Vehnäsadosta viidennes ja rukiista vajaa kolmannes täytti leipäviljan laatuvaatimukset. Mallaskelpoisen ohran osuus oli edellisiä vuosia suurempi. Mallasohran ja rehuviljojen muuten hyvää käyttölaatua heikensivät homeiset ja itäneet jyvät, joita esiintyi viime vuotta enemmän. Tiedot perustuvat Tiken ja Eviran kokoamiin viljan sato- ja laatutietoihin vuodelta 2008.
Vaikka vehnäsato oli 788 miljoonaa kiloa eli lähes samansuuruinen kuin viime vuonna, vain 155 miljoona kiloa täytti leipävehnän yleiset laatuvaatimukset. Tästä kevätvehnää oli 122 miljoonaa kiloa ja syysvehnää 33 miljoonaa kiloa. Kevätvehnän leipäviljakelpoisen sadon osuus laski 17 prosenttiin alhaisen hehtolitrapainon ja valkuaispitoisuuden vuoksi. Alueelliset erot olivat suuria. Käytännössä heikompilaatuista viljaerää voidaan tasoittaa parempilaatuisella viljalla, ja näin leipäviljakelpoisuuden yleiset laatuvaatimukset alittava vilja voi kelvata leipäviljaksi.
Rukiin keskimääräinen sakoluku oli 2000-luvun alhaisin, mikä laski leipäviljakelpoisen sadon osuuden 27 prosenttiin. Ainoastaan 16 miljoonaa kiloa 61 miljoonan kilon ruissadosta oli sakoluvultaan yli 120.
Mallasohran valkuaisainepitoisuus alhainen ja jyväkoko suuri
Mallasohran sato oli lähes 640 miljoonaa kiloa eli
ennätyksellisen suuri. Peräti 505 miljoonaa kiloa eli 79 % oli
mallaskelpoista alhaisen valkuaispitoisuuden ja suuren jyväkoon
perusteella. Homeiset ja itäneet jyvät alensivat kuitenkin
mallaskelpoisen sadon määrää.
Kauran hehtolitrapaino korkea
Lähes miljardi kiloa eli 66 prosenttia rehuohrasadosta oli
hehtolitrapainoltaan yli 64 kiloa. Osuus on viime vuotta alhaisempi, ja
se vaihtelee Varsinais-Suomen 88 prosentista Keski-Suomen 33
prosenttiin.
Noin 1,2 miljardin kilon kaurasadosta 93 prosenttia ylitti rehuteollisuudessa yleisesti käytössä olevan 52 kilon hehtolitrapainovaatimuksen ja 40 prosenttia suurimokauralta vaaditun 58 kilon hehtolitrapainon. Kauran korkea hehtolitrapaino nosti suurimokauran laatuvaatimukset täyttävän sadon osuuden lähes 500 miljoonaan kiloon. Alueelliset vaihtelut rehuviljan laadussa olivat suuria.
Sato- ja laatutietojen tausta
Tässä tiedotteessa on yhdistetty Tiken satotiedot ja Eviran
viljasadon laatuseurannan tiedot. Tike kysyi satotiedot
otantatutkimuksella noin 5 800 maatilalta, joista 1300 maatilalta Evira
pyysi lisäksi viljanäytteitä viljan laatutietojen tutkimiseksi. Tiken
satotilastoon vastasi lähes 5 600 maatilaa, ja Evira sai viljanäytteitä
lähes 800 maatilalta. Tilastossa vilja-alat ovat korjattuja aloja, ts.
kylvöalasta on vähennetty sekä viljelijöiden maaseutuviranomaisille
ilmoittama täysin tuhoutunut kylvöala että tuoreviljana korjattu ala.
Taulukot:
Viljasadon laatu vuonna 2008
www.evira.fi > Kasvintuotanto ja rehut > Vilja > Viljasadon laatu > Viljasadon laatu 2008 >
Viljasadon laatu 2008 (pdf)
Viljasadon laatu vuonna 2005-2008
www.evira.fi > Kasvