisuuden siirtyä kestävämpään lämmitykseen ilman, että on tarpeen tehdä suuria alkuinvestointeja.
Ernst-Moritz Bellingenin näkemykset tarjoavat kattavan kuvan öljylämmityksen tulevaisuudesta, jossa uusiutuvat polttoaineet, teknologinen innovaatio ja sosiaaliset näkökohdat yhdistyvät luomaan kestävämmän ja tehokkaamman lämmitysratkaisun Euroopan kotitalouksille.
Lämmitysenergia Yhdistys ry isännöi merkittävää Eurofuelin tapaamista (1.-3.2.2024) Suomessa, Äkäslompolon idyllisessä ympäristössä. Tämä tapahtuma on kerännyt yhteen Eurofuelin hallituksen jäseniä sekä viestinnästä vastaavia henkilöitä kaikkialta Euroopasta. Kokouksen ja työpajojen aikana osallistujat keskittyvät tulevaisuuden suunnitteluun Eurofuelin näkökulmasta, etsien uusia innovatiivisia ratkaisuja ja strategioita öljylämmitysalan kestävään kehitykseen. Tämä tapaaminen on osoitus sitoutumisesta yhteisiin tavoitteisiin ja pyrkimykseen edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä lämmityksessä, vahvistaen Eurofuelin roolia keskeisenä toimijana energiamurroksessa.
Lisätiedot: Lämmitysenergia Yhdistys ry, toiminnanjohtaja Arto Hannula, 0504083473 / arto.hannula@ley.fi ja Eurofuel, puheenjohtaja Ernst-Moritz Bellingen, +49 (172) 453 94 71 / Moritz.Bellingen@en2x.de
Suomessa toimivan Sibanye-Stillwaterin toiminnoissa Etelä-Afrikassa on ihmisoikeusongelmia, paljastaa Finnwatchin tänään julkaisema raportti. Tuhannet yhtiön platinakaivoksen työntekijät asuvat surkeissa peltihökkeleissä sekä kärsivät asuinalueella sanitaation ja juoksevan veden puutteesta. Vetyteollisuudelle keskeistä raaka-ainetta tuottavan yhtiön työturvallisuuskäytännöt herättävät myös arvostelua.
Finnwatchin tänään julkaisema raportti tarkastelee Suomessa kaivostoimintaa käynnistävän Sibanye-Stillwaterin vastuullisuutta. Selvitykseen on haastateltu yhtiön eteläafrikkalaisen Marikanan kaivoskompleksin työntekijöitä sekä kaivoksen lähistöllä asuvan yhteisön jäseniä. Lisäksi raportissa käydään läpi yhtiön vastuullisuusprosesseja.
– Maailman arvokkaimpia mineraaleja tuottavan Sibanye-Stillwaterin kaivoskompleksia ympäröi köyhyys. Läheskään kaikilla yhtiön työntekijöillä ei ole mahdollisuutta säällisiin asuinolosuhteisiin, eikä yhtiö vaikuta tunnistavan omia ihmisoikeuksia koskevia velvollisuuksiaan, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér.
Yhtiön kaivosluvan lakisääteisenä ehtona Etelä-Afrikassa on yhteisöä kehittävien sosiaalisten hankkeiden toteuttaminen. Haastateltujen mukaan alueen kehitys ei kuitenkaan ole edennyt. Infrastruktuuri on puutteellista ja alue on kärsinyt pitkään asuntopulasta. Monet yhtiön työntekijät asuvat pellistä rakennetuissa ikkunattomissa hökkeleissä, joiden kattoja pidetään paikallaan kivenmurikoilla.
– Talvella hökkelit ovat kylmiä, kesällä taas tukahduttavan kuumia. Kaivoksen aiheuttamat ilmansaasteet kulkeutuvat sisään asumuksiin, ja tarpeet tehdään maakuoppiin tai pusikoihin. Yhtiö on itse todennut pitävänsä mahdollisena, että myös taudit leviävät epävirallisilla asuinalueilla, Finér kertoo.
Työntekijöiden palkat ylittävät lakisääteisen minimipalkan, mutta varsinkin matalimmilla palkoilla on vaikeaa tulla toimeen. Työttömyys alueella on korkeaa, ja julkiset tukiverkot puutteellisia. Työntekijät kertovat, että he joutuvat elättämään palkallaan keskimäärin seitsemää ihmistä. Saadakseen rahat riittämään, he joutuvat usein turvautumaan koronkiskureihin.
Myös yhtiön kovat työturvallisuuskäytännöt herättävät arvostelua. Haastateltujen työntekijöiden mukaan yhtiö rankaisee kaivoskuiluissa toimivia tiimejä työturvallisuusrikkomuksista kollektiivisesti.
– Käytäntö on johtanut työntekijöiden keskuudessa jopa väkivaltaisuuksiin. Irtisanomisten pelossa loukkaantuneita työntekijöitä on painostettu pitämään onnettomuudet piilossa. Yhtiön tulee arvioida toimintaansa uudelleen, Finér sanoo.
Vastauksessaan Finnwatchille yhtiö vyörytti vastuuta ongelmista Etelä-Afrikan valtiolle sekä työntekijöille itselleen. Yhtiön mukaan esimerkiksi asuntojen tarjoaminen ei ole sen vastuulla, eikä se voi vastata siitä miten työntekijät käyttävät rahansa.
– Yhtiöllä on oma valtiosta riippumaton vastuunsa varmistaa ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Tämä vastuu korostuu Etelä-Afrikan kaltaisessa riskimaassa. Yhtiö ei ole tunnistanut toimintaansa liittyviä keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiä ja sen ihmisoikeusriskien arviointiprosessi on alkutekijöissään, Finér vastaa.
Finnwatch katsoo, että Sibanye-Stillwaterin yritysvastuuprosessit ovat kehittymättömiä, ja sen tulisi kiireellisesti lisätä ihmisoikeusosaamistaan.
– Onneksi Euroopan unionissa parhaillaan viimeistelyssä oleva yritysvastuudirektiivi sekä jo toimeenpantu yritysvastuuraportointidirektiivi tulevat ohjaamaan niin Sibanye-Stillwateria kuin muitakin yrityksiä kohti ihmisoikeuksien kunnioittamista, Finér iloitsee.
Platina on vetyteollisuudelle keskeinen raaka-aine, Finnwatch varoittaa riskeistä
Sibanye-Stillwater tuottaa Etelä-Afrikassa muun muassa vetytaloudessa tarvittavia platinaryhmän mineraaleja. Vetytaloudesta toivotaan ratkaisua fossiilisista polttoaineista luopumisen haasteisiin, ja Suomessa on asetettu tavoitteeksi tehdä Suomesta vetytalouden edelläkävijä.
Tänään julkaistua raporttia varten Finnwatch tarkasteli 23 vetysektorilla toimivan yrityksen vastuullisuuskäytäntöjä, ja havaitsi niissä säännönmukaisia puutteita. Vain muutamalla yrityksellä oli käytössä ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi.
Finnwatch kehottaa Suomessa voimakkaasti kasvavaa vetyteollisuutta varautumaan ja huolehtimaan raaka-aineriskeistään.
– Yli puolet kaikesta platinasta tuotetaan Etelä-Afrikan kaivoksissa, joissa ihmisoikeus- ja ympäristöongelmat ovat yleisiä. Euroopan komissio on määritellyt platinan kriittiseksi raaka-aineeksi, ja sen kysyntä vetyteollisuudessa kasvaa nopeasti. Raaka-aineen saatavuutta ja vastuullisuutta koskeviin riskeihin tulee puuttua nyt.