Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Matkailu » Kansallispuistojen vetovoima ja taloushyöty yhä kasvaneet

Metsähallitus

Kansallispuistojen vetovoima ja taloushyöty yhä kasvaneet

Tiedote.
Julkaistu: 01.02.2016 klo 09:00
Julkaisija: Metsähallitus

- Teijon kansallispuiston käyntimäärä vuonna 2015 oli 79 700 

Kansallispuistojen käyntimäärät kasvoivat vuonna 2015 peräti 15 % verrattuna edellisvuoteen, ja kävijät toivat lähiseudulle yli 12 % edellisvuotta enemmän rahaa. Seitsemässä kansallispuistossa käyntimäärä ylitti 100 000 käynnin rajan. Kasvun taustalla ovat kysyntälähtöisesti kehitetyt palvelut ja kansallispuistojen ominaispiirteiden ja palvelujen tunnettuuden kasvu. Tulokset käyvät ilmi tänään julkaistusta selvityksestä viime vuoden kansallispuistokäynneistä ja niiden paikallistaloudellisista vaikutuksista.


Kaikkiaan Suomen 39 kansallispuistossa vierailtiin 2 634 600 kertaa. Kävijöiden rahankäytön kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset olivat yhteensä 141,1 miljoonaa euroa ja 1 400 henkilötyövuotta. Kokonaistulovaikutus kasvoi 12,5 % eli 15,7 miljoonaa euroa. Valtion kuudella retkeilyalueella vastaavat vaikutukset olivat 12,2 miljoonaa euroa ja 131 henkilötyövuotta.  

”On muistettava, että kansallispuistojen kävijöiden rahan käytön vaikutus on vain yksi osa kansallispuistojen hyödystä paikallistaloudelle ja koko Suomen taloudelle. Kansallispuistokäynneillä on myös huomattavaa kansanterveydellistä vaikutusta, ja lisäksi ne ovat olennainen osa Suomen maabrändiä ja matkailuteollisuutta”, luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen Metsähallituksesta toteaa.

Käyntimäärätilastoista voi tehdä eräitä kiinnostavia huomioita: Repoveden kansallispuisto kiri 43 prosentin käyntimääräkasvullaan seitsemän suosituimman kansallispuiston joukkoon Pallas–Yllästunturin, Nuuksion, Urho Kekkosen, Oulangan, Kolin ja Pyhä–Luoston joukkoon. Alueella on kehitetty kysyntälähtöisesti palveluja, mm. helppoja päiväreittejä, ja alueen kunnat, matkailutoimijat ja Metsähallituksen luontopalvelut ovat yhdessä tehostaneet puiston viestintää. Samat tekijät ovat vauhdittaneet muidenkin puistojen kasvulukuja.

Esimerkiksi Turun oma lähikansallispuisto Kurjenrahka kasvatti käyntimääriään 45 prosenttia, kun paikallisväestö on ottanut omakseen puistoon rakennetun kävijöiden toivoman rengasreitin. Nuuksio hyppäsi reilusti yli 300 000 käynnin rajan (343 000 käyntiä), joka johtuu kansallispuiston tunnettuuden kasvusta osana pääkaupunkiseudun virkistystarjontaa. Oulangan kansallispuisto rikkoi ensi kertaa 200 000 käynnin rajan, kun puistoa halkova legendaarinen  vaellusreitti Karhunkierros sai julkisuutta 60-vuotisjuhlillaan. Kolin kansallispuisto kasvatti käyntimäärää 24 prosentilla 167 300 käyntiin kiitos alueella pidettyjen tapahtumien, hyvän yritysyhteistyön ja luontokeskuksen uudistetun näyttelyn.

Valtion sijoituksella hyvä tuotto paikallistalouteen

Valtio eli Metsähallituksen luontopalvelut rahoittaa budjettivaroin kansallispuistojen ja retkeilyalueiden infrastruktuurin. Paikallistulovaikutus ja työpaikat kohdistuvat yksityissektoriin.
Eniten rahaa paikallistalouteen tuottavat Pallas–Yllästunturin kansallispuisto (36,5 milj. euroa) ja Urho Kekkosen kansallispuisto (21,2 milj. euroa). Kolmantena on Oulangan kansallispuisto, jossa paikallistulovaikutus nousi 14,4 miljoonasta 19 miljoonaan euroon ja neljäntenä Koli 17,7 miljoonalla eurolla. Kaikki nämä puistot sijaitsevat matkailualueilla, missä kävijät käyttävät alueen palveluja. Kansallispuistoissa kulkijat tuovat tuloja niin ruokakauppiaalle ja ravintolayritykselle kuin mökinvuokraajalle ja elämysretken järjestäjälle. Toisaalta tiedetään kävijätutkimuksista, että juuri kansallispuistot ovat yksiä matkailualueiden merkittävimpiä vetovoimatekijöitä, joita ilman käyntimäärät ja sitä myöten rahan kulutus jäisi pienemmiksi.


Aiempina vuosina kansallispuistojen rahoituksen panos-tuotto-suhde on ollut 10 euroa, ja matkailualueilla, joissa matkailijan viipymä on pidempi, keskimäärin 14 euroa. Suhdelukua ei ole laskettu vuodelle 2015, mutta se näyttää olevan aiempaa parempi. Metsähallituksen luontopalvelujen euromääräinen panostus kansallispuistojen palveluihin ei ole kasvanut, mutta kävijöiden rahankäytön paikallistulovaikutus sen sijaan on. Olennaista näyttääkin olevan palvelujen kohdistaminen kysynnän mukaan, sen mukaan mitä kävijät toivovat ja missä on suuri kävijäpotentiaali.


”Kun kansallispuistojen hoito on yhdellä organisaatiolla, voimme kehittää ja tuottaa palveluja kysyntälähtöisesti, ja ottaa käyttöön hyviä käytäntöjä useissa kohteissa. Valtion organisaationa voimme myös varmistaa, että kansallispuistot hyödyttävät koko matkailusektoria”, Väisänen summaa.

Teijon käyntimäärät kasvaneet

Muutoin kansallispuistojen käyntimäärien myönteinen kehitys heijastuu paikallistulovaikutuksiin, mutta Teijon tuoreessa kansallispuistossa käyntimäärät ovat kasvaneet ja kävijöiden rahan käytön vaikutukset sen sijaan jopa puolittuneet. Syitä on useampia: alue on entistä vahvemmin paikallisten lähivirkistyskohde eikä matkailijoiden kohde, mikä näkyy rahan käytön vähyytenä. Myös Salon alueen rakennemuutos sekä laskentamenetelmän tarkentuminen vaikuttavat lukuihin.Teijossa on kuitenkin paljon matkailupotentiaalia, jonka hyväksi Metsähallitus haluaa työskennellä yhdessä Salon kaupungin ja alueen matkailuyrittäjien kanssa.


Paikallistaloudelliset vaikutukset, kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden ja luontokeskusten käyntimäärät sekä tietoa siitä, miten paikallistaloudelliset vaikutukset laskettiin: www.metsa.fi/suojelualueetjapaikallistalous

Lisätietoja:
Metsähallituksen luontopalvelut, luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen, puh. 0400 459 574
Kysymykset menetelmästä ja tarkemmat kysymykset tilastoista: erikoissuunnittelija Liisa Kajala, puh. 0400 233 571
Puistonjohtaja Henrik Jansson, puh 0400 328759, henrik.jansson@metsa.fi

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs