Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Maatalous » Viljelijätukien maksamiseksi valvottiin noin 3500 tilan tuet

Maaseutuvirasto/Landsbygdsverket

Viljelijätukien maksamiseksi valvottiin noin 3500 tilan tuet

Tiedote.
Julkaistu: 19.03.2012 klo 10:00
Julkaisija: Maaseutuvirasto/Landsbygdsverket

Viljelijätukien valvonnat paikan päällä maatiloilla ja hallinnolliset valvonnat on tehtävä ennen kuin pelto- ja eläintuet voidaan maksaa viljelijöille. Maaseutuvirasto laatii vuosittain ohjeet ja määrittelee otannat ELY-keskuksille, jotka vastaavat valvontojen toteutuksesta. Yleisesti arvioiden Suomessa viljelijät noudattavat tukiehtoja hyvin.

Valvontaan valittiin vuonna 2011 yhteensä 3588 tilaa. Määrä oli noin 5,9 prosenttia kaikista tukea hakeneista tiloista. Kasvulohkoista mitattiin GPS-laitteella lähes 30 prosenttia.

Peltovalvonnat etenivät hieman edellisvuotta hitaammin, koska tiloilla valvottiin kaikki kasvulohkot. Paikalla tehtävät peltovalvonnat saatiin lähes kaikki tehtyä ennen vuoden vaihtumista. Ympäristötuen ehtoja valvotaan osittain myös talvella.


Ympäristötuissa viljavuustutkimuksissa edelleen eniten puutteita

Ympäristötuen laiminlyönnit pysyivät suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2010. Eniten puutteelli-suuksia havaittiin viljavuustutkimuksissa: joka neljännellä eli yhteensä 867 tilalla oli puutteita viljavuustutkimuksissa.

Ympäristötuen sitoumusehtojen mukaan lannoituksen tulee perustua voimassa oleviin viljavuustutkimus-ten tuloksiin. Uusi viljavuustutkimus on otettava, kun edellisestä näytteenotosta on kulunut viisi vuotta. Vuonna 2006 otetut viljavuustutkimukset eivät ole enää voimassa vuonna 2012. Monivuotisilla puutarha-kasveilla, kuten kuminalla, saa viljavuustutkimus olla enintään kaksi vuotta vanha perustamisvaiheen lannoitusta suunniteltaessa. Voimassa olevien viljavuustutkimusten puuttuminen aiheuttaa tilalle seu-raamuksia myös perustoimenpiteiden sekä lisätoimenpiteiden tukeen lannoitukseen liittyvien ehtojen osalta.

Pientareissa ja suojakaistoissa puutteita havaittiin 10,3 %:lla valvotuista tiloista (356 tilaa). Puutteet olivat pääsääntöisesti lieviä, ja yli kolmasosalle annettiin ainoastaan huomautus esimerkiksi liian kapeasta pientareesta tai suojakaistasta. Vakavia puutteita suojakaistoissa todettiin vain muutamalla kymmenellä tilalla. Todetut puutteet suojakaistoissa ja pientareissa eivät vaaranna ympäristötuen tarkoitusta. Puutteita todetaan kuitenkin suurehkolla määrällä tiloja joka vuosi, vaikka tukiehdot ovat pysyneet pitkään samoina.

Valvontamääriin suhteutettuna lisätoimenpiteistä eniten seuraamuksia aiheutui viljelyn monipuolistamis-lisätoimenpiteestä. Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpitämisen yhtenä vaatimuksena on monimuotoisuuskartoituksen tekeminen. Tiloilta puuttui ehtojen mukaisia monimuotoisuuskartoituksia. Myös luonnonhoitopeltojen kasvusto-, hoito- ja sälyttämisvaatimusten noudattamisessa havaittiin valvonnoissa monella tilalla puutteita.


Pinta-alan ilmoittaminen edellyttää tarkkuutta

Tukiehtojen laiminlyönneistä aiheutuvien, koko tukeen kohdistuvien seuraamusten lisäksi vähennyksiä tukeen voi aiheutua myös pinta-alavirheistä. Pinta-alavalvonnoissa tuen leikkauksia tulee vuosittain tilojen lukumäärässä mitattuna melko paljon, mutta useimmiten kyse on pienistä pinta-alaleikkauksista. Tuet on kuitenkin maksettu toteutuneen pinta-alan mukaan.

