Valtion monikäyttömetsissä vuosina 2010–2015 toteutettu kulttuuriperintöinventointihanke on ehdolla Europa Nostra -palkinnon saajaksi. Ehdotuksen teki Museovirasto. Palkinto on kulttuuriperintöalan korkein kunnianosoitus Euroopassa.
Kulttuuriperintöinventointihanke on ehdolla Tutkimus-kategoriassa, jossa palkitaan merkittäviä ja konkreettisesti kulttuuriperinnön säilymiseen vaikuttavia hankkeita. Inventoinnin myötä monikäyttömetsistä dokumentoitiin ja suojeltiin yli 10 000 kohdetta, jotka sisälsivät yli 100 000 yksittäistä rakennetta. Ajallisesti kohteita kartoitettiin noin 10 000 vuoden ajalta, vanhimpien kohteiden ajoittuessa Suomen varhaisimman asutushistorian aikaan ja nuorimpien 1960-luvulle.
Historiatiedon keruun lisäksi hankkeessa kehitettiin aktiivisesti arkeologisen inventoinnin menetelmiä ja testattiin erityisesti laserkeilausaineiston soveltuvuutta kulttuuriperintökohteiden kartoittamiseen. Aineiston avulla pystyttiin käymään läpi laajoja alueita ja paikantamaan niistä muun muassa kivikautisia asumuksen pohjia, pyyntikuoppia, tervahautoja, hiilimiiluja, uittopatoja ja sotahistoriallisia kohteita. Hanke oli myös ensimmäinen, jossa inventoitiin nuorempaa, lähinnä 1900-luvulle ajoittuvaa ja katoamassa olevaa kulttuuriperintöä, sekä dokumentoitiin ja suojeltiin toisen maailmansodan aikaisia kohteita.
Inventointi kerrytti myös valtavan määrän avointa aineistoa, joka mahdollistaa kulttuuriperintökohteiden hyödyntämisen niin matkailun kehittämisessä kuin opetuksessa ja tutkimuksessakin. Inventointiraportit ovat kaikkien saatavilla Metsähallituksen sivuilla ja kuvat on tallennettu Metsämuseo Luston kokoelmiin Kantapuu.fi-palveluun. Inventoinnista tehtiin myös ilmainen e-kirja, joka sekä tutustuttaa tarkemmin hankkeen tuloksiin, että sisältää monikäyttömetsien retkikohteita.
Hankkeessa inventoitiin talouskäytössä olevia monikäyttömetsiä sekä kitu- ja joutomaita yhteensä lähes neljän miljoonan hehtaarin verran ja sen kokonaiskustannukset olivat noin neljä miljoonaa euroa. Rahoituksesta vastasi Metsähallituksen metsätalous (nyk. Metsätalous Oy).
Europa Nostra on vuonna 1963 perustettu eurooppalaista kulttuuriperintöä vaaliva järjestö, joka toimii yli 40 maassa. Järjestö tekee läheistä yhteistyötä Euroopan unionin kanssa ja jakaa vuosittain EU:n ja Europa Nostran yhteiset kulttuuriperintöpalkinnot. Vuoden 2017 palkinnon saajat julkistetaan helmi-maaliskuussa ja palkinnot jakaa Turussa toukokuussa järjestettävässä palkintojuhlassa Europa Nostran puheenjohtaja ja maailmankuulu oopperalaulaja Plácido Domingo.
www.europanostra.org/heritage-awards
Lisätietoja:
Kestävän kehityksen päällikkö Antti Otsamo, Metsähallitus, puh. 040 719 7734
Yli-intendentti Helena Taskinen, Museovirasto, puh. 0295 33 6281
Kulttuuriperintöinventointi:
Hankesivu: www.metsa.fi/metsiinkadonneet
Blogi: kulttuuriperintoinventointi.blogspot.fi
E-kirja: www.e-julkaisu.fi/metsahallitus/metsiin_kadonneet
Kuvatekstit:
Kulttuuriperintöinventointi_1: Pikku-Palotunturin laella Posiolla sijaitsee Puntarikeron rajamerkki, jonka on useissa historiallisen ajan lähteissä mainittu olleen sekä Kemin ja Tornion lapin että Lapin ja Lannan rajapyykki. Rajamerkkiä dokumentoivat harjoittelija Inga Nieminen ja suunnittelumetsuri Timo Simontaival. Kuva: Taisto Karjalainen/Metsähallitus.
Kulttuuriperintöinventointi_2: Tervanpolttajien pirtin jäännös Nurmeksessa. Osin maahan kaivettu rakennus on peräisin 1950-luvulta ja sen oven yläpuolelle on kaiverrettu teksti ”Hikipesä”. Kuva: Ville Laurila/Metsähallitus.
Kulttuuriperintöinventointi_3: Osa inventoinnissa kartoitetuista kohteista dokumentoitiin viime hetkillä. Kuvassa Lieksasta löytynyt jo kaatunut vanha vainajien muistoksi tehty karsikkopuu. Puun kylkeen on lyöty kirveellä pilkka ja siihen on kaiverrettu vuosiluvut 1822 ja 1981 sekä mahdollisesti nimikirjaimet AP. Kuva: Inga Nieminen/Metsähallitus.
Kulttuuriperintöinventointi_4: Puinen voimisteluhevonen seisoo edelleen toisen maailmansodan aikaisen neuvostosotilaiden voimistelukentän laidalla Matjärven tuntumassa Inarissa. Kuva: Juha-Pekka Joona/Metsähallitus
Metsähallitus hoitaa ja käyttää valtion maa- ja vesialueita kestävästi ja vastuullisesti. Toimintamme perustuu uusiutuvien luonnonvarojen asiantuntevaan hyödyntämiseen, luonnon monimuotoisuuden edistämiseen ja yhteistyöhön alueellisten toimijoiden kanssa. Liiketoimintamme tulouttaa vuosittain valtiolle yli sata miljoonaa euroa. Luontopalvelujen julkisin varoin hoitamilla kansallispuistoilla ja retkeilyalueilla on merkittävä aluetaloudellinen vaikutus.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1