Etelä-Karjalan maakuntahistorian toteuttaminen käynnistettiin marraskuussa 2015 Etelä-Karjalan maakuntahallituksen päätöksellä. Tutkimustuloksia avataan jo kirjoittamisen aikana Etelä-Karjalan museon kanssa yhteistyössä järjestettävissä seminaareissa, joiden yhteydessä kerätään myös kommentteja ja ideoita museon perusnäyttelyn uudistamiseen.
Ensimmäisen seminaarin teemana on arkeologia. FT Ville Laakso Turun yliopistosta puhuu aiheesta Nykyisten eteläkarjalaisten rautakautiset juuret. Maksuton seminaari pidetään Etelä-Karjalan museossa, Kristiinankatu 15, lauantaina 11.2. klo 13
Saimaan merkitys koko alueen elämänmuodon ja historian kannalta on ollut erittäin tärkeä. Kulkureittinä Saimaa on ollut tärkeä esihistoriallisesta ajasta lähtien. Järvialue on ollut yhdistävä tekijä sekä ihmisten liikkuvuuden että elinkeinojen kannalta. Viime vuosina Etelä-Karjalasta tehdyt arkeologiset löydöt tulevat muuttamaan käsityksiä erityisesti alueen mesoliittisesta kivikaudesta ja rautakauden lopusta. Alueen kivikautista asutusta ei enää voida pitää vain Laatokan Karjalan perifeerisenä reunailmiönä, eikä sen merkitys rautakauden lopulla ollut sittenkään niin vähäpätöinen kuin aikaisemmin on oletettu.
Etelä-Karjalan maakuntahistoriahanketta toteutetaan dosentti, FT Jyrki Paaskosken tekemän suunnitelman mukaisesti ja hän toimii Etelä-Karjalan historian päätoimittajana. Teosparin ensimmäinen osa valmistuu marraskuussa 2018 ja toinen vuotta myöhemmin. Tutkimuksen lähtökohtana ovat uutta luovat ja tuoreet tutkimusnäkökulmat. Ne haastavat vanhaa historiakuvaa ja periodisointia sekä johtavat parhaimmillaan uusiin tulkintoihin, joilla on yleisempää historiatieteellistä merkitystä. Kullekin ajanjaksolle on valittu sellaiset tutkijat, jotka pystyvät käsittelemään laajasti ajanjaksonsa yleisiä ja erityisiä ilmiöitä. Valtaosalla tutkijoista on ennestään kytköksiä maakuntaan joko kotiseutuna, tutkimuskohteena tai muiden työtehtävien kautta.
Etelä-Karjalan maakunnallinen identiteetti ja sen muodostumiseen johtaneet prosessit ovat erittäin kiinnostava tutkimusaihe. Maakunta oli pitkään Viipurin vaikutuspiirissä, mutta toisen maailmansodan seurauksena syntynyt uusi valtakunnan raja katkaisi nämä siteet. Tämän seurauksena Etelä-Karjalan maakunnallinen identiteetti joutui murrokseen ja muuttui. Etelä-Karjala on ollut vuosisatojen ajan rajamaa, jonka kautta sodat ja sotajoukot ovat kulkeneet. Toisaalta rajaseutu on ollut aina kulttuuristen kohtaamisten ja vuorovaikutuksen alue, mikä näkyy Etelä-Karjalan historiassa ja Etelä-Karjalassa edelleen.
Lisätietoja
Riina Nurmio
Amanuenssi
Alueellinen museotyö ja yleisötyö
Etelä-Karjalan museo
[email protected]
Puh. 040 563 1898
Lappeenranta on kansainvälinen yliopisto- ja matkailukaupunki logistisesti merkittävällä alueella Kaakkois-Suomessa, EU:n ja Venäjän rajalla. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), innovatiivinen toimintaympäristö, osaava työvoima ja hyvät verkostot helpottavat kansainvälisen liiketoiminnan aloittamista ja laajentamista noin 73 000 asukkaan kaupungissa. Lappeenrannan saavutettavuus on erinomainen kansainvälisen lentokentän ansiosta. Saimaan rannalla sijaitsevassa kaupungissa arvostetaan ympäristön puhtautta ja asuinalueiden viihtyisyyttä. www.lappeenranta.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1