Vuonna 2011 puutteita pinta-alassa oli noin 10 %:lla tiloista. Tuki hylättiin kokonaan 69 tilalla. Kokonaisuutena pinta-alavirheet vähentyivät hieman edellisvuoteen verrattuna. Tilatukijärjestelmässä
hylätty pinta-ala oli alle 1 % valvotusta pinta-alasta, joten hylätty ala kokonaisuutena oli melko vähäinen.

Pinta-alavirheissä tyypillisesti on useimmiten kyse pienestä, muutaman aarin kokoisesta peltolohkon reunarajavirheestä tai esimerkiksi tilapäisesti viljelemättömästä alasta, jota ei ole otettu huomioon tukihakemuksessa. Pinta-alavirheitä voi olla tilalla, vaikka tukiehtoja on noudatettu.

Viljelijöiltä vaaditaan pinta-alojen ilmoittamisessa tarkkuutta. Näiden välttämiseksi viljelijän on hyvä tarkastella kartalta lohkojen digitointi ennen tukihakua ja korjata tarvittaessa digitointia ja vastaavasti pinta-aloja. Tarkkoja sähköisiä karttakorjauksia viljelijöiden on mahdollista tehdä Vipu-palvelussa.


Täydentävissä ehdoissa puutteita viljelytavassa ja pientareissa

Täydentäviin ehtoihin kuuluvien hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten sekä ympäristöön liittyvien lakisääteisten hoitovaatimusten noudattamista valvottiin yhteensä 690 tilalla. Määrä oli noin 1,1 % tukea hakeneista tiloista. Lisäksi muiden valvontojen yhteydessä valvonta laajennettiin koskemaan myös täydentäviä ehtoja 409 tilalla.

Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten osalta eniten laiminlyöntejä todettiin piennarvaatimuksen noudattamisessa. Myös viljellyn pellon hyvän maatalouskäytännön mukaisessa viljelyssä sekä kesantopeltojen ja luonnonhoitopeltojen niittämisessä todettiin puutteita. 

Ympäristöön liittyvissä lakisääteisissä hoitovaatimuksissa eniten laiminlyöntejä havaittiin edellisen vuoden tapaan nitraattiasetuksen noudattamisessa. Puutteita todettiin etenkin lannan varastoinnissa, ja useilla eläintiloilla ei ollut voimassa olevaa lanta-analyysia. 


Lisätietoja Maaseutuvirastosta:
Valvontayksikön johtaja, Jukka Pekonniemi, puh. 020 7725 694
Ympäristötuet: Ylitarkastaja Sari Putkiranta, puh. 020 7725 702
Pinta-alatuet: Ylitarkastaja Kirsi Kankaanpää, puh. 020 7725 602
Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mavi.fi

 

Stöden till cirka 3500 gårdar övervakades för betalningen av jordbrukarstöd

 

Innan åker- och djurstöden kan betalas till jordbrukarna måste övervakningar av jordbrukarstöd utföras genom gårdsbesök och administrativa kontroller. Landsbygdsverket gör årligen upp anvisningar och fastställer urvalen för ELY-centralerna som ansvarar för genomförandet av övervakningarna. I det stora hela följer de finländska jordbrukarna stödvillkoren noggrant.

År 2011 togs sammanlagt 3588 gårdar ut till övervakning. Antalet motsvarade cirka 5,9 procent av alla gårdar som ansökt om stöd. Av jordbruksskiftena mättes nästan 30 procent med GPS-utrustning.

Åkerövervakningarna framskred aningen långsammare än året innan, eftersom alla jordbruksskiften övervakades på gårdarna. Åkerövervakningarna på plats slutfördes nästan helt och hållet före årsskiftet. Miljöstödsvillkoren övervakas till en del också vintertid.


För miljöstödens del förekommer det alltjämt mest brister i markkarteringarna

Försummelserna som rör miljöstöd låg på ungefär samma nivå som år 2010. Flest brister observerades i samband med markkarteringar: rentav var fjärde gård, dvs. sammanlagt 867 gårdar, uppvisade brister i fråga om markkarteringarna.

Enligt förbindelsevillkoren för miljöstöd ska gödslingen bygga på gällande markkarteringsresultat. En ny markkartering ska göras när det har gått fem år sedan den förra provtagningen. Markkarteringar från år 2006 är inte längre i kraft år 2012. När det gäller fleråriga trädgårdsväxter, som kummin, får markkarteringen vara högst två år gammal då man planerar gödslingen för anläggningsskedet. Om gården saknar gällande markkarteringar leder det till påföljder också för stödet för basåtgärder och tilläggsåtgärder vad beträffar gödslingsvillkoren.

