Tulevaisuuden Älysikala

Älysikalan pilotointi on käynnistynyt Hyppösen tilalla Isossakyrössä. Älysikala-hankkeessa tavoitteena on ottaa askel kohti älykästä eläinkohtaista datankeruuta ja löytää uusia ratkaisuja sikaloiden arkityön kehittämiseen.  

Maataloudessa ajankohtaisena keskustelunaiheena on datan hyödyntäminen tuotannossa. Dataa kertyy paljon, mutta se on usein pirstaloitunutta. Aina se ei myöskään ole riittävän tarkkaa. - Vaikka nykysikaloissa on paljon automatiikkaa ja datankeruuta, ei toistaiseksi ole olemassa ratkaisua, jolla yksittäistä eläintä pystyttäisiin seuraamaan läpi koko sen elinkaaren. Tuotannosta on nyt saatavissa vain keskimääräisiä tunnuslukuja. Pimentoon jää, millaista vaihtelua eläinten kasvussa on samoin kuin vaihtelun taustalla olevat tekijät: sairastuvatko tietyt yksilöt muita herkemmin, ja miten ne voitaisiin tunnistaa ajoissa, taustoittaa projektipäällikkö Reetta Palva TTS Työtehoseurasta. 
 
Älysikala-hankkeessa (2022–2024) kehitetään uutta toteutustapaa sian elinkaaren aikaiseen tiedon keräämiseen ja yhdistämiseen. Innovaatioryhmässä yhdistyy monialaista asiantuntemusta ja käytännön näkemystä. Hanketta koordinoivan TTS Työtehoseuran lisäksi mukana yhteistyössä ovat kolmen sikatilan avainhenkilöt sekä Atrian A-Tuottajat Oy:n ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan asiantuntijoita.  
 
Kokeilu käynnistynyt Hyppösen tilalla 
 
Käytännön kokeilu on alkanut Hyppösen sikatilalla maaliskuussa 2023 yhteistyökumppanien kanssa teknologiatoimituksilla ja laiteasennuksilla. Jotta eläinkohtaisia toimenpiteitä voidaan seurata, possut merkitään syntymän jälkeen elektronisella korvamerkillä. Yksi hankkeen tavoitteista on selvittää, miten seurantaa voi toteuttaa sujuvasti, ilman liikaa lisätyötä. Hyppösen sikalaan saatiin Atrian toimesta porsaiden käsittelyvaunu, jossa samalla kertaa kiinnitetään e-merkki, punnitaan alkupaino ja luetaan tiedot järjestelmään automaattisesti. Kokeilussa myös automaattisia vaakoja eläinten painon ja kasvun seurantaan. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä vaunun ja vaakojen toimittajan, Allflexin Tanskan ja Hollannin asiantuntijoiden kanssa. Tietojen tallentamiseen on kokeilussa hollantilaisen yrityksen, LeeO precision farming B.V.:n kehittämä sovellus. Aina kun tehdään eläinkohtaisia toimenpiteitä, kuten lääkityksiä, hoitoja ja siirtoja, kirjataan ne koko elinkaaren ajalta. Tavoitteena on merkitä yhteensä noin 7000 porsasta vuoden aikana. - Homma on lähtenyt hyvin käyntiin. Possujen merkintä ja tietojen syöttö sujuu jo rutiinilla. Vaaoilta saadaan jo mielenkiintoista dataakin, miettii sikayrittäjä Antti Hyppönen. Antin ja tilan työntekijöiden asennetta kuvaa toteamus: ”tämä on maraton eikä pikamatka”. 
 

Yliopiston osaamista eläinten terveyteen ja hyvinvointiin  
 
Kun possukohtaista tietoa on tallennettu ja kerätty, astuvat analysointi- ja tulkintavaiheessa päärooliin Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan asiantuntijat. Kun dataa saadaan riittävästi koottua, on tarkoituksena rakentaa malli, jonka pohjalta esimerkiksi ohjelmistoja ja eläinkohtaisen tiedon hyödyntämistä voidaan kehittää. - Odotan kovasti seurantatietoa siitä, onko se tyypillistä, että tapahtumat - kuten lääkitys, huono kasvu, kuolleisuus, teurastamolöydökset - keskittyvät tietyille sioille ja millaisia nämä siat ovat. Jos nämä yksilöt voitaisiin tunnistaa ajoissa, niin voitaisiin mahdollisesti ehkäistä hankalia tapahtumia, kuvailee Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan professori Mari Heinonen.  
 
Atria idean kantavana voimana  
 
Atria Suomen kehityspäällikkö Niina Immonen on ollut Älysikala-hankkeessa äitihahmona ja idean kantavana voimana. Ajatus Älysikalasta on ollut mielessä jo pidempään, mutta korona viivästytti aloittamista ja toisaalta myös vahvisti näkemystä kehittämistyön tarpeesta. - Meillä Atrialla ja atrialaisilla tuottajilla on käytössä paljon dataa ja pystymme kohtuullisen hyvin analysoimaan koko tuotantoketjua, mutta seuraava steppi edellyttää vielä tarkempaa tietoa. Jotta tämä voidaan saavuttaa ja ottaa todellinen kilpailukykyloikka, niin tarvitsemme yksilökohtaista dataa eläimen elinkaaren ajalta. Ja sitä tässä hankkeessa haemme, kertaa Niina Immonen. - Uskon, että pitkällä tähtäimellä voimme oikeasti kehittää esimerkiksi antibioottivapaata tuotantoketjua ja koko ketjun kilpailukykyä. Hanke toimii kehitysympäristönä, jossa yhdistetään osaamista tutkimuksesta ja käytännöstä.  

Hyödyt kuluttajalle saakka  
 
Älysikala-hankkeen tuloksista hyötyvät niin suomalaiset sikatilat kuin laite- ja ohjelmistovalmistajat aina kansainvälisiä markkinoita myöten. Lopulta hyödynsaajina ovat kuluttajat laadukkaan ja kestävän ruuan tuotannon myötä. - Olemme koko porukka, niin Atrian asiantuntijat, sikatilat, tutkijat kuin laitetoimittajat tästä innoissamme. Ollaan aidosti uuden äärellä, kiteyttää Älysikala-hankkeen projektipäällikkö Reetta Palva.  

Älysikala – datan yhdistämisen malli 
Rahoituslähteenä on Euroopan maaseuturahasto, Manner-Suomen maaseutuohjelma / Maaseudun EIP-innovaatioryhmät. Kotisivut www.tts.fi/alysikala. Some-tunnisteena Facebookissa ja Twitterissä #Älysikala
Teksti: Sirpa Pussinen ja Reetta Palva, TTS Työtehoseura