Etelä-Savon järvien jääpeite on vahvistunut 2-5 senttimetriä viimeisen kahden viikon aikana. Keskimääräinen jäänpaksuus oli 12.-13.2. tehtyjen mittausten mukaan 34 senttimetriä. Etelä-Savon jäiden keskimääräinen paksuus helmikuun puolessa välissä pitäisi olla noin 42 senttimetriä.
Lumikerros on tiivistynyt jään päälle ja joissakin mittauspisteissä oli jäälle noussut vettä. Jos kelit pysyvät pakkasen puolella, vahvistuvat jäät edelleen.
Etelä-Savon alueella mitataan jäänpaksuutta kymmenellä alueellisella jäähavaintokohteella erikokoisilla järvillä. Lisäksi alueella sijaitsee kaksi valtakunnallista jäähavaintokohdetta. Valtakunnallisilla kohteilla jäänpaksuus on mitattu 10.2. ja niissä saatiin seuraavat tulokset: Kyyvedellä Haukivuorella jään paksuus oli 38 cm ja Haukivedellä Savonlinnan Oravissa jäätä oli 33 cm.
Jäänpaksuus alueellisilla jäähavaintopaikoilla
Taulukossa mainitut jäänpaksuudet ovat mitattuja jään kokonaispaksuuksia, joista ei ole poistettu jäässä mahdollisesti olevia kerrostumia eikä kohvajään osuutta.
Kunta, kylä |
Järvi |
Jään paksuus, cm 12.-13.2.2009 |
Mikkeli, Haukivuori |
Iso-Naakkima |
40 |
Juva, Kirkonkylä |
Jukajärvi |
35 |
Mikkeli, Vehmaskylä |
Avojärvi |
34 |
Mäntyharju, Tommola |
Korpijärvi |
29 |
Mäntyharju, Kirkonkylä |
Pyhävesi |
32 |
Mäntyharju, Nurmaa |
Hietanen |
32 |
Pertunmaa, Lihavanpää |
Peruvesi |
36 |
Pieksämäki, Virtasalmi |
Längelmäenjärvi |
33 |
Rantasalmi, Pirttiselkä |
Sääksjärvi |
35 |
Ristiina, Kirkonkylä |
Yövesi, Kissalahti |
31 |
Tehdyt jäähavainnot eivät milloinkaan kerro koko järven jäätilannetta, koska mittauskohteet kullakin järvellä sijaitsevat noin 100 metriä rannasta olosuhteiltaan vakaassa paikassa. Jäänpaksuudet voivat vaihdella huomattavasti, jos mittaukset tehdään selkävesillä tai virtaavissa olosuhteissa.
Mittauksien yhteydessä todetaan myös ns. kohvajään osuus jään kokonaispaksuudesta. Kohvajäätä oli niissä järvissä, joissa jäätyminen oli tapahtunut jo marras-joulukuun vaihteessa. Paksuimmillaan kohvajäätä oli 10 senttimetriä jään kokonaispaksuudesta.
Vain teräsjää tarpeeksi kantavaa
Jään kantokyky on aina arvioitava teräsjään mukaan. Yksin kulkevan ihmisen alla on oltava vähintään viisi senttimetriä teräsjäätä. Moottorikelkalla ajettaessa teräsjäätä on oltava koko ajoreitin pituudella vähintään 15 senttimetriä. Vasta noin 20 senttimetriä paksu teräsjää kantaa henkilöauton. Teräsjää on kirkas, läpikuultava ja tasainen. Vaalea ja huokoinen lumisohjosta muodostunut jää on kohvajäätä, jonka kantavuus on vain puolet teräsjään kantavuudesta.
Jäällä liikkuttaessa on pidettävä mukana jäänaskaleita, joiden avulla voi vetää itsensä takaisin jäälle. Hyvä apuväline on myös tukeva keppi, jolla voi kokeilla jään laatua sekä auttaa hädän tullen itseään ja toisia. Heittoliinan voi tarvittaessa nopeasti heittää auttajalle tai autettavalle. Kelluntapuvut ja -takit sekä pelastusliivit suojaavat viimalta ja helpottavat onnettomuuden sattuessa pelastautumista. Jäällä liikkuttaessa kannattaa aina pitää mukana myös pilliä, koska sen ääni kuuluu huutoa kauemmaksi.
Linkit
Ajankohtainen vesi-, lumi- ja jäätilanne
Vesistöjen jäänpaksuuden mittaaminen
Lisätietoja
Tutkimusmestari Karl-Erik Mattsson, Etelä-Savon ympäristökeskus, puh. 040 531 2450
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1