Vuosi 2019 oli kuolemaan johtaneiden lentoturmien määrällä mitattuna yksi vuosikymmenen synkimmistä. Suomessa ei viime vuonna tapahtunut ainuttakaan kaupallisen ilmailun onnettomuutta, mutta kotimaisen ilmailun yli satavuotiseen historiaan mahtuu mitä erikoisimpia onnettomuuksia. Ilmailun mysteereihin sukelletaan myös Lentoturmatutkinnan uudella kaudella, joka alkaa National Geographic -kanavalla 19.1.
Maailmalla sattui kaupallisessa ilmailussa viime vuonna 20 kuolonuhreja vaatinutta onnettomuutta, joissa kuoli yhteensä 283 ihmistä. Yllättävää kyllä, yli puolet kuolettavista onnettomuuksista sattui Pohjois-Amerikassa.* Suomessa sitä vastoin lentoturvallisuus on edelleen maailman huippuluokkaa – kaupallisessa ilmailussa ei tilastoitu ainuttakaan onnettomuutta. Aina ei kuitenkaan näin ole ollut. Kotimaisen ilmailun historiaan mahtuu huonoa tuuria ja traagisia kohtaloita, joista moni ei ole edes kuullut. Alla tapauksista kolme erikoisinta.
Rysähdys keskellä kaupunkia
6. heinäkuuta 1925 Helsingin Läntinen Viertotie, joka tunnetaan nykyään Mannerheimintienä, joutui elokuvamaisen tapahtumasarjan näyttämöksi. Lentoyhtiö Aero Oy:n matkustajalentokoneen moottori oli sammunut Helsingin yllä. Aikaa oli vain vähän, ja pian lentäjälle kävi selväksi, että ainoa vaihtoehto oli tehdä pakkolasku keskelle kaupunkia. Lopulta kone rysähti tielle nykyisen eduskuntatalon kohdalle. Hylyn ympärille kerääntyi nopeasti sankoin joukoin ihmettelijöitä, jotka eivät olleet uskoa silmiään: lentokone oli vaurioitunut pahoin, mutta kuin ihmeen kaupalla kaikki kyydissä olleet olivat hengissä.
Epäonnen laskuvarjo
Huhtikuun 28. päivänä vuonna 1930 ilmavoimien IL-78-lentokone osallistui paikallislentoharjoitukseen, josta muodostui tragedia. Koneen sisällä olleen mekaanikon laskuvarjo aukesi vahingossa, ja ennen kuin mies ehti reagoida, varjo oli vetänyt hänet ulos koneen avoimesta ovesta. Mekaanikko törmäsi koneen peräsimiin vaurioittaen niitä, eikä kone ollut enää hallittavissa. Kone putosi maahan ja molemmat miehet kuolivat.
Lääkärin neuvo pelasti
Yksi Suomen pahimmista lento-onnettomuuksista tapahtui Siilinjärvellä 3. lokakuuta 1978, kun Suomen ilmavoimien Douglas DC-3 putosi järveen heti nousun jälkeen. Onnettomuustutkinnan mukaan turman syy oli murtuneessa sylinterin pakoventtiilikoneistossa. Turmassa kuolivat kaikki koneessa olleet 15 henkeä, joista suuri osa oli merkittäviä yhteiskuntavaikuttajia. Myös tulevan tasavallan presidentin Tarja Halosen oli alun perin tarkoitus nousta koneeseen. Hänet pelasti kuitenkin onnekas sattuma. Lääkäri oli neuvonut Halosta jäämään matkalta pois, sillä tämä oli viimeisillään raskaana.
* https://news.aviation-safety.net/2020/01/01/aviation-safety-network-releases-2019-airliner-accident-statistics/
Lentoturmien moninaisiin syihin sukelletaan National Geographicin Lentoturmatutkinta-suosikkisarjassa, jonka uusi kausi alkaa National Geographic -kanavalla 19.1. klo 20.00 ja on katsottavissa Ruutu-palvelussa sekä maksullisessa FOX+ -palvelussa Viaplayllä jälkikäteen.
Ohjelmassa ovat tutkinnassa tunnetut lento-onnettomuudet ja syyt niiden tapahtumiin uutiskuvien, haastattelujen ja hiostavien uudelleenesitysten avulla. Katsojille paljastuu synkkä totuus siitä, kuinka lentoturvallisuus paranee yksi turma kerrallaan.
Ensimmäisten jaksojen kuvaukset:
Jakso 1: Mahdoton nousu. Sunnuntai 19.1. klo 20.00
Kun rahtikone syöksyy maahan Ruotsin arktisilla alueilla, tutkijat kiirehtivät onnettomuuspaikalle etsimään vastauksia. Asiantuntijat käyvät läpi paikalta kerättyjä todisteita, jolloin hirvittävä kaaos paljastuu.
Jakso 2: Rullaustien onnettomuus. Sunnuntai 26.1. klo 20.00.
Hämmentyneisyys ja sakea sumu valtaavat koneen, jolloin DC-9 joutuu käytössä olevan kiitoradan väärään päähän Detroitissa ja suoraan 727-koneen tielle. Karmea törmäys tappaa kahdeksan ihmistä. Kun tutkija tarkastaa miehistön taustat, he pohtivat, olisivatko katastrofaaliset onnettomuuteen johtaneet tapahtumat seurausta lentäjien luonteista.
Kuvatieto (mustavalkoiset kuvat, liitteenä): Matkustajakone teki pakkolaskun nykyiselle Mannerheimintielle heinäkuussa 1925. Helsingin kaupunginmuseo. Kuvaaja: Harald Rosenberg.
Haastattelupyynnöt, ennakkokatselulinkit ja lisätiedot: Nina Wallden, National Geographic TV-kanavan markkinointipäällikkö [email protected], puh. 040 717 1040
Helsingin kaupunginmuseo_Kuvaaja_Harald Rosenberg_HKMS000005_km0023ya.jpg
Koko: 0,15 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 768x574Helsingin kaupunginmuseo_Kuvaaja_Harald Rosenberg_HKMS000005_km0023ya.jpg
Koko: 0,15 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 768x574Helsingin kaupunginmuseo_Kuvaaja_Harald Rosenberg_HKMS000005_km0024yc.jpg
Koko: 0,14 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 768x582Helsingin kaupunginmuseo_Kuvaaja_Harald Rosenberg_HKMS000005_km0024yc.jpg
Koko: 0,14 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 768x582Helsingin kaupunginmuseo_Kuvaaja_Harald Rosenberg_HKMS000005_km0024yd.jpg
Koko: 0,11 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 768x576Helsingin kaupunginmuseo_Kuvaaja_Harald Rosenberg_HKMS000005_km0024yd.jpg
Koko: 0,11 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 768x576Fox Networks Group Oy on 21st Century FOXin omistama monimediayritys. FNG:llä on maailmanlaajuisesti yli 300 viihde-, urheilu- asiaohjelma- ja elokuvasisältöä tarjoavaa kanavaa, jotka toimivat Euroopassa, Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Aasiassa 45 eri kielellä. Suomessa Fox Networks Group Oy vastaa valtakunnallisten ilmaiskanavien FOXin ja National Geographicin, maksukanavien Nat Geo Wildin ja Nat Geo Wild HD:n, sekä suoratoistopalvelujen FoxPlayn ja FOX+:n toiminnasta.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1