Modernissa informaatiotulvassa on hankala suunnistaa. Tietoon käsiksi pääsy on vaivatonta, mutta sen luotettavuudesta ei ole takeita. Helsingin yliopiston entisen rehtorin ja kanslerin Kari Raivion uutuuskirja Näytön paikka kuvaa tutkimustiedon hyödyntämistä yhteiskunnassa, tutkimuksen varjopuolia sekä virheellisen tiedon näkymistä julkisuudessa.
Näyttöön perustuva ajattelu tarkoittaa tieteellisen tutkimuksen avulla hankitun tiedon hyödyntämistä. Julkisuudessa ja internetissä valeasiantuntijoita tai perättömiä väitteitä voi kuitenkin olla vaikea erottaa tieteellisestä tiedosta, ja ne saatetaan myös esittää keskenään tasavertaisina. Tutkimustieto on itseään korjaava prosessi, ja tästä huolimatta – tai juuri siksi – se on myös paljon tukevampi pohja päätöksenteolle kuin henkilökohtaiset uskomukset, omia intressejään ajavien tahojen yksipuoliset tulkinnat tai suoranaiset valheet.
Tutkimustiedon keskeisyys näkyy esimerkiksi elinkeinoelämän innovaatioissa, rikostutkinnassa ja ympäristökysymyksissä. Sen merkitys korostuu myös yhteisten päätösten tekemisessä, kun erilaiset intressit ja uskomukset tulisi sovittaa yhteen. Poliittiset näkökannat ja taloudelliset perusteet ajavat kuitenkin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa monesti tutkitun tiedon ohi, ja politiikassa mielikuvilla sekä tunteilla on suuri merkitys.
Kari Raivion uutuusteos Näytön paikka kuvaa tutkitun tiedon ja todisteiden käyttöä esimerkiksi yhteiskunnan päätöksenteossa, oikeussalissa, ilmastonmuutosta vastaan kamppailtaessa sekä lääketieteellisten hoitojen ja niiden vaikutusten arvioinnissa. Se tarkastelee tieteellisen tiedon luotettavuuden kriteereitä tarttuen myös tutkimuksen varjopuoliin, kuten tulosten vääristelyyn, sepittämiseen ja plagiointiin.
”Ilmastonmuutos on esimerkki laajasta ja vaikeasta ongelmasta, jota koskeva tieto lisääntyy ja täsmentyy koko ajan mutta on vielä kaukana toivotusta varmuudesta. Sitä analysoiva hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) on oppinut kantapään kautta, kuinka hanakasti vihollisleiri, eli ilmastoskeptikot, pyrkii torpedoimaan sekä havainnot että niiden tulkinnat.”
”Yhteiset arvot ohjaavat toimintaa vahvemmin kuin tieteelliset faktat, ja niillä tuleekin olla yhteiskunnan kehityksessä keskeinen merkitys. Ellei kansa hyväksy eutanasiaa tai muuntogeenistä ruokaa, niitä ei oteta käyttöön. Abortissa pääkysymys ei ole äidin tai sikiön terveys lääketieteelliseltä kannalta vaan äidin oikeus omaan ruumiiseensa ja syntymättömän lapsen elämän pyhyys.”
”Denialisti esittää vastaväitteitä tutkimustuloksia kohtaan ja tarjoaa tilalle omia selityksiään. Uusi ja vakuuttavampi tieteellinen näyttö ei denialisteja horjuta, vaan sen merkitys kiistetään tai vaaditaan aina vain lisää näyttöä ja lopullista varmuutta, jonka saavuttaminen on mahdotonta. Denialisti verhoutuu mielellään sanan ja ajatuksen vapauden puolustajan viittaan ja esiintyy valtaeliitin painostuksen rohkeana vastustajana.”
Kari Raivio
Näytön paikka
Tutkimustiedon käyttö ja väärinkäyttö
ISBN 9789523450189
Gaudeamus 2019
Kirjoittaja
Kari Raivio on toiminut Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaanina sekä Helsingin yliopiston rehtorina ja kanslerina. Hän on ollut mukana perustamassa näyttöön perustuvan lääketieteen Käypä hoito -projektia sekä Kansainvälisen tiedeneuvoston (ICSU) varapresidenttinä valmistelemassa laajaa globaalimuutoksen tutkimusohjelmaa (Future Earth).
Yhteystiedot: [email protected]
Lisätietoa kirjasta (mm. sisällys) Gaudeamuksen verkkosivuilla.
Arvostelukappaleet:
[email protected]
Arvostelukappale on mahdollista saada myös pdf-muodossa.
Gaudeamus on Helsingin yliopiston omistama tieto- ja tiedekirjakustantamo. Erikoisalojamme ovat yhteiskunta, filosofia, historia, ympäristö, talous ja kasvatus.
Gaudeamus | Tiedon puolella
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1