Villieläimiä tarhataan Afrikassa metsästysturismin käyttöön. Turistit tulevat pääasiassa länsimaista. Mitä ongelmia Afrikan metsästysturismiin liittyy?
MITÄ: SEYn lehdistötilaisuus Afrikan metsästysturismista
MILLOIN: ma 1.9. kello 13-13.45. Tilaisuuden päätteeksi on varattu aikaa haastatteluille.
MISSÄ: Pressiklubi, Helsingin rautatieaseman 2. kerros, Pullman barin kabinetti
ILMOITTAUTUMISET: [email protected], Annukka Seppävuori p. 041 472 8390
SEY tuo syyskuussa Suomeen eteläafrikkalaisen toimittajan Ian Michlerin vastaamaan tähän kysymykseen. Yleisölle avoimia tilaisuuksia järjestetään Helsingissä ja Turussa 1.-4.9.
Eteläisessä Afrikassa käy vuosittain tuhansia amerikkalaisia ja eurooppalaisia turisteja, joiden tärkeimpänä tavoitteena on ampua uhanalaisen eläinlajin edustaja ja ottaa siitä mukaan trofee eli metsästysmuisto.
Tuhansia eläimiä, tyypillisimmin leijonia, mutta myös muun muassa sarvikuonoja, puhveleita ja tiikereitä, pidetään vankeudessa, jotta turistit voivat metsästää niitä aidatuilla alueilla. Aitauksilla varmistetaan, että metsästysturistin matkasta tulee onnistunut.
Villien eläinten kasvatus, aitaaminen ja tarhametsästys uhkaa eläinten hyvinvointia monin tavoin. Tarhametsästys aiheuttaa uhkan myös luonnonvaraisille eläinkannoille.
"Tavallisten maatilojen muuntaminen riistankasvatus- ja trofee-metsästystarhoiksi lisääntyy Etelä-Afrikassa voimakkaasti. Käytännössä kaikki Etelä-Afrikassa tapahtuva trofee-metsästys on nykyisin luonteeltaan tarhametsästystä. Tämä tarkoittaa sitä, että metsästys tapahtuu aidatulla alueella, jonne eläimet on tuotu ammuttaviksi ja josta ne eivät pääse pois. Koko teollisuus, jossa eläimiä jalostetaan intensiivisesti ja jossa leijonia ja muita petoeläimiä pidetään suljetuissa tiloissa, jotta jännitystä hakevat turistit voivat ampua niitä, sijoittuu räikeimpien kuviteltavissa olevien eläinten hyväksikäytön muotojen joukkoon”, kommentoi Michler.
Metsästäjiä houkuttelee hinta: kun vapaana elävän leijona metsästämiseen vaadittava lupa maksaa Tansaniassa 50 000 puntaa eli noin 62 500 euroa, selviää eteläafrikkalaisen tarhaleijonan kohdalla 5 000 punnalla eli noin 6 250 eurolla.
Uhanalaisten leijonien määrä on vähentynyt radikaalisti salametsästyksen vuoksi. Tarhametsästystä onkin yritetty puolustaa sillä, että se vähentää salametsästystä. Tilanne voi kuitenkin olla jopa päinvastainen: luonnonvaraisten leijonien määrä on vähentynyt 80 prosenttia viimeisen 20 vuoden aikana.
Ian Michler on työskennellyt viimeiset 24 vuotta erityisoppaana, konsulttina ja luontokuvaukseen erikoistuneena toimittajana Afrikassa. Hän on julkaissut lukuisia artikkeleita ympäristönsuojelusta, riistanhoidosta, ekoturismista sekä muista ympäristöasioista sekä kirjoittanut useita luonnonhistoriaa ja Afrikkaa käsitteleviä kirjoja. Lisäksi hän on työskennellyt tutkijana useissa kansainvälisten TV-kanavien luonnonhistoriallisissa dokumenttiohjelmissa.
Yleisölle avoimia tilaisuuksia järjestetään Helsingissä ja Turussa 1.-4.9. SEY järjestää lehdistötilaisuuden lisäksi avoimen yleisötilaisuuden 1.9. Helsingissä Metsätalolla (os. Unioninkatu 40) kello 17.30 alkaen.
Tervetuloa!
Turun tilaisuudet:
Avoin tilaisuus ke 3.9. klo 10 Hamburger Börs (Luonto-liitto)
Ainoastaan medialle to 4.9. torstai klo 10 Pressiklubi, Hamburger Börs
Avoin tilaisuus to 4.9. klo 16.30 (Animalia) Pääkirjasto, Linnankatu
Lisätietoa tilaisuuksista: https://www.facebook.com/events/489473597863963/?ref_dashboard_filter=upcoming
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto on vuodesta 1901 eläinsuojelutyötä tehnyt Suomen suurin eläinsuojelujärjestö ja eläinsuojelun asiantuntija. SEYn toimialaan kuuluvat kaikki eläimet ja liiton toiminta kattaa koko maan.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1