Asianajajaliitto uudistaisi perustuslakia ja antaisi tuomioistuimille entistä enemmän valtaa tulkita lakien perustuslainmukaisuutta. Jo ennen tätä uudistusta liitto kannustaa tuomareita arvioimaan nykyistä rohkeammin, ovatko lait perustuslain mukaisia. Aloitteen taustalla on jatkuvasti lisääntyvä kritiikki lainvalmistelun heikosta laadusta.
Asianajajaliitto tehostaisi lainsäädännön perustuslainmukaisuuden jälkikäteistä valvontaa. Taustalla on oikeudenhoidon toimijoiden laaja ja usein toistunut huoli lainvalmistelun niukoista resursseista. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka moitti joulukuussa, että hallituksen esityksissä on ollut ajoin suuriakin perustuslaillisia ongelmia. Syyksi hän epäili niukkoja resursseja lainvalmistelussa, kiirettä ja poliittista painetta nopeisiin lainsäädäntöuudistuksiin. Pääministeri Juha Sipilän on tarkoitus antaa selvitys lainvalmistelun tilasta eduskunnan palattua joulutauolta.
– Lainvalmistelun laadun lisäksi perustuslainmukaisuuden valvonnassa on kyse suuremmasta periaatteellisesta kysymyksestä. Suomessa lainsäädännön perustuslainmukaisuuden valvonta on vain etukäteisvalvonnan varassa ja jälkikäteinen seuranta puuttuu käytännössä täysin. Tämä voi vaarantaa perus- ja ihmisoikeudet, sanoo Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola.
Asianajajaliitto lisäisi runsaasti tuomioistuinten valtaa tulkita lainsäädännön perustuslainmukaisuutta. Jo vuoden 2000 peruslakiuudistuksen yhteydessä tuomioistuimille annettiin oikeus olla soveltamatta lakeja, jotka ovat ”ilmeisessä ristiriidassa” perustuslain kanssa (Perustuslaki 106 §). Ilmeisen ristiriidan vaatimus on kuitenkin jättänyt lain soveltamisen erittäin harvinaiseksi. Lain sanamuotoa pitäisi tältä osin laventaa. Asiaa onkin harkittu vuonna 2008 parlamentaarisessa komiteassa, mutta se ei silloin saanut kannatusta.
– Ihannetilanteessa lainsäädäntö voitaisiin valmistella tehokkaasti, luotettavasti ja ripeästi. Todellisuus ei sitä näytä olevan. Resurssit eivät riitä millään ja heikosti valmistellut hankkeet etenevät pitkälle poliittisen paineen ollessa kova. Samaan aikaan yhteiskunta muuttuu ja lainsäädäntö vanhenee aiempaa nopeammin, Ruohola sanoo.
Ruohola pitää myös ymmärrettävänä, että päätöksentekijöillä on painetta nopeaan valmisteluun. Tehokas jälkikäteinen valvonta pienentäisi muutospaineista seuraavia riskejä.
– Kannamme huolta, että hyväksytään myös lakeja, jotka eivät alun pitäen tai muuttuvassa tilanteessa olekaan perus- ja ihmisoikeuksien mukaisia. Tässä tilanteessa on syytä huolehtia etukäteisvalvonnan lisäksi myös jälkiseurannasta. Tuomioistuinten tulee voida jättää tällaiset lait soveltamatta perustuslain vastaisina.
Ruohola huomauttaa, että jo tällä hetkellä Euroopan unionin lainsäädäntö syrjäyttää suoraan sen suhteen ristiriidassa olevan kotimaisen lainsäädännön. Perustuslain aseman tulisi olla yhtä vahva. Jo ennen perustuslain uudistamista Asianajajaliitossa kannustetaan tuomioistuimia harkitsemaan mahdollisuutta olla soveltamatta perustuslain kanssa ilmeisessä ristiriidassa olevaa lainsääntöä. Samoin asianajajien tulisi nykyistä rohkeammin vedota tällaiseen ristiriitaan.
– Toki ihannetilanteessa lainvalmistelun resurssit olisivat riittävät. Nykyistä tehokkaampi jälkikäteisseuranta vähentäisi kuitenkin huoltamme nykyisestä tilanteesta ja toisi toisaalta perustuslainmukaisuuden tulkintaan lisää joustavuutta tilanteessa, jossa muutostahti nopeutuu entisestään. Perustuslain tarkoitus on asettaa oikeusvaltiomme keskeiset raamit ja suojella niitä.
LIITE: Asianajajaliiton neljän kohdan lista parempaan lainvalmisteluun
Lisätiedot:
Jarkko Ruohola, Asianajajaliiton puheenjohtaja, puh. 010 320 8441
Janne Laukkanen, kehitys- ja viestintäpäällikkö, puh. 040 588 1925
Suomen Asianajajaliiton lakisääteisenä tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa. Asianajajaliitto edistää asianajopalveluiden laatua, kouluttaa ja tukee asianajajia sekä osallistuu aktiivisesti lainsäädännön kehittämiseen. Asianajajaliitto on lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on lakisääteisiä tehtäviä. Asianajajaliitto ei ole rekisteröity yhdistys, ammattiliitto tai yrittäjäjärjestö. Vain Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja. Asianajajia on n. 2 100.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1