Uutuuskirja Mediapoliitikko: Viestintätaidot ja hyvä imago ovat poliitikolle yhä tärkeämpiä

Media ja poliitikot tarvitsevat toisiaan molemminpuolisista epäluuloista huolimatta. Pekka Isotaluksen uutuuskirja Mediapoliitikko osoittaa, että nopeatempoisessa nykymaailmassa poliitikoilta vaaditaan monipuolisia viestintätaitoja. Heidän persoonansa ja yksityiselämänsä korostuvat julkisuudessa, ja erityisesti sosiaalinen media on muodostunut tärkeäksi vaikutuskanavaksi poliitikoille.

Median merkitys yhteiskunnassa on korostunut jatkuvasti. Poliitikot tarvitsevatkin julkisuutta ollakseen olemassa äänestäjille. Varsinkin valtakunnan tason vaikuttajilta vaaditaan sujuvaa viestintäosaamista. Heidän täytyy keskittyä hiottuun mediaesiintymiseen, jatkuvaan tavoitettavuuteen ja puhtaasta julkisuuskuvasta huolehtimiseen. Imagoa rakennetaan niin sanattomalla viestinnällä ja puhumalla kuin mediaesiintymisillä ja sosiaalisen median päivityksilläkin.

Median sekä kansalaisten kiinnostus ulottuu poliitikoiden persoonaan ja yksityiselämään puolisoja myöten. Julkisuuden valokeilassa politiikka on viihteellistynyt ja äänestäjät painottavat henkilöpiirteitä entistä enemmän. Suurin vaikuttavuus syntyy edelleen television kautta, mutta sosiaalisen median merkitys on kasvamassa. Poliitikot hallitsevat uudet viestintävälineet kuitenkin vaihtelevasti.

Pekka Isotaluksen Mediapoliitikko esittelee tuttujen suomalaispoliitikkojen viestintää ja tarkastelee samalla median kasvanutta roolia sekä henkilökeskeisyyttä politiikassa. Teos osoittaa median olevan erottamaton osa politiikkaa, mikä korostaa niin viestinnän, persoonan kuin yksityiselämänkin tapahtumien merkitystä kilpailussa kansalaisten äänistä.

Osa poliitikoista ei Twitterissäkään ryhdy keskustelemaan muiden kanssa

”Suomalaisista miespoliitikoista Alexander Stubb lienee ensimmäinen, jonka ulkoista olemusta ja hymyilyä on usein kommentoitu meillä mediassa. On kuitenkin todettu, että naisten ruumiillisuuden kommentoiminen on poliittisesti merkitsevämpää, koska monesti se viestii kielteisesti naisten sopivuudesta poliittisiin tehtäviin.”

”Poliitikot ovatkin osanneet käyttää henkilökohtaista elämäänsä resurssina muokatakseen imagoa itsestään sekä rakentaakseen henkilökohtaisemmalta tuntuvan suhteen äänestäjiin. Esimerkiksi oman harrastuksen esitteleminen voi lisätä poliitikon kiinnostavuutta äänestäjien silmissä tai saada hänet näyttämään yhdeltä meistä.”

”Jos poliitikolla on runsaasti kokemusta politiikasta ja hänet on keitetty monissa politiikan liemissä, hän saattaa näyttäytyä ryvettyneenä. Mutta jos hänellä ei ole kokemusta, hän voi näyttää keltanokalta ja liian asiantuntemattomalta vaativaan poliittiseen tehtävään. Jos taas poliitikko esiintyy paljon julkisuuden eri foorumeilla, häntä pidetään helposti pinnallisena tyrkkynä. Mutta jos hän ei pyri lainkaan julkisuuteen, hän jää eduskunnan takariviin seinäruusuksi, jonka tekemisistä kukaan ei tiedä mitään.”

 ”(…) Osa poliitikoista ei Twitterissäkään ryhdy keskustelemaan muiden kanssa, vaan he edelleen viestivät yksisuuntaisesti. Poliitikot siis twiittailevat ja kertovat omia näkemyksiään mutta eivät reagoi muiden twiitteihin tai vastaa saamiinsa kommentteihin. On myös todettu, että poliittinen eliitti keskustelee usein Twitterissä keskenään, mutta tavalliselle kansalaiselle ei välttämättä vastata yhtä helposti.”

Mediapoliitikko-keskustelutilaisuus ma 20.3. klo 17.00
Gaudeamus Kirja & Kahvi, Helsingin yliopiston Kaisa-talo, Vuorikatu 7, Helsinki

Mediapoliitikko-kirjan kirjoittaja, puheviestinnän professori Pekka Isotalus, kansanedustaja Jutta Urpilainen sekä viestintäkonsultti ja entinen politiikan toimittaja Eeva Lehtimäki keskustelevat tilaisuudessa uutuusteoksen pohjalta mediapolitiikan ilmiöistä ja poliitikkojen viestintätaidoista. Vapaa pääsy, tervetuloa!

Pekka Isotalus
Mediapoliitikko
ISBN 978-952-495-417-4
Gaudeamus 2017

Kirjoittaja

Pekka Isotalus, FT, on puheviestinnän professori Tampereen yliopistossa sekä poliittisen viestinnän dosentti.

Lisätietoa kirjan aiheesta ja haastattelupyynnöt:
pekka.isotalus@uta.fi / p. 050 360 5221

Lisätietoa teoksesta (mm. sisällys) Gaudeamuksen verkkosivuilta.

Arvostelukappaleet:
lasse.leminen@gaudeamus.fi
p. 050 466 4910