Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Maatalous » Valvonnoissa viljavuustutkimuksissa yhä eniten huomautettavaa

Maaseutuvirasto/Landsbygdsverket

Valvonnoissa viljavuustutkimuksissa yhä eniten huomautettavaa

Tiedote.
Julkaistu: 14.03.2011 klo 13:38
Julkaisija: Maaseutuvirasto/Landsbygdsverket

Tukea hakeneista tiloista Maaseutuvirastossa valittiin valvontaan vuonna 2010 yhteensä 3922 tilaa. Määrä on noin 6,3 prosenttia kaikista tukea hakeneista tiloista.

Peltovalvonnat etenivät hieman edellisvuotta hitaammin, koska tiloilla valvottiin kaikki kasvulohkot. Paikalla tehtävät peltovalvonnat saatiin lähes kaikki tehtyä ennen vuoden vaihtumista. Ympäristötuen ehtoja valvotaan osittain myös talvella. Kasvulohkoista mitattiin GPS-laitteella lähes 30 prosenttia.


Viljavuustutkimuksissa, pientareissa ja suojakaistoissa edelleen eniten puutteita

Ympäristötuen laiminlyönnit vähentyivät hieman edellisvuoteen verrattuna. Eniten puutteellisuuksia havaittiin viljavuustutkimuksissa: 17 %:lla valvotuista tiloista eli 608 tilalla. Ympäristötuen sitoumusehtojen mukaan lannoituksen tulee perustua voimassa oleviin viljavuustutkimusten tuloksiin. Voimassa olevien viljavuustutkimusten puuttuminen aiheuttaa tilalle seuraamuksia myös perustoimenpiteiden sekä lisätoimenpiteiden tukeen lannoitukseen liittyvien ehtojen osalta.

Pientareissa ja suojakaistoissa puutteellisuuksia havaittiin 9,5 %:lla valvotuista tiloista (337 tilalla).

Suhteutettuna valvontamääriin lisätoimenpiteistä eniten seuraamuksia aiheutui viljelyn monipuolistamislisätoimenpiteestä. Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpitämisen yhtenä vaatimuksena on monimuotoisuuskartoituksen tekeminen. Tiloilta puuttui ehtojen mukaisia monimuotoisuuskartoituksia. Myös luonnonhoitopeltojen kasvusto-, hoito- ja sälyttämisvaatimusten noudattamisessa havaittiin valvonnoissa monella tilalla puutteita.


Pinta-aloja hylättiin vähäinen määrä

Pinta-alavalvonnoissa tuen leikkauksia on tullut vuosittain tilojen lukumäärässä mitattuna melko paljon, mutta useimmiten on kyse pienistä pinta-alaleikkauksista. Tuki hylättiin kokonaan vain 39 tilalla. Kokonaisuutena pinta-alavirheet lisääntyivät hieman edellisvuoteen verrattuna.

Tilatukijärjestelmässä hylätty pinta-ala on noin 1 % valvotusta pinta-alasta, joten hylätty ala on kokonaisuutena melko vähäinen. Pinta-alaseuraamusten lisäksi valvonnasta voi aiheutua koko tukeen kohdistuvia prosentuaalisia vähennyksiä, jos tukiehtojen noudattamisessa on laiminlyöntejä. Viljelijöiltä vaaditaankin pinta-alojen ilmoittamisessa tarkkuutta.


Täydentävissä ehdoissa puutteita viljelytavassa

Täydentäviin ehtoihin kuuluvien hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten sekä ympäristöön liittyvien lakisääteisten hoitovaatimusten noudattamista valvottiin yhteensä 747 tilalla. Määrä oli noin 1,2 % tukea hakeneista tiloista. Lisäksi muiden valvontojen yhteydessä valvonta laajennettiin koskemaan myös täydentäviä ehtoja 458 tilalla.

Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten osalta eniten laiminlyöntejä todettiin aiempien vuosien tapaan viljellyn pellon hyvän maatalouskäytännön mukaisessa viljelyssä. Täydentävien ehtojen valvonnassa olleista tiloista noin 11 %:lla oli puutteita viljelytavassa. Myös kesantopeltojen niittämisessä ja piennarvaatimuksessa todettiin laiminlyöntejä.

Ympäristöön liittyvissä lakisääteisissä hoitovaatimuksissa eniten laiminlyöntejä havaittiin nitraattiasetuksen noudattamisessa. Puutteita todettiin etenkin lannan varastoinnissa ja useilla eläintiloilla ei ollut voimassa olevaa lanta-analyysia.  


Valvonta on ehto tukien maksamiselle

Paikalla tehtävät valvonnat ja hallinnolliset ristiintarkastukset ovat EU-lainsäädännön velvoittamaa valvontaa. Tukia ei voida maksaa, jos EU-asetusten mukaisia valvontoja ei suoriteta.

Tilat valittiin valvontaan satunnaisotantojen ja riskiotantojen perusteella. Satunnaisotannalla valittiin noin 23 % tiloista valvontaan ja loput valittiin riskiotannalla. Riskiotanta perustui logistiseen regressiomalliin. Mallissa aiempien vuosien valvontatulokset on analysoitu ja laskettu kaikille tiloille tämän perusteella todennäköisyys osua valvontaan.


