Ihmiset levittävät vieraslajeja, joista on tullut merkittävä uhka luonnon monimuotoisuudelle. Ne voivat uhata alkuperäislajistoa mm. kilpailemalla samoista resursseista, levittämällä tauteja ja loisia, sekä muovaamalla niiden elinympäristöä. Useat vieraslajit ovat esimerkiksi tuholaisia, ja niitä vastaan käytetään erilaisia torjunta- aineita. Torjunta-aineiden käytöllä voidaan vaikuttaa tuholaisten menestymiseen ja leviämiseen.
Euroopassa vieraslajien aiheuttamien kustannusten on arvioitu olevan yli 12 miljardia euroa vuosittain, ellei niitä torjuta tai rajoiteta. Aigi Marguksen ekologian ja evoluutiobiologian väitöskirjassa selvitettiin ihmisen käyttämien stressinaiheuttajien (tuholais- ja rikkakasvien-torjunta-aineiden) vaikutusta stressinsietokykyyn ja vieraslajien kelpoisuuteen liittyvissä ominaisuuksissa koloradonkuoriaisella. Tulokset kertovat, että vieraslajien altistuessa stressinaiheuttajille lisää niiden vastustuskykyä torjunta-aineille ja stressinsietokykyä. Ne vieraslajiyksilöt, joilla on korkeampi stressinsietokyky, oletettavasti sietävät samankaltaisia stressinaiheuttajia myös levittäytyessään uusiin ympäristöihin.
Tutkimuksessa selvisi myös, että rikkakasvien torjunta- aineiden käytöllä voi olla erilaisia yhdysvaikutuksia tuholaistorjunta-aineiden kanssa, minkä seurauksena niiden vaikutuksia populaatiotasolla voi olla hankala ennustaa. Pienillä, ei-tappavilla torjunta-aineannoksilla oli positiivisia vaikutuksia, ja ne voivat edistää koloradonkuoriaisen nopeaa evoluutiota ja levittäytymismenestystä.
- Ihmisten lisääntynyt aktiivisuus on lisännyt vieraslajien leviämistä. Osittain siitä johtuen vieraslajien vastustuskyky torjunta-aineita vastaan on kasvanut. Tämä tarkoittaa, että meidän tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota torjunta-aineiden käyttöön, mikäli haluamme välttyä siltä, että vieraslajit menestyvät ja leviävät paremmin. Margus tiivistää.
FM Aigi Marguksen ekologian ja evoluutiobiologian alan väitöskirjan "Adaptation to Stressful Environments: Invasion Success of the Colorado Potato Beetle (Leptinotarsa decemlineata)” tarkastustilaisuus on lauantaina 15.9.2018 klo 12.00 Seminarium S212. Vastaväittäjänä on professori Helen E. Roy (Centre for Ecology and Hydrology, United Kingdom) ja kustoksena professori Leena Lindström (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.
Aigi Margus valmistui luonnontieteiden maisteriksi Tarton yliopistossa vuonna 2014. Tällä hetkellä hän työskentelee Jyväskylän yliopistossa Invasion Biology Research Group –tutkimusryhmässä.
Lisätietoja:
Aigi Margus, [email protected], 040 190 6432.
tiedottaja Elina Leskinen, [email protected], 050 581 8351
Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations, numerona 11, 57 s., Jyväskylä 2018, ISSN 2489-9003; 11, ISBN 978-951-39-7528-9 (PDF), ISBN:978-951-39-7528-9 (online).
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1