Jatkuvat sateet viivästyttävät edelleen kylvöjä. Tästä johtuen kaikkia peltoja ei todennäköisesti ehditä kylvää 30.6. mennessä, joka on viimeinen tukiehtojen mukainen kylvöpäivä. Jos kylvämättä jää merkittävä osa maatalousmaasta, tuet voidaan maksaa ilmoitettujen kasvien mukaisesti ylivoimaisen esteen perusteella.
Ympäristökorvauksessa ja luonnonmukaisen tuotannon korvauksessa viljelijä ei kuitenkaan saa korvausta täysimääräisenä ylivoimaisen esteen tilanteessa. Edellä mainituissa korvausta voidaan maksaa vain niistä toimista, jotka toteutetaan tukivuoden aikana.
Viimeinen kylvö- tai istutuspäivä tukien saannin kannalta on 30.6. (jotkin puutarhakasvit poikkeus). Jos jo perustettu viljelmä tuhoutuu tai vaurioituu sääolojen vuoksi, tulisi se ensisijaisesti pyrkiä kylvämään uudelleen.
Kasvulohkon kasvilajitietoa voi muuttaa kesäkuun puoleenväliin (15.6.) asti. Hakijan on huomattava tarkistaa esimerkiksi viherryttämistuen monipuolistamisehtojen täyttyminen, jos kasvilajeihin tehdään muutoksia, Kun muutoksista ilmoittaa Vipu-palvelussa, ehtojen täyttyminen on nähtävissä Vipuneuvojassa.
Lisäksi on huomattava, että kesantojen ja luonnonhoitopeltonurmen 25 %:a ylittävä yhteisala rajoittaa luonnonhaittakorvauksen ja luonnonmukaisen tuotannon korvauksen maksamista.
Peltojen jäädessä kylvämättä tuen maksu on ylivoimaisen esteen perusteella mahdollista ilmoitetun kasvin mukaisesti. Ylivoimaisen esteen tulee koskea tilaa merkittävällä tavalla, esimerkiksi kun kyseessä on merkittävä osa tilan maatalousmaasta tai merkittävä satokasvi.
Viljelijän tulee ilmoittaa asiasta kuntaan kirjallisesti 15 arkipäivän kuluessa siitä, kun on havaittu, että peltoalueen kylvö tai uusintakylvö ei ole mahdollista 30.6. mennessä. Ilmoitukseen on kirjattava kyseessä olevat lohkot, suunnitellut viljelykasvit ja niiden pinta-alat sekä annettava tietoja viranomaista tyydyttävällä tavalla poikkeuksellisista olosuhteista, kuten alueen sademäärästä tai toimitettava esimerkiksi valokuvia. Näillä tiedoilla viljelijä osoittaa, ettei ole pystynyt kylvämään lohkoa 30.6 mennessä.
Tiedon mahdollisimman nopea toimittaminen kuntaan on hyvä tehdä mahdollista pinta-alavalvontaa varten. Siementen tai lannoitteiden huono saatavuus tai viljelyn taloudellinen kannattamattomuus ei ole ylivoimainen este.
Useimpien tukien vaatimuksena on täydentävien ehtojen noudattaminen tilalla. Jos on ilmeistä, että peltoa ei voi kylvää 30.6. mennessä, lohko on mahdollista ilmoittaa 15.6 mennessä kesannoksi. Täydentävien ehtojen mukaan lohkon voi ilmoittaa avokesantona vain silloin, jos parannetaan pellon viljelykuntoa esimerkiksi torjumalla vaikeasti hävitettäviä rikkakasveja, tehdään lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä tai poikkeamiseen on joku muu erityinen syy, kuten esimerkiksi kylvöt estänyt kevään märkyys. Tällöinkin avokesantoa tulisi välttää pohjavesialueilla ja valtaojien ja vesistöjen varrella. Avokesannolle on kylvettävä nurmikasvusto täydentävien ehtojen mukaisesti, kun ylivoimainen este poistuu. Peruste avokesannoinnille on kirjattava lohkomuistiinpanoihin. Ensimmäistä kertaa viljelykäyttöön otettavan lohkon on oltava kuitenkin kasvipeitteinen.
Huomioitavaa on myös se, että mikäli piennar on tuhoutunut tai vaurioitunut, uusi nurmikasvillisuus on kylvettävä pientareelle heti olosuhteiden salliessa myös 30.6. jälkeen. Tämän päivämäärän jälkeen kylvämättömälle alueelle voi ympäristöllisistä syistä kylvää kasvin, joka muodostaa viherkasvuston.
Ympäristökorvaukseen sitoutuneen viljelijän on huolehdittava myös suojakaistojen kylvämisestä heti olosuhteiden salliessa. Tämä koskee myös sellaisia ympäristökorvauksen lohkokohtaisia toimenpiteitä, joissa edellytetään kasvuston perustamista lohkolle.
Viljelijän on pyrittävä korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottamiseen. Jos pellolta ei korjata satoa, kasvustosta tulee huolehtia siten, että maatalousmaan kasvukunto säilyy hyvänä ja että maatalousmaalle on taas seuraavana vuonna tai syyskylvönä mahdollista perustaa uusi kasvusto tai tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato.
Satovahinkokorvausta voidaan maksaa kasvavalle tai korjuuvaiheessa olevalle kasvustolle poikkeuksellisen sääolon kasvustolle aiheuttamasta vahingosta. Kasvustolle aiheutuneesta vahingosta voidaan maksaa korvausta vain, jos kasvusto on kylvetty viimeistään 30.6. Kylvöksestä, joka ei ole taimettunut ennen vahingon tapahtumista, ei voi saada satovahinkokorvausta.
Korvausta voi hakea lomakkeella 118. Lomake palautetaan kuntaan. Jos korvausta haetaan märkyyden vuoksi kylvämättä jääneelle lohkolle, viljelijän on osoitettava, että kylvösiemen ja lannoitteet on hankittuna kylvöä varten. Korvausta voidaan maksaa ainoastaan sille kasville ja käyttötarkoitukselle aiheutuneesta vahingosta, joka on ilmoitettu tukihakemuksessa tai kylvöalojen muutosilmoituksessa. Korvaukseen oikeuttavat kasvilajit on lueteltu korvaushakemuksen ohjeessa, joka löytyy satovahinkolomakkeen ohesta internet-osoitteesta suomi.fi hakemalla lomakkeen numerolla 118. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen käy aina arvioimassa hakemuksen perusteena olevan vahingon paikan päällä.
Kun ylivoimainen este hyväksytään syyksi jättää pelto kylvämättä:
Kun lohko ilmoitetaan viimeistään 15.6. tilapäisesti viljelemättömäksi:
Lisätietoja Mavista:
Ylitarkastaja Lea Anttalainen
Puh. 029 531 2423
etunimi.sukunimi(at)mavi.fi
Maaseutuvirasto toimeenpanee viljelijätukia, maaseudun yritys- ja hanketukia sekä markkinatukia asiakaslähtöisesti ja hallinnon palveluja kehittäen. Ohjaamme, neuvomme ja koulutamme asiakkaitamme palvelevia ELY-keskuksia, kuntien yhteistoiminta-alueita ja Leader-ryhmiä. Vastaamme Suomen kansallisten tukien ja EU:n maataloustukirahaston ja maaseuturahaston varojen käytöstä ja toimimme Suomen maksajavirastona. Hallinnoimme vuosittain yli kahden miljardin euron arvosta EU- ja kansallisia tukia.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1