Lisätietoja Maaseutuviraston valvontayksiköstä:
Jukka Pekonniemi, yksikön johtaja, puh. 020 7725 694
Kirsi Kankaanpää, ylitarkastaja, puh. 020 7725 602
Sari Putkiranta, ylitarkastaja, puh. 020 7725 702
Teemu Polvi, ylitarkastaja, puh.  020 7725 516
Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mavi.fi

 

 

Markkarteringar alltjämt främsta orsaken till anmärkningar vid övervakning



Av de gårdar som hade sökt stöd valdes 3 922 stycken ut vid Landsbygdsverket för övervakning år 2010. De utgör ca 6,3 % av alla gårdar som ansökt om stöd.  

Åkerövervakningen framskred något långsammare än året förut, eftersom gårdarnas alla jordbruksskiften kontrollerades. Nästan alla arealövervakningar på plats genomfördes före årsskiftet. Miljöstödsvillkoren övervakas till en del också på vintern. Nästan 30 % av jordbruksskiftena uppmättes med GPS-utrustning.


Markkarteringar, dikesrenar och skyddsremsor uppvisar fortfarande de flesta bristerna

Försummelserna i samband med miljöstödet var något färre än år 2009. Mest brister upptäcktes för markarteringarnas del, på 608 av de övervakade gårdarna (17 %). Enligt miljöstödets förbindelsevillkor ska gödslingen bygga på gällande markkarteringsresultat. Om gällande markkarteringar saknas, påförs gården påföljder också med anledning av de gödslingsvillkor som hör ihop med stödet för basåtgärder och tilläggsåtgärder.  

Brister i fråga om dikesrenar och skyddsremsor upptäcktes på 337 gårdar, dvs. 9,5 % av de gårdar som övervakades.

I förhållande till antalet övervakningar var mångsidigare odling den tilläggsåtgärd som orsakade flest påföljder. Ett av kraven för bevarande av naturens mångfald och landskapet är att mångfalden kartläggs, men det förekom att gårdarna saknade sådana kartläggningar. På många gårdar konstaterades också brister i fråga om kraven på naturvårdsåkrarnas växtlighet, skötsel och bevarande.


Små arealer underkändes  

Vid arealkontrollerna har stödavdragen varit rätt många årligen när man ser till antalet gårdar, men för det mesta är det fråga om små arealminskningar. Bara 39 gårdar förvägrades stöd helt och hållet. Som helhet betraktat var arealfelen litet fler än år 2009.  

Den areal som underkändes inom systemet med samlat gårdsstöd utgör omkring 1 % av den övervakade arealen, därför är den sammanlagda underkända arealen rätt liten. Utöver arealpåföljder kan övervakningen resultera i procentuella avdrag som gäller hela stödet, om stödvillkoren har försummats. Av jordbrukarna krävs därför noggrannhet vid anmälan av arealer.  


Brister i odlingssättet för tvärvillkorens del

Iakttagandet av tvärvillkorens krav på god jordbrukshävd och goda miljöförhållanden samt föreskrivna verksamhetskrav som gäller miljön övervakades på sammanlagt 747 gårdar, dvs. cirka 1,2 % av alla gårdar som ansökt om stöd. I samband med andra kontroller utvidgades övervakningen dessutom att omfatta också tvärvillkoren på 458 gårdar.

När det gäller kraven på god jordbrukshävd och goda miljöförhållanden konstaterades flest brister i likhet med tidigare år i fråga om odling av åker enligt normal god jordbrukarsed. Brister som gällde odlingssättet förekom på omkring 11 % av de gårdar där tvärvillkoren övervakades. Försummelser konstaterades också när det gällde slåtter av trädesåkrar och kravet på dikesrenar.

I fråga om föreskrivna verksamhetskrav som hänför sig till miljön upptäcktes flest försummelser av iakttagandet av nitratförordningen. Brister konstaterades framför allt i fråga om lagringen av stallgödsel, och många husdjursgårdar hade ingen gällande stallgödselanalys.  


Övervakning ett villkor för stödbetalningen

Övervakningarna på plats och de administrativa korsgranskningarna (dubbelkontrollerna) utgör övervakning som krävs enligt EU-lagstiftningen. Stöd kan inte betalas, om inte de kontroller som fastställs i EU:s förordningar verkställs.

Gårdarna valdes ut för övervakning på basis av slumpmässigt urval och riskurval så att runt 23 % av gårdarna valdes ut slumpmässigt och resten genom riskurval. Riskurvalet byggde på en logistisk regressionsmodell. I modellen har man analyserat de tidigare årens övervakningsresultat och utgående från dem räknat ut sannolikheten för att gården ska tas ut till övervakning.


Mer information från Landsbygdsverkets kontrollenhet:
Jukka Pekonniemi, enhetens direktör, tfn 020 7725 694
Kirsi Kankaanpää, överinspektör, tfn 020 7725 602
Sari Putkiranta, överinspektör, tfn 020 7725 702
Teemu Polvi, överinspektör, tfn 020 7725 516
E-post: förnamn.efternamn@mavi.fi

Liitetiedostot

Maaseutuvirasto (Mavi) toimeenpanee viljelijätukia, maaseudun yritys- ja hanketukia sekä markkinatukia asiakaslähtöisesti ja hallinnon palveluja kehittäen. Suomen maksajavirastona Mavi vastaa EU:n maataloustuki- ja maaseuturahaston varojen käytöstä. Mavi ohjaa, neuvoo ja kouluttaa ELY-keskuksia ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisia. Maaseutuviraston toimipaikka sijaitsee Seinäjoella.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs