Tutkimus vahvisti kananmunan pienen ympäristöjalanjäljen
Suomalaisten kananmunien ympäristövaikutukset on selvitetty ensimmäistä kertaa Siipikarjaliiton koordinoimassa tutkimuksessa, jonka toteutti Luonnonvarakeskus. Kananmunan ilmastovaikutus on yksi eläinperäisten elintarvikkeiden alhaisimmista.
Tutkimus tehtiin elinkaariarviointimenetelmällä, joka huomioi kaikki tuotantoketjun vaiheet. Tarkasteltavia ympäristövaikutuksia olivat ilmastovaikutus eli hiilijalanjälki, rehevöittävä vaikutus sekä vesiniukkuusvaikutus. Tutkimus mahdollistaa myös vertailun muihin Luonnonvarakeskuksen tekemiin tutkimuksiin kala- ja lihatuotteista.
Kananmunien elinkaariarviointi perustuu tietoihin, joita kysyttiin alkuvuonna kananuorikoiden kasvattajilta, kananmunien tuottajilta, munapakkaamoilta sekä rehunvalmistajilta. Tietojen perusteella pystyttiin laskemaan suomalaisen kananmunan keskimääräinen ympäristövaikutus sekä erikseen ympäristövaikutus luomu-, lattia- ja virikehäkkikanaloissa tuotetuille kananmunille.
”Elinkaariarvioinnin avulla kananmuna-ala pystyy tunnistamaan tuotantoketjun eri vaiheiden merkityksen tuotannon kestävyyteen”, kertoo tutkija Frans Silvenius Luonnonvarakeskuksesta.
Kananmunien hiilijalanjälki on pieni
Keskimääräinen suomalaisen kananmunan ilmastovaikutus on vain 1,58 kg CO2-ekv/kg kananmunia, josta rehun osuus on 57 %, tilojen energian ja muiden toimintojen 24 %, lannan käsittelyn 8 % ja nuorikkokasvatuksen 6 %. Virikehäkkikanalassa tuotettujen kananmunien ilmastovaikutus on matalin, 1,55 kg CO2-ekv/kg. Lattiakanalassa tuotettujen ilmastovaikutus on 1,73 kg CO2-kv/kg ja luomukanaloissa tuotettujen 2,14 kg CO2-ekv. Rehunkulutus selittää suurelta osin erot tuotantosuunnissa, samoin erot viljojen satotasossa.
Niukat vaikutukset vesiin
Ilmastovaikutuksen lisäksi tutkimuksessa selvitettiin kananmunien vesiniukkuusvaikutus sekä tuotannon rehevöittävät vaikutukset erikseen meri- ja sisävesialueisiin.
Kananmunia vesijalanjälki on keskimäärin 0,38 m3-ekv/kg. Vesiniukkuusvaikutus eli vesijalanjälki laskettiin AWARE-menetelmällä, joka huomioi käytetyn veden lisäksi sen alkuperän ja käyttöalueen. Vaikutus on suurempi käytettyyn vesimäärään nähden siellä, missä on vähemmän vettä tarjolla. Suomessa on runsaat vesivarat.
Kananmunien tuotannon rehevöittävä vaikutus on keskimäärin 3,4 gPO4-ekv/kg kananmunia. Sisävesialueiden rehevöityminen on keskimäärin 0,54 g P-ekv/kg kananmunia ja merialueiden keskimäärin 7,9 g N-ekv/kg kananmunia.
Sekä rehevöitymisvaikutuksista että vesijalanjäljestä selvitettiin keskimääräisten arvojen lisäksi arvot kolmelle eri tuotantomuodolle erikseen. Tuotantomuotojen väliset erot johtuvat pääasiassa eroista rehunkulutuksessa ja rehun tuotantotavoissa.
Kananmuna on ilmastoystävällinen elintarvike
”Kananmuna on ympäristövaikutuksiltaan yksi eläinperäisten elintarvikkeiden alhaisimmista. Kun otetaan huomioon kananmunan erinomainen ravintosisältö, kananmunat kannattaa ehdottomasti ottaa osaksi monipuolista ruokavaliota niin ilmasto- kuin terveyssyistä”, toteaa Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina. Kananmuna sisältää monia ihmiselle välttämättömiä ja tarpeellisia ravintoaineita, kuten hyvälaatuisia proteiineja, D-, A- sekä B12-vitamiineja, biotiinia, luteiinia, koliinia ja kseaksantiinia.
Ympäristövaikutustutkimuksen tulokset julkaistaan kokonaisuudessaan huomenna perjantaina Luonnonvarakeskuksen järjestämässä Suomalaisten elintarvikkeiden ympäristösuorituskyky -webinaarissa.
Suomalaisen kananmunan ympäristövaikutustutkimuksen rahoittivat DAVA Foods Finland Oy, Farmimuna Oy, Kieku Oy, Munatukku Nikula Oy, Munax Oy, MTK ry sekä Siipikarjasäätiö.
Hanna Hamina, toiminnanjohtaja Suomen Siipikarjaliitto ry, puhelin 050 573 0773
Tietoa julkaisijasta
Siipikarjaliitto on puolueeton siipikarja-alan keskusjärjestö, joka toimii alan organisaatioiden ja tuottajien sekä viranomaisten välisenä yhdyssiteenä. Toiminnan tavoitteena on alan taloudellisen kilpailukyvyn parantaminen, eläinten hyvän terveystilanteen ylläpito ja tuotteiden laadun kehittäminen.
