Vihervuoden julkilausuma kestävän ympäristörakentamisen puolesta

Vihervuosi – Gröna Året2016 julkaisi Vihervuoden avajaistapahtumassa Jyväskylän Paviljongissa 10.2. julkilausuman kestävän ympäristörakentamisen puolesta.

Vihervuoden – Gröna Året2016 teemana on kestävä suomalainen maisema. Tavoitteena on herättää kaikki toimimaan paremman ympäristön puolesta. Vuoden aikana nostetaan esille monipuolisesti suomalaiseen maisemaan – kulttuurimaisemasta ja suojelualueista rakennettuun ympäristöön – liittyvät asiat.  Kestävä kehitys on haaste, johon meidän kaikkien on tartuttava.

Suomalainen maisema etelän rannikkoseuduilta pohjoisen tuntureille sisältää arvokkaita maisema-alueita ja merkittäviä kulttuuriympäristöjä, monimuotoista luontoa sekä hyvinvoinnillemme tärkeitä viheralueita. Meidän on tunnistettava näihin kaikkiin maisematyyppeihin sisältyvät paikalliset arvot sekä vaalittava ja säilytettävä niitä kulttuurisena ja historiallisena perintönä ja luontoamme rikastuttavina tekijöinä.

Viherympäristöliitto ry edistää Vihervuoden yhtenä alateemana kestävää ympäristörakentamista. Teemavuoden aikana määritellään, mitä kestävällä ympäristörakentamisella tarkoitetaan ja miten sitä voidaan edistää. Vuoden aikana laaditaan kestävän ympäristörakentamisen kriteerit.

Kestävä ympäristörakentaminen edellyttää tavoitteiden asettamista ja määrittelemistä koko ympäristörakentamisen prosessissa. Tämä sisältää suunnittelun, rakentamisen ja hoidon sekä materiaalit ja palvelut. Parhaat tulokset saavutetaan, kun koko prosessin kaikissa vaiheissa sitoudutaan kestävän ympäristörakentamisen tavoitteisiin ja menettelytapoihin.

Uusi ajattelu edellyttää muutoksia viheralueiden suunnitteluun kaavoituksesta lähtien. Jotta esimerkiksi rakentamisessa syntyviä maamassoja voidaan hyödyntää paikallisesti, on jo kaavoitusvaiheessa varattava tiloja maa-aineisten varastointipaikoille. Jatkosuunnittelussa on ratkaistava, miten syntyviä maa-aineksia hyödynnetään lähellä rakennuspaikkaa.

Viheralueiden rakentamisessa suurin ympäristöä rasittava kuorma syntyy kuljetuksista. Pitkiä maa-ainesten ja materiaalien kuljetuksia on tarpeen välttää. Kotimaisten raaka-aineiden ja materiaalien hyödyntäminen on suositeltava arvovalinta. Paikallista identiteettiä vahvistavat paikallisten tuotteiden, kasvien ja materiaalien käyttö. Se on yleensä myös ympäristöllisesti kestävin ratkaisu, esimerkiksi luonnonkivien ja kasvien käytössä.

Paikallisista pintamaista tehtävät kasvualustat muuttavat viheralueiden suunnitteluperiaatteita. Pintamaa sisältää usein lajistoltaan laajan siemen- ja juuristopankin, mistä muovautuu luonnonvalinnan kautta lajisto, jonka kehitystä voidaan hoidolla ohjata. Tämä edellyttää biotooppipohjaista suunnittelua, jossa luodaan kasvilajistoltaan ympäristöä, joka menestyy paikallisissa olosuhteissa. Syntyvä monipuolinen ympäristö tukee luonnon monimuotoisuutta.

Kestävässä ympäristörakentamisessa ensimmäisenä kartoitetaan mahdollisuudet hyödyntää paikalla olevia materiaaleja, maamassoja ja rakenteita. Silloin suunnitellaan uudelleenkäytön ja kierrättämisen mahdollisuudet ja menetelmät.

Kestävä ympäristörakentaminen on osa kestävää kehityksen mukaista toimintaa, jossa pyritään säästämään luonnon resursseja ja välttämään turhaa kulutusta. Syntyy ympäristöä, jossa hoidon tarve voi olla selvästi vähäisempi kuin aikaisempien menetelmien mukaisesti rakennetuissa ympäristöissä.

Kestävän ympäristörakentamisen yleistyminen edellyttää uutta ajattelua viheralan ammattilaisten lisäksi muun muassa myös kuntien päättäjiltä, rakennushankkeiden tilaajilta ja rakennuttajilta, viranomaisilta, poliitikoilta ja kansalaisilta.

Lisätiedot; Timo Tanninen, Vihervuoden johtoryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja ympäristöministeriö, timo.tanninen@ymparisto.fi

Seppo Närhi, Vihervuoden johtoryhmän sihteeri, Viherympäristöliitto ry:n pääsihteeri, seppo.narhi@vyl.fi, puh. 0400 419085.

Emilia Weckman, Viherympäristöliitto ry, KESY-työryhmän puheenjohtaja, maisema-arkkitehti, emilia.weckman@we3.fi, puh. 040 579 8202

Julkilausuma liitteenä.