Bioenergia-alan kehitys näkyy
erityisesti metsäenergian hankinnan ja käytön lisääntymisenä ja
toiminnan ammattimaistumisena. Metsäenergian hankinta tarjoaakin alan
merkittävimmät työllistämismahdollisuudet. Näin todetaan työ- ja
elinkeinoministeriön 16.2.2010 julkaisemassa tutkimuksessa ”Bioenergia
2020 - Arvioita kasvusta, työllisyydestä ja osaamisesta”.
Metsäbiomassojen
lisäksi myös muu bioenergiapotentiaali on viime vuosina selvemmin
tunnistettu. Alan kasvulle vuoteen 2020 mennessä antavat tukea
fossiilisten polttoaineiden merkittävä hinnan nousu ja alan
kustannustehokkuuden lisääntyminen teknologian kehittyessä.
–
Metsäteollisuuden raju rakennemuutos on jo heikentänyt alan
työllisyyttä. Myös metsäteollisuuteen voimakkaasti kytköksissä oleva
uusiutuvan energian tuotanto on pienenemässä. Uutta suuntaa alalle
haetaan biopolttoaineiden ja bioenergian tuotannosta. Näihin liittyvän
teknologian kehitystyötä julkinen sektori tukee merkittävillä
panoksilla, totesi työministeri Anni Sinnemäki.
Peltoenergian
yhtenä roolina tulevaisuudessa on nykyisen maatalouden työpaikkojen
turvaaminen. Energianjalostuksen työpaikat eivät kasva merkittävästi
vuoteen 2020 mennessä. Sen sijaan kiinteistöjen ja maatalouden
bioenergiaratkaisujen laitevalmistuksessa ja palveluliiketoiminnassa on
merkittävä potentiaali.
– Bioenergian syöttötariffin ulottaminen
lähemmäs maatilakokouluokkaa helpottaisi maataloudelle asetetun
päästöjen vähentämistavoitteen saavuttamista ja palvelisi niitä
maatiloja, jotka haluavat lisätä uusiutuvien käyttöä, vähentää
energiankulutustaan ja ulkopuolisen energian käyttöä, korosti Sinnemäki.
Työvoiman
saatavuuden ongelmat tulevat painottumaan raaka-aineen hankintaan. Alan
heikko palkkaus ja työn kausiluonteisuus tekevät rekrytoinnin
vaikeaksi. Toisaalta alan rakenteelliset muutokset ja
ympäristötietoisuuden lisääntyminen voivat osaltaan lisätä alan
houkuttelevuutta. Asiantuntijat eivät usko laajamittaiseen ulkomaisen
työvoiman käyttöön.
Bioenergialle räätälöidyt
opintokokonaisuudet tulevat yleistymään alan koulutuksessa.
Asiantuntijat pitävät koulutusorganisaatioiden ja muiden alan
toimijoiden yhteistyön lisäämistä tarpeellisena. Oppisopimuskoulutus
arvioitiin yhdeksi merkittäväksi väyläksi bioenergia-alan työtehtäviin.
Tutkimuksessa käytettiin asiantuntijoiden haastatteluihin
perustuvaa ns. Delfoi-tutkimusmenetelmää. Asiantuntijapaneeli valittiin
yrityksistä, tutkimus- ja kehitysorganisaatioista, edunvalvonnasta ja
koulutusorganisaatioista.
Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskuksen tutkijoiden Pasi Saukkosen ja Aki Villan tutkimus luettavissa osoitteessa www.tem.fi/julkaisut
Lisätiedot:
tutkija Aki Villa, Itä-Suomen yliopisto, p.050 566 0900 [email protected]
tutkija Pasi Saukkonen, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 464 2534, [email protected]
työmarkkinaneuvos Matti Sihto, TEM, 050 396 0092, [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1