Suuri riski median monimuotoisuudelle Suomessa ovat vahvasti keskittyneet mediamarkkinat: suurimmat neljä yhtiötä hallitsevat alasta riippuen 59 – 97 prosenttia yleisöstä ja tuotosta. Monella eri alalla toimivista yhtiöistä neljä suurinta kerää 65 prosenttia koko media-alan tuotoista.
Tämä selvisi juuri julkaistussa kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa arvioitiin median monimuotoisuutta uhkaavia riskejä Euroopan unionin jäsenmaissa.
Viimeaikainen Ylegate on herättänyt paljon kysymyksiä Yleisradion asemasta.
- Yleisradion poliittinen itsenäisyys ei ole selviö: hallintoneuvoston kytkös eduskuntaan, ja Ylen historia politiikan välineenä herättävät epäilyksiä yhtiön itsenäisyydestä. Varmuutta asiasta on kuitenkin vaikea saada, tutkija Ville Manninen Jyväskylän yliopistosta arvioi.
Vähemmistömedian asema ongelmallinen
Median keskittymisen lisäksi suurimmat yksittäiset riskitekijät liittyvät raportin mukaan vähemmistö- ja yhteisömediaan. Vain osalle Suomen vähemmistöistä, käytännössä ruotsinkielisille ja saamelaisille, on tarjolla omaa mediaa. Lisäksi valtion rahallinen ja lainsäädännöllinen tuki vähemmistömedialle on vaatimatonta. Lainsäädäntö ei tunnista erikseen paikallis- tai yhteisömediaa, tai erityisesti tue niitä.
- Suomi pärjää hyvin naisten osallistumisessa ja näkyvyydessä: vain kolme muuta maata (Ruotsi, Ranska ja Bulgaria) ovat samalla, matalalla riskitasolla. Toisaalta Suomenkaan tilanne ei ole täydellinen: vain noin viidennes Yleisradion hallintoneuvostosta on naisia, ja naisten osuus uutisissa on epäsuhtaisen matala, Manninen kertoo.
Suomen riskipisteet ovat matalat kaikissa perusturvaa käsittelevissä osa-alueissa. Lainsäädäntö ja perusoikeuksien toteutuminen ovat Suomessa pääpiirteissään hyvällä tasolla.
- Yksittäisiä ongelmia kyllä löytyy: esimerkiksi kunnianloukkaus ja uskonrauhan rikkominen ovat ongelmallisia rikosnimikkeitä, etenkin kun kummastakin voidaan tuomita vankeutta, törkeästä kunnianloukkauksesta jopa kaksi vuotta, Manninen kuvailee.
Manninen muistuttaa, että tutkimus mittaa riskejä median monimuotoisuudelle, ei monimuotoisuuden todellista tasoa. Korkea riskitaso tarkoittaa, että väärinkäytökset ovat mahdollisia – ei sitä, että väärinkäytökset olisivat todellisuudessa yleisiä.
Tutkimus käsittelee isolta osin lainsäädäntöä ja viranomaissääntelyä. Suomessa valtio ei sääntele mediaa kovin tarkkaan ja puuttuva lainsäädäntö nostaa joiltain osin Suomen riskitasoa. Todellisuudessa tilanne voi kuitenkin muotoutua toivotuksi myös ilman pakottavaa lainsäädäntöä.
- Esimerkkinä voi mainita, että laki ei pakota Yleä ylläpitämään aluetoimituksia. Toisaalta Yle voi halutessaan sulkea aluetoimitukset ilman ulkoisia esteitä, mikä johtaa monimuotoisuuden heikkenemiseen. Lain puute on siis riski, vaikka se ei vielä olisikaan ongelma.
Lisätietoja:
Tohtorikoulutettava Ville Manninen, puh. 050-523 0362, [email protected]
Tutkimusraportti: http://cmpf.eui.eu/media-pluralism-monitor/
Media Pluralism Monitor (MPM) on tutkimustyökalu, joka on suunniteltu median monimuotoisuutta uhkaavien riskien arvioimiseen Euroopan Unionin jäsenmaissa. Raportti on tuotettu osana MPM:n ensimmäistä koko EU:n laajuista tutkimuskierrosta vuonna 2016. Kaikkien 28 jäsenmaan lisäksi tutkimus tehtiin Montenegrossa ja Turkissa. Hankkeen on rahoittanut Euroopan Parlamentti. Suomen osuus on toteutettu Jyväskylän yliopistossa.
Jyväskylän yliopisto on yksi maamme suosituimmista ja tuloksellisimmista yliopistoista. Painoalamme ovat oppiminen ja opetus, luonnontieteet, kielet ja kulttuuri, liikunta ja informaatioteknologia. Olemme johtava koulutuksen asiantuntija, opettajankouluttaja, aikuiskouluttaja ja koulutusviejä. Akateemiseen yhteisöömme kuuluu 15 000 perus- ja jatko-opiskelijaa 90 maasta, 20 000 aikuisopiskelijaa ja 2 500 työntekijää. Lisätietoja: [email protected] www.jyu.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1