(Huom.: Tiedote on ladattavissa ruotsiksi täältä. Kuvaliitteet ja yhteystiedot tiedotteiden jälkeen.)
SUPPEA TIEDOTE
– Professori Fred Karlsson ja Lingsoft toteuttivat itsenäisyyden ajan kielikirjan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi
Kolmen viime vuosikymmenen aikana Suomen kielimaisema on tyystin muuttunut. Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen emeritusprofessori Fred Karlsson muistuttaa tästä Lingsoft Oy:n julkaisemassa ja yhtiön Suomi 100 -juhlavuodelle omistamassa teoksessa Suomen kielet 1917–2017.
Juhlateos on monimediajulkaisu ja maksutta kaikkien luettavissa internetsivustona, e-kirjana ja Twitter-kampanjana suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Suomen kielet 1917–2017 esittelee koko itsenäisyyden ajan kielet ja kieliyhteisöt viime vuosisadan alun kieliriidoista lähtien ja maalaa tarkkaa kuvaa myös oman aikamme kielitilanteesta ja -politiikasta.
- Suomessa oli vuonna 1990 noin 25 000 vieraskielistä asukasta. Vuoden 2017 alussa lukumäärä oli 354 000. Heidän osuutensa oli kasvanut 0,8 prosentista 6,4 prosenttiin, Helsingissä kahdesta prosentista neljääntoista, parhaillaan Suomen Tiedeseuran puheenjohtajana toimiva Karlsson kirjoittaa.
Karlsson osoittaa laskelmin, että aikaisemmasta käsityksestä poiketen nyky-Suomessa puhutaan kaikkiaan peräti 500:aa eri kieltä. Venäjä on vieraista kielistä puhutuin.
- Jos venäjän kieleen sovellettaisiin samoja kriteerejä kuin suomeen ja ruotsiin, se olisi jo virallinen kieli Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Helsingin pääkadulla lukisi Mannerheimintien ja Mannerheimvägenin lisäksi kolmikielisessä kyltissä kyrillisin kirjaimin Prospekt Mannergeima, Karlsson kertoo viimeaikaiseen tutkimukseen nojaten.
Digitaalisen talouden kieliratkaisuja tarjoavalle Lingsoftille itsenäisyyden kielipaletin esittely oli luonteva lahja annettavaksi satavuotiaalle.
- Kielellisen perinteen ohella juhlavuonna on tärkeää korostaa myös oman aikamme kielikirjosta kumpuavia koulutuksellisia ja viestinnällisiä haasteita, Lingsoftin toimitusjohtaja Juhani Reiman muistuttaa.
Teos on rikastettu kieliä esittelevin ääninäyttein. Sen eri mediat ja kieliversiot ovat kaikkien luettavissa seuraavissa osoitteissa:
=============
LAAJA TIEDOTE
– Professori Fred Karlsson ja Lingsoft toteuttivat itsenäisyyden ajan kielikirjan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi
Kolmen viime vuosikymmenen aikana Suomen kielimaisema on tyystin muuttunut. Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen emeritusprofessori Fred Karlsson muistuttaa tästä Lingsoft Oy:n julkaisemassa ja yhtiön Suomi 100 -juhlavuodelle omistamassa teoksessa Suomen kielet 1917–2017.
Juhlateos on kaikkien luettavissa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi maksutta internetsivustona, e-kirjana, painettuna versiona ja Twitter-kampanjana.
Suomessa oli vuonna 1990 noin 25 000 vieraskielistä asukasta. Vuoden 2017 alussa lukumäärä oli 354 000. Heidän osuutensa oli kasvanut 0,8 prosentista 6,4 prosenttiin, Helsingissä kahdesta prosentista neljääntoista. Kaikkiaan nyky-Suomessa puhutaan 500:aa eri kieltä. Venäjä on vieraista kielistä puhutuin.
Fred Karlssonin kirja esittelee koko itsenäisyyden ajan kielet ja kielimaisemat, mutta maalaa tarkkaa kuvaa myös oman aikamme kieliympäristöstä.
- Kuten viimeaikainen tutkimus osoittaa: Jos venäjän kieleen sovellettaisiin samoja kriteerejä kuin suomeen ja ruotsiin, se olisi jo virallinen kieli Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Helsingin pääkadulla lukisi Mannerheimintien ja Mannerheimvägenin lisäksi kolmikielisessä kyltissä kyrillisin kirjaimin Prospekt Mannergeima, Karlsson kirjoittaa.
Itsenäisyyden ajan kielikirja – netissä kolmikielisesti kaikkien ulottuvilla
Suomen kielet 1917–2017 on mittava kolmikielinen monimediajulkaisu. Teoksen sähköisiä versioita on rikastettu kieliä esittelevin ääninäyttein. Tiedätkö, miltä Helsingissä ja Turussa vielä 1960-luvulla helposti kuultavissa ollut jiddiš eli juutalaissaksa kuulostaa?
Suomen Tiedeseuran puheenjohtajana parhaillaan toimiva Karlsson nivoo Suomen satavuotisen kielikirjon tiiviisti yksiin kansiin. Teos kuvaa yhtä lailla koko kielimaiseman kaarta kuin eri kieliryhmien omia yhteisöjä ja kielellisiä arkikäytäntöjä sekä niitä koskevan lainsäädännön kehitystä.
Digitaalisen talouden kieliratkaisuja tarjoavalle Lingsoftille itsenäisyyden kielipaletin esittely oli luonteva lahja annettavaksi satavuotiaalle.
- Kielellisen perinteen ohella juhlavuonna on tärkeää korostaa myös oman aikamme kielikirjosta kumpuavia koulutuksellisia ja viestinnällisiä haasteita, Lingsoftin toimitusjohtaja Juhani Reiman muistuttaa.
Suomen juhlavuoden kunniaksi teos pyritään tuomaan eri kieliversioina eritoten koululaisten, nuorten, maahanmuuttajien sekä kaikkien Suomen kielten kehityksestä ja kielipolitiikasta kiinnostuneiden ulottuville.
2000-luvun todellinen kielikirjo: Suomessa puhutaan 500:aa eri kieltä
Fred Karlssonin kirja muistuttaa, kuinka dramaattisesti vuosituhannen vaihde muutti Suomen kielimaisemaa.
Suomessa on nykyisin enemmän vieraiden kielten puhujia kuin maan perinteisten kielten puhujia, jos suomea ei oteta lukuun. Vieraita kieliä puhutaan siis enemmän kuin ruotsia, pohjoissaamea, inarinsaamea, koltansaamea, karjalaa, romanikieltä, jiddišiä, tataaria ja suomalaista viittomakieltä sekä suomenruotsalaista viittomakieltä yhteensä.
Nyky-Suomen todellinen kielikirjo paljastuu, kun Karlsson korjaa laskelmiinsa nojaten Tilastokeskuksen virallisen kielitilaston lukuja, joiden mukaan Suomessa puhutaan 159:ää eri kieltä.
Kun Väestörekisterikeskuksen taltioimia Suomen asukkaiden kieli-ilmoituksia peilaa täydelliseen luetteloon maailman kielistä, käy ilmi, että kielitilaston 159 kielen lisäksi Suomessa puhutaan ainakin 350:tä kieltä. ”Siis yhteensä ainakin 500:aa kieltä”, Karlsson tiivistää.
Oman aikamme kielikirjon oikaisu on yksi Suomen kielet 1917–2017 -teoksen esiin nostamista faktoista. Muitakin riittää, jo itsenäistymistä edeltäviltä ajanjaksoilta.
Kielellisiä kipupisteitä aikakausittain eritellessään Fred Karlsson saattaa asiantuntemukseensa nojaten jakaa ujostelematta toimenpide-ehdotuksia myös nykypäättäjille, kuten aktiiviselta akateemiselta vaikuttajalta on syytä odottaakin.
Teoksen eri mediat ja kieliversiot ovat kaikkien luettavissa seuraavissa osoitteissa:
Fred Karlsson
Fred Karlsson toimi Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen professorina 1980–2012. Hän on Suomen kielihistorian asiantuntija, kansainvälisesti arvostettu kielitieteen tutkija ja suomalaisen kieliteknologia-alan pioneeri. Hän on Suomen Tiedeseuran puheenjohtaja 2016–2018.
Karlsson tunnetaan mm. rajoitekielioppina tunnetun formalismin kehittäjänä (Constraint Grammar) ja useiden yliopistollisten oppikirjojen kirjoittajana. Hänen englanninkielistä teostaan Finnish – an Essential Grammar on käännetty kymmenille kielille.
Karlsson perusti vuonna 1986 yhdessä kieliteknologian emeritusprofessori Kimmo Koskenniemen kanssa Lingsoft Oy:n. Karlssonin ja Koskenniemen kielellisen digitalisaation innovaatioista voi lukea Lingsoftin historiasta Kieli ja uusi talous.
Lisätietoja
Fred Karlsson, emeritusprofessori, p. +358 40 511 9717, [email protected]
Juhani Reiman, toimitusjohtaja, Lingsoft Oy, p. +358 45 670 6770, [email protected]
Fred Karlsson_2 (Kuva: SKR/Heikki Tuuli)
Koko: 2,78 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3880x2744Fred Karlsson_2 (Kuva: SKR/Heikki Tuuli)
Koko: 2,78 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3880x2744Fred Karlsson (Kuva: SKR/Heikki Tuuli)
Koko: 2,61 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3880x2744Fred Karlsson (Kuva: SKR/Heikki Tuuli)
Koko: 2,61 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3880x2744Kansi: Suomen_kielet_1917-2017_FI-large
Koko: 1,17 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1599x2531Kansi: Suomen_kielet_1917-2017_FI-large
Koko: 1,17 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1599x2531Lingsoft on Suomen ja Pohjois-Euroopan johtava kieliteknologiaratkaisujen ja kielipalvelujen toimittaja. Yritys tarjoaa kattavasti sekä puhutun että kirjoitetun kielen analyysiin, käsittelyyn ja hallintaan liittyviä palveluja ja ratkaisuja. Lingsoftin kielenhallintapalvelut perustuvat yrityksen omiin, maailmalla standardin aseman saavuttaneisiin lause- ja sana-analyysiteknologioihin.
www.lingsoft.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1