I fråga om dikesrenar och skyddsremsor observerades bristfälligheter på 10,3 % av de övervakade gårdarna (356 gårdar). Bristerna var i regel lindriga, och drygt en tredjedel gavs bara en anmärkning till exempel för att dikesrenen eller skyddsremsan var för smal. Allvarliga brister i skyddsremsorna konstaterades på endast några tiotals gårdar. De konstaterade bristerna i skyddsremsor och dikesrenar äventyrar inte syftet med miljöstödet. Brister upptäcks i alla fall på ett rätt stort antal gårdar varje år, även om stödvillkoren länge förblivit oförändrade.

I förhållande till antalet övervakningar orsakade tilläggsåtgärden mångsidigare odling flest påföljder av tilläggsåtgärderna. Ett av kraven för naturens mångfald och bevarande av landskapet är att man utarbetar en kartläggning av mångfalden. På gårdarna saknades sådana kartläggningar av mångfalden som ingår i villkoren. Också när det gäller iakttagandet av krav på växtbestånd, skötsel och bevarande av naturvårdsåkrar upptäcktes brister på många gårdar.


Anmälan av areal kräver noggrannhet

Utöver påföljder som orsakats av försummade stödvillkor och som riktar sig mot hela stödet kan också arealfel leda till stödavdrag. Arealövervakningarna leder årligen till ganska många stödavdrag mätt i antal gårdar, men oftast är det frågan om små arealminskningar. Stöden har ändå betalts enligt den faktiska arealen.

År 2011 förekom det brister i fråga om arealen på cirka 10 % av gårdarna. Stödet avslogs helt och hållet på 69 gårdar. Som helhet betraktat minskade arealfelen något jämfört med året innan. Den areal som förkastades inom systemet med gårdsstöd utgjorde mindre än 1 % av den övervakade arealen, vilket innebär att den förkastade arealen totalt sett var rätt obetydlig.

Typiska arealfel är att gränslinjen för ett åkerskifte uppvisar ett litet fel om några ar eller att till exempel ett tillfälligt icke odlat område inte har beaktats i stödansökan. Arealfel kan förekomma på en gård fastän den har iakttagit stödvillkoren.

Det krävs att jordbrukarna är noggranna vid anmälan av arealer. För att undvika arealfel bör jordbrukaren granska skiftenas digitalisering på kartan innan han eller hon ansöker om stöd och vid behov korrigera digitaliseringen och arealerna. Jordbrukarna kan göra exakta elektroniska kartkorrigeringar i Viputjänsten.


För tvärvillkorens del förekom brister i odlingssätt och dikesrenar

Iakttagandet av tvärvillkorens krav på god jordbrukshävd och goda miljöförhållanden samt föreskrivna verksamhetskrav som gäller miljön övervakades på sammanlagt 690 gårdar. Antalet motsvarade cirka 1,1 % av gårdarna som ansökt om stöd. I samband med andra övervakningar utsträcktes dessutom övervakningen på 409 gårdar till att också gälla tvärvillkoren.

När det gäller kraven på god jordbrukshävd och goda miljöförhållanden konstaterades flest försummelser i anslutning till iakttagandet av kravet på dikesrenar. Också i fråga om odling av åker enligt normal god jordbrukarsed samt slåtter av trädesåkrar och naturvårdsåkrar konstaterades brister. 

De flesta försummelserna av föreskrivna verksamhetskrav som gäller miljön observerades liksom året innan i fråga om iakttagandet av nitratförordningen. Brister konstaterades framför allt i lagring av stallgödsel och ett flertal djurgårdar hade ingen gällande stallgödselanalys. 


Ytterligare upplysningar vid Landsbygdsverket:
Kontrollenhetens direktör, Jukka Pekonniemi, tfn 020 7725 694
Miljöstöd: Överinspektör Sari Putkiranta, tfn 020 7725 702
Arealstöd: Överinspektör Kirsi Kankaanpää, tfn 020 7725 602
E-post: förnamn.efternamn@mavi.fi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Maaseutuvirasto (Mavi) toimeenpanee viljelijätukia, maaseudun yritys- ja hanketukia sekä markkinatukia asiakaslähtöisesti ja hallinnon palveluja kehittäen. Suomen maksajavirastona Mavi vastaa EU:n maataloustuki- ja maaseuturahaston varojen käytöstä. Mavi ohjaa, neuvoo ja kouluttaa ELY-keskuksia ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisia. Maaseutuviraston toimipaikka sijaitsee Seinäjoella.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs