Salpausselkä Geopark nousi Unesco-kohteeksi

Salpausselkä Geopark on tänään 13.4.2022 nimetty YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon maailmanlaajuiseen geologisesti arvokkaiden alueiden verkostoon eli UNESCO Global Geopark -kohteeksi. Vuosittain kasvavaan geopark-verkostoon hyväksyttyjä alueita on nyt 46 maassa, yhteensä 177. Suomessa kohteita on neljä. Alueet kuuluvat Unescon geopark-ohjelmaan, joka perustettiin vuonna 2015.

Ensimmäiseltä Salpausselältä eteläiselle Päijänteelle ulottuva Salpausselkä Geopark koostuu kuuden päijäthämäläisen kunnan alueesta: Lahti, Hollola, Heinola, Asikkala, Sysmä ja Padasjoki. Alueen kansainvälisesti merkittäviä maastoja ja maisemia edustavat muun muassa Lahden urheilukeskus ja siihen kytkeytyvä Salpausselän-Tiirismaan laaja ulkoilualue Lahdessa ja Hollolassa, Salpausselkien väliin patoutunut Vesijärvi, Vierumäki toisella Salpausselällä Heinolassa sekä Päijänteen kansallispuisto harju- ja kalliosaarineen Padasjoella, Asikkalassa ja Sysmässä. Tunnetuimpia maisemanähtävyyksiä on osittain kansallispuistoon kuuluva, Päijännettä halkova Pulkkilanharju.

Kansainvälisesti arvokas veden muovaama maisema

Muinaisten jäätikköjokien kerrostamat Salpausselän reunamuodostumat edustavat Suomen kansainvälisesti tunnetuinta jääkautista perintöä, ja Lahden seudulla selänteet ovat näyttävimmillään. Ne muodostavat Salpausselkä Geopark -alueella ainutlaatuisen, mannerjäätikön sulamisvesien virtausta kuvastavan kokonaisuuden yhdessä viuhkamaisesti pohjoiseen suuntautuvien harjujen kanssa.

Jää ja vesi ovat osaltaan muovanneet myös alueen ikivanhaa, lähes kaksi miljardia vuotta sitten syntynyttä kallioperää, johon pääsee tutustumaan useissa jylhissä kohteissa, esimerkiksi Tiirismaan Pirunpesällä. Vesi on keskeinen osa maisemaa satojen järvien ja jokien muodossa, ja vesireittejä pitkin pystyy tutustumaan laajasti koko alueeseen.

Tärkeä osa vedestä on näkymättömissä: Salpausselät kätkevät sisälleen runsaat varannot paksujen sora- ja hiekkakerrosten suodattamaa pohjavettä, josta saadaan alueen kaupunkien ja kuntien huippulaatuinen hanavesi. Kaikkiaan noin neljäsosa suomalaisista saa juomavetensä tältä alueelta, sillä pääkaupunkiseudun vesijohtovesi on lähtöisin eteläiseltä Päijänteeltä.

Salpausselkä Geopark -alueella monipuolisiin luontokohteisiin yhdistyy maiseman solmukohtiin kehittyneitä kaupunkien ja kuntien keskustoja palveluineen ja nähtävyyksineen, perinteistä kyläasutusta ja kumpuilevia viljelymaisemia. Alueen vanhimmat tunnetut asuinpaikat ovat Suomen vanhimpien joukossa.

Luontoa, kulttuuria ja matkailun mahdollisuuksia

Tullakseen hyväksytyksi Unescon geopark-verkostoon tarvitaan muutakin kuin näyttäviä maastonmuotoja ja kauniita maisemia. Kohteilta edellytetään mm. alueen luonnon erityispiirteisiin ja kestävän kehityksen tavoitteisiin pohjaavaa kasvatusta ja koulutusta sekä kestävän matkailun kehittämiseen liittyvää toimintaa. Unescon geopark-ohjelma kannustaa paitsi vaalimaan geologisesti arvokkaita kohteita myös nostamaan esille niiden merkityksen luonnon monimuotoisuuden ja kulttuuriperinnön taustalla.

Yhdessä muiden Unesco-kohteiden kanssa Salpausselkä Geopark lisää Suomen kansainvälistä matkailun vetovoimaa ja tuo maallemme näkyvyyttä maailmalla. Suomen kolme aiemmin Unescon geopark-verkostoon hyväksyttyä aluetta ovat Rokua Geopark, Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark ja Saimaa Geopark.

Unesco-verkostoon kuuluminen tarjoaa mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistoimintaan sekä nostaa Salpausselkä Geopark -aluetta esille luonnosta ja kulttuuriperinnöstä kiinnostuneiden matkailijoiden joukossa. Alueen luontokohteisiin on mahdollista tutustua merkittyjä reittejä pitkin, omatoimisesti tai ammattitaitoisen Salpausselkä Geopark -oppaan kanssa. Monet alueen upeimmista luontokohteista ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä, ja kulttuuriperintöön voi tutustua myös paikallisten ruoka- ja juomatuotteiden muodossa.

Yhteistyö alueen kehittämiseksi jatkuu

Geopark-kokonaisuuden kehittäminen ja alueidentiteettiä vahvistava yhteistyö jatkuvat vuoden 2020 alussa toimintansa aloittaneen Salpausselkä Geopark -yksikön koordinoimana. Yksikkö toimii maakunnallisen matkailuorganisaatio Lahden seutu - Lahti Region Oy:n yhteydessä.

Monivuotisessa valmisteluprosessissa Salpausselkä Geoparkin perustamiseksi mukana ovat olleet mm. EU-rahoitteisia kehittämishankkeita hallinnoinut Lahden ammattikorkeakoulu (vuodesta 2020 LAB-ammattikorkeakoulu), alueen kaupungit ja kunnat, Geologian tutkimuskeskus (GTK), osaa alueen merkittävistä luontokohteista hallinnoiva Metsähallitus ja Koulutuskeskus Salpaus. Tärkeinä yhteistyötoimijoina on ollut myös mm. päiväkoteja sekä kymmeniä matkailuyrityksiä ja paikallisoppaita.

Mukaan Salpausselkä Geopark -tapahtumaviikoilla

Uuteen UNESCO Global Geoparkiin pääsee tutustumaan eri puolilla aluetta järjestettävissä geopark-teemaisissa tapahtumissa 20.5.-5.6. Luvassa on mm. opastettuja retkiä, toiminnallinen perhetapahtuma sekä musiikkielämyksiä luonnossa. Järjestäjinä on kuntia, Metsähallitus ja muita yhteistyötahoja. Kevään aikana päivittyvää tapahtumakalenteria sekä ilmoittelua yksittäisistä tapahtumista voi seurata Salpausselkä Geoparkin Facebook-sivulla https://www.facebook.com/salpausselkageopark.

Hakuprosessista ja geopark-toiminnasta https://www.epressi.com/tiedotteet/matkailu/salpausselka-geopark-lahestyy-maalia-unesco-hakuprosessissa.html

Linkki Unescon tiedotteeseen

Salpausselkä Geopark -sivusto

Lisätiedot

Salpausselkä Geopark
Toiminnanjohtaja Kati Komulainen, p. 040 579 9247, [email protected]

Geologian tutkimuskeskus (GTK)
Erikoisasiantuntija Jukka-Pekka Palmu, p. 029 503 2575, [email protected]

Metsähallitus
Puistonjohtaja Tuula Peltonen, p. 0400 924 534, [email protected]

Visit Finland
Senior Director Kristiina Hietasaari, p. 040 778 8918, [email protected]