Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Matkailu » Uusi perusteos riimuista: Riimuteksti paljasti vanhimmat tunnetut suomalaiset

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Uusi perusteos riimuista: Riimuteksti paljasti vanhimmat tunnetut suomalaiset

Tiedote.
Julkaistu: 17.04.2015 klo 15:38
Julkaisija: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Riimut ovat vanhoja kirjainmerkkejä, joita käytettiin Pohjolassa 1000-luvun alussa ennen nykyisten latinalaisten kirjainten käyttöönottoa. Heikki Ojan kirja Riimut – viestejä viikingeiltä on ensimmäinen suomalainen perusteos riimukirjoituksen kiehtovasta maailmasta.

Juuri ilmestynyt kirja esittelee riimukirjoitusta, -sauvoja ja -kiviä ja kertoo, mitä tiedämme riimutaiteilijoista ja Pohjoismaista löytyneistä riimuesineistä. Tunnetuimmat merkit ovat löytyneet kivistä, jotka on pystytetty henkilön tai rakennuksen muistoksi. Riimuja on piirretty myös kalentereina käytettyihin sauvoihin.

"Kiinnostuin riimuista, kun veistin oman riimusauvan", kertoo professori Heikki Oja, Helsingin yliopiston almanakkatoimiston entinen johtaja. "Riimuesineissä on kiehtovinta se, että jokaiseen liittyy oma pieni tarina. Ruotsalaisissa riimukivissä on pitkiäkin kertomuksia taisteluista tai ihmiskohtaloista. Norjalaisista puupalikoista on taas löydetty 1200- ja 1300-lukujen elämästä kertovia arkisempia riimutekstejä, joiden aiheet vaihtelevat siunauksista seksiin ja liikekirjeistä loitsuihin."

Löytöjä myös Suomesta

1832 Janakkalassa tehtiin riimulöytö: kolme 1000-luvun alusta peräisin olevaa kolikkoa, joihin oli riimukirjaimilla painettu teksti "Julian löi Aemiliukselle.” Löydön ansiosta rahanpainaja Julian ja hänen asiakkaansa Aemilius ovat vanhimpia nimeltä tunnettuja suomalaisia. He elivät Etelä-Suomessa yli sata vuotta ennen piispa Henrikiä ja talonpoika Lallia, mutta juuri muuta heistä ei tiedetä. Vaikka löytö tehtiin jo 1800-luvun alussa, sen merkitys selviää vasta nyt, uuden riimukirjan myötä.

Suomen tunnetuimmat riimukirjoitukset ovat Ahvenanmaalla Sundin kirkossa ja Kastelholmassa sekä Pohjanmaalla Vöyrissä. Vöyristä löytyneiden kirjoitusten aitoudesta käytiin kovaa polemiikkia 1980-luvulla, kun kivet löydettiin. Riimut-kirjassa arvellaan, että Vöyrin riimukivet eivät ole oikeita viikinkiajan kiviä, vaan kirjoitukset on hakattu paljon myöhemmin, ehkäpä 1800-luvulla.

Viimeisin tunnettu suomalainen riimuesine löydettiin 1998 Turusta, kun tuomiokirkon viereen kaivettiin kuoppaa Åbo Akademin uudelle päärakennukselle. Maan alta löytyi puinen ruokakuppi, jonka pohjassa on riimukirjaimilla Ave Maria -rukouksen alku. Kuppi on 1300-luvulta, ja rukous siunasi kupista syödyn ruuan.

Heikki Oja

Riimut

Viestejä viikingeiltä

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2015

240 sivua, sidottu

 

Lisätietoa

Heikki Oja, heikki.oja@alumni.helsinki.fi, 044 063 7333

 

Arvostelukappaleet

tiedottaja Minttu Nikkilä, SKS, minttu.nikkila@finlit.fi, 040 736 1313

____________________________________________________________________________________________________

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) on Suomen suurin humanistisen tieto- ja tiedekirjallisuuden kustantaja, joka julkaisee noin 60 uutuutta vuosittain. SKS:n ensimmäinen kirja ilmestyi 1834. Seuraa meitä TwitterissäFacebookissa ja verkkosivuillamme. Tutustu tämän vuoden julkaisuluetteloon tästä.

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs