Uudet seurantakuvat paljastavat selviä muutoksia kulttuurimaisemissa

Visuaalisen maisemaseurannan tuore kuvadokumentointi 13 paikkakunnalta havainnollistaa viljely- ja perinnemaisemien muutoksia. Drone-materiaali tuo uusia näkökulmia maiseman tarkasteluun.

Valtakunnallisessa kulttuurimaisemien seurannan tutkimushankkeessa on systemaattisesti dokumentoitu viljely- ja perinnemaisemien muutoksia Suomessa jo vuodesta 1996 lähtien. Tutkimusaineisto on täydentynyt vuonna 2020 otetuilla kuvilla ja videoilla. Ympäristöneuvos Tapio Heikkilä ympäristöministeriöstä pitää tutkimusta kansainvälisestikin merkittävänä.

”Näin laajaa, systemaattista ja pitkäkestoista havaintosarjaa kulttuurimaisemien muutoksista ei ole kovin paljoa tehty maailmallakaan. Pitkän ajan kuluessa kerätty tutkimusmateriaali osoittaa konkreettisesti maiseman muutokset kuten umpeen kasvamisen. Materiaali tuo arvokasta tietoa maisemanhoitoon sekä maankäytön suunnitteluun”, Heikkilä toteaa.

Paluu menneisyyteen

Projektin ydin ovat perinteiset samoista koordinaateista ja kuvakulmista otettavat klassiset kuvat, jotka mahdollistavat maisemamuutosten systemaattisen seuraamisen. Vuonna 2020 tutkimusprojektia täydennetiin uudella tutkimusmenetelmällä, dronekuvauksella. Dronekuvauksella kaikista 125 kuvauspisteestä saatiin taltioitua pallopanoraamakuvia, 360 asteen videoita ja ylilentokuvia.

”Ilmakuvat tuovat aivan uuden näkökulman visuaalisen maiseman tarkasteluun, havainnollistamiseen ja seurantaan. Jo tästä ensimmäisestä kuvauskerrasta voidaan nähdä monia mielenkiintoisia asioita. Seuraavalla kuvauskerralla voidaan tarkastella niitä muutoksia, joita 360 astetta käsittävässä näkymässä on tapahtunut”.

Heikkilä toteaa, että dronekuvaus on mukavalla tavalla paluuta menneeseen.

”Hankkeen käynnistyessä toiveenamme oli ottaa ilmakuvia ja videoita, mutta hankkeen rahoitus ei mahdollistanut sitä. Dronekuvauksella pääsimme alkuperäiseen ideaan kiinni.”

LISÄTIETOJA

Visuaalinen maisemaseuranta
Hankkeen aikana kuvauksia on tehty viljelymaisemista ja perinnebiotoopeista. Ensimmäiset kuvaukset tehtiin vuonna 1996. Uusintakuvaukset tehtiin vuonna 2000, 2005 ja 2010 ja 2020. Lisäksi täydentäviä kuvauksia on toteutettu vuosina 2001–2003. Hankkeen materiaali on tutkijoiden käytettävissä. Materiaalia hallinnoi Luonnonvarakeskus (Luke)

Vuoden 2020 kuvaushanke
Työ pohjautui vuosien 1996, 2000, 2005 ja 2010 peltomaisemapisteiden kuvausten toisintoihin. Valokuvattavana oli 125 peltomaisemapistettä 13 paikkakunnalla (Halikko, Hollola, Ilomantsi, Kittilä, Kuortane, Leppävirta, Liminka/Tyrnävä, Liperi, Nurmijärvi, Sotkamo, Sulkava, Toholampi, Yläne/Oripää). Kohteet kuvattiin digitaalisesti maisemakuvina ja mukana olevien valtakunnallisten arvokkaiden maisema-alueiden osalta myös dronekuvina ja -videoina. Kuvauksista vastasi valokuvaaja Martina Motzbäuchel. Hanketta hallinnoi Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry ja hankkeen rahoitti ympäristöministeriö.

Lisätietoa muutoksista ja liitteenä olevista kuvista:

• Hollolan kuvasarja on erinomainen esimerkki siitä, miten muun maankäytön tarpeet voivat vähitellen muuttaa pellon käyttöä, tässä tapauksessa taajamatoimintojen laajetessa viljelymaille. Koskee erityisesti kasvu-Suomea.
• Ilomantsin kuvasarja on esimerkki päinvastaisesta kehityksestä syrjä-Suomessa. Perinteinen maankäyttö hiipuu, ja umpeenkasvu alkaa.
• Kuortaneen kuvasarja näyttää, mitä on maankäytön jatkuvuus: pelto pysyy käytössä, mutta käyttötavat vaihtelevat ajan mittaan.
• Ylänteen kuvasarja on esimerkki maisemanhoidosta ja jatkuvuudesta. Maisema kasvaa välillä umpeen, mutta joskus jo pienilläkin toimenpiteillä saadaan kulttuurimaisemalle luonteenomainen avoimuus palautettua. Viljely jatkuu koko ajan.
• Toholammin pallopanoraamakuva osoittaa avoimen viljelymaiseman merkityksen ja siellä olevien tilakeskusten aseman suhteessa peltoalueisiin. Pallopanoraama tuo aivan uuden näkökulman viljelymaisemaan; tällaista kuvaa voi tarkastella myös taideteoksena.

Yhteystiedot

Ympäristöministeriö
ympäristöneuvos Tapio Heikkilä
p. +358 50 594 7515
[email protected]

Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry
maiseman- ja luonnonhoidon kehitysjohtaja Leena Lahdenvesi-Korhonen
p. +358 40 523 5133 
[email protected]

Lisätietoa ja materiaalipyynnöt ajalta 1996–2020:

Luonnonvarakeskus (Luke)
erikoistutkija, kehittämispäällikkö Jyrki Aakkula
p. +358 295 326 045
[email protected]