Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Maatalous » Uusi eläintautilaki voimaan ensi vuonna

Maa- ja metsätalousministeriö

Uusi eläintautilaki voimaan ensi vuonna

Tiedote.
Julkaistu: 13.06.2013 klo 17:13
Julkaisija: Maa- ja metsätalousministeriö

Hallitus esittää Tasavallan Presidentille vahvistettavaksi uuden eläintautilain, joka tulee voimaan ensi vuoden alusta. Uudistuksen myötä eläintauteja koskeva sääntely saadaan ajanmukaiseksi ja vastaamaan perustuslain vaatimuksia.

Laissa on säilytetty nykyisen eläintautilain mukainen tautien luokitus, mutta luokkien välisiä rajoja on täsmennetty. Vastustettavat eläintaudit jaetaan edelleen kolmeen luokkaan: helposti leviävät eläintaudit, vaaralliset eläintaudit ja valvottavat eläintaudit. Helposti leviäviä ja vaarallisia eläintauteja ei normaalisti esiinny Suomessa ja jos tautitapauksia ilmenee, viranomaiset hävittävät taudin. Helposti leviävien eläintautien ympärille muodostetaan lisäksi rajoitusvyöhykkeitä. Valvottavien eläintautien leviämistä estetään viranomaisten antamilla rajoituksilla, mutta taudin hävittäminen jää toimijan vastuulle.

Kolmeen luokkaan jaettujen vastustettavien eläintautien lisäksi laissa säädetään ilmoitettavista eläintaudeista ja muista eläintaudeista. Vastustettavia eläintauteja koskeva ilmoitusvelvollisuus laajennetaan kaikkiin toimijoihin ja ilmoitettavia eläintauteja koskeva ilmoitusvelvollisuus laboratorioihin.


Ennaltaehkäisy korostuu

Eläinten pitopaikoista vastuussa oleville toimijoille tulee lakiin kirjattu velvollisuus suojata pitopaikkoja eläintautien leviämiseltä. Tämä merkitsee lainsäädännön painopisteen siirtymistä nykyistä suuremmassa määrin eläintautien ennaltaehkäisyyn.

Jos eläinten pitopaikka on elintarvikelaissa tarkoitettu alkutuotantopaikka, toimijan tulee laatia kirjallinen kuvaus menettelytavoista. Kaupallisilla toimijoilla on lisäksi velvollisuus suojata kuluttajia myös sellaisilta zoonooseilta, jotka eivät sisälly vastustettaviin eläintauteihin. Tällaisia zoonoseja ovat esimerkiksi ratsastustallien salmonellatartunnat ja lemmikkieläinkauppojen psittakoositartunnat.

Lakiin on sisällytetty myös vientiä koskevia säännöksiä. Asetuksella voidaan säätää sellaisista tuotteista tai eläimistä, joiden vienti edellyttää rekisteröintiä. Rekisteröinnin tarkoituksena on varmistaa, että viejät noudattavat viennissä yhteisesti sovittuja ehtoja ja että tautitapausten yhteydessä saadaan nopeasti tieto tapauksesta ja mahdollisesti siihen liittyneestä viennistä kauppakumppanille. Vientitodistuksen antaminen on säädetty kunnaneläinlääkärin tehtäväksi.

Evira ohjaa valvontaa ja torjuntaa

Eläintautilain viranomaisten välistä toimivallan jakoa on selkeytetty. Evira ohjaa ja suunnittelee eläintautien valvontaa ja torjuntaa. Lisäksi Evira päättää helposti leviävien ja vaarallisten tautien hävittämisestä tekemällä eläinten lopetuspäätöksiä ja pitopaikkojen saneerauspäätöksiä. Evira päättää myös tautien hävittämisen yhteydessä maksettavista korvauksista. Evira päättää rajoitusvyöhykkeiden perustamisesta helposti leviävien tautitapausten ympärille. Evira hyväksyy vesiviljelylaitokset ja lokerot sekä rekisteröi sisämarkkinakaupan toimijoita ja viejiä.

Aluehallintovirastoille kuuluvat pääsääntöisesti yksittäiset hallintopäätökset. Tällaisia ovat esimerkiksi päätös eläintautien leviämisen estämisestä ja siihen liittyvät poikkeusluvat, poikkeusluvat vyöhykerajoituksista, vapaaehtoisiin ohjelmiin liittyvä terveysluokitus, sperman keräysasemien, spermavarastojen ja alkioryhmien hyväksyminen sekä uutena oriasemien hyväksyminen. Lisäksi Aluehallintovirastoille kuuluvat karanteenien hyväksyminen, tiettyjen sisämarkkinatoimijoiden hyväksyminen sekä kuljetusvälineiden desinfektio- ja vedenvaihtopaikkojen hyväksyminen.

Kunnaneläinlääkäreille kuuluvat pääsääntöisesti valvonta ja tarkastukset. Lisäksi kunnaneläinlääkäri myöntää viralliset terveystodistukset sisämarkkinakauppaan ja vientiin. Kunnaneläinlääkäri voi kiireellisissä tapauksissa tehdä väliaikaisen päätöksen taudin leviämisen estämiseksi.


Tautitarkastuksia Eviran valtuutuksella

Laki antaa Eviralle mahdollisuuden valtuuttaa tarkastajia tekemään pitopaikoissa tarkastuksia tautien valvomiseksi. Valtuutettuja tarkastajia on tarkoitus käyttää erityisesti sellaisten eläinlajien tautien valvonnassa, joissa kunnaneläinlääkäreillä ei ole riittävää osaamista. Valtuutettu tarkastaja voi olla koulutukseltaan eläinlääkäri, tai hänellä voi olla muu soveltuva ammatti. Valtuutettuja tarkastajia voidaan käyttää myös tautien torjunnassa, jolloin työtä johtaa aluehallintovirasto.

Eviran, aluehallintoviraston ja valtuutettujen tarkastajien suoritteista valtiolle perittäviin maksuihin sovelletaan valtion maksuperustelakia ja sen nojalla annettuja asetuksia. Kunnaneläinlääkärin tekemistä maksullisista suoritteista peritään maksu valtiolle aluehallintoviraston toimesta. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään tarkemmin näistä suoritteista ja niiden maksuista sekä laskutusmenettelystä.

Valtion maksamien korvausten osalta nykyinen järjestelmä säilyy pääosin ennallaan. Eläimistä, jotka Evira määrää lopetettaviksi, maksetaan täysi korvaus. Jos eläin on lopetettu omistajan hakemuksesta valvottavien eläintautien yhteydessä, korvaus on enintään kolme neljäsosaa eläimen käyvästä arvosta. Asetuksella voidaan säätää tarkemmin taudeista, joiden yhteydessä Evira ei tee lopetuspäätöstä omistajan hakemuksesta. Nämä olisivat sellaisia tauteja, joiden varalta on saatavissa vakuutus.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Kajsa Hakulin, p. 02951 62361


 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs