Jos metsässä kaatuu puu, mutta kukaan ei ole sitä näkemässä, niin kuuluuko siitä ääni? Nyky-yhteiskunnassa tätä vanhaa filosofista pohdintaa helpottaa sosiaalinen media. Jos metsässä kaatuu puu ja joku saa napattua siitä taltioinnin someen ja varustaa sen hashtagillä #puukaatuu, niin silloin se on totta. Todentamisen haaste liittyy myös satovahinkoihin.
Suomessa ja laajemminkin Euroopassa satovahinkojen korvaamiseen liittyy todentamisen haaste. Sadon vuotuiseen vaihteluun liittyvien riskien jaosta ei ole sovittu etukäteen kuin aivan murto-osassa tapauksista. Yleisenä linjana on se, että satovahinkojen sattuessa viljelijöiden on noustava asiasta kertomaan. Parhaiten asiaa vie eteenpäin, jos uutiskynnys saadaan ylitettyä. Uutiskynnyksen ylittämiseen saatetaan tarvita ministeriä avuksi satovahinkopellon ääreen tapahtunutta päivittelemään tai sitten täytyy tehdä jotain radikaalimpaa. Yleisesti käytettyjä konsteja ovat esimerkiksi olkipaalien tai traktorinrenkaiden polttaminen Brysselin kaduilla. Yhtä kaikki, kaatuvan puun ääni täytyy saada kuuluville.
Hieman formaalimmin määriteltynä satovahinkojen julkituonnissa on kyse siitä, että Euroopassa maatalouden satoriskien hallinta perustuu expost menetelmiin. Riskienhallinnasta sovitaan siis vasta sitten, kun riski on jo realisoitunut (expost, jälkikäteen). Haasteena näissä menetelmissä on se, että tarvitaan paljon todistelua riskien realisoitumisesta ja toisaalta tarvitaan poliittinen päätös yhteiskunnan avusta. Juuri nyt tämä prosessi rullaa Suomessa niin, että ministeri todistelee medioissa satovahinkojen laajuutta ja sitten asia viedään budjettiriiheen. EU-tasolla expost satovahinkokorvauksiin käytetään vuositasolla noin 1,5 miljardia euroa.
Some on otettu tehokkaasti avuksi satovahinkojen todisteluun. EU:n komissio kuuluttaa seuraavaa: “We stand by our farmers. We're helping farmers affected by #drought & are ready to go further. @PhilHoganEU is calling on EU countries to send updated information on the impact of #drought18” *). Päättäjät odottavat tietoja satovahingoista ja yhtenä virallisena työvälineenä on some. Harmillista kyllä Suomesta satovahinkotietoutta ei ole toistaiseksi saatu kuulutettua Eurooppaan. Ainakaan siitä ei ole raportoitu Twitterissä samaan tapaan kuin muiden maiden satovahingoista ja silloinhan se ei voi olla totta! Nyt kannattaisikin siis ottaa #drought18 käyttöön ja laittaa ääni kuulumaan. Somen kirjoittamaton sääntö silti lienee, että puun todellakin täytyy kaatua, jotta kaatumisen äänestä voi somettaa.
Voisiko satovahinkojen riskienhallinta olla järjestetty jotenkin toisin? Kyllä, sillä asiat voitaisiin hoitaa vakuutuksilla. Vakuutusten etuna on se, että niissä asioista sovitaan melko yksiselitteisesti ennen (exante) riskien realisoitumista. Helpottavaa on myös se, että satovahingoista ei tarvitse pitää mekkalaa somessa eikä korvausten saamiseen liity poliittista riskiä. Vakuutusyhtiö lienee poliitikkoja luotettavampi peluri riskienhallinnassa?
Yhdysvalloissa satoriskien hallinta on hoidettu vakuutuksilla. Yhteiskunnan roolina on vakuutusjärjestelmän tukeminen vakuutusmaksutuella. Satovahinkojen todentaminen perustuu tilakohtaiseen tilastoituun satoon. Vakuutusjärjestelmiä on kehitelty jo toistasataa vuotta, ja niistä on saatu hiottua melko yksinkertaisia. Menestyksestä kertoo myös se, että tärkeimpien viljelykasvien viljelyalasta noin ¾ on Yhdysvalloissa vakuutettu.
Eurooppalaisessa maatalouspolitiikassa imitoidaan nyt Yhdysvalloissa käytössä olevia satovahinkovakuutuksia. Asiaa säätelevät asetukset esimerkiksi vakuutusmaksutuesta on jo säädetty, mutta niitä ei ole vielä kovin laajasti otettu jäsenmaissa käyttöön. Satovahingoista somettaminen saattaisi edistää asetusten käyttöönottoa ja vakuutusjärjestelmien kehitystä. Ja hei, in English please! #drought18. Kannattaa ”tägätä” twiittiin myös @JariLeppa (ja @MyyraSami tietysti), niin kuuluu sitten paremmin se kaatuvan puun ääni.
*) https://ec.europa.eu/info/news/commission-offers-further-support-european-farmers-dealing-droughts-2018-aug-02-0_en
LähiTapiola-ryhmän tehtävänä on turvata asiakkaidensa elämää ja menestystä. Visionamme on tarjota suomalaisille turvallisempaa ja terveempää elämää. Elämänturva merkitsee asiakkaillemme kokonaisvaltaista ja ennakoivaa palvelua.
LähiTapiola on keskinäiseen yhtiömuotoon perustuva, asiakkaiden omistama yhtiöryhmä, joka palvelee henkilö-, maatila-, yrittäjä-, yritys- ja yhteisöasiakkaita. LähiTapiolan tuotteet ja palvelut kattavat vahinko-, henki- ja eläkevakuuttamisen sekä sijoittamisen ja säästämisen palvelut. Olemme myös yritysten riskienhallinnan ja henkilöstön työhyvinvoinnin ammattilainen. www.lahitapiola.fi/uutishuone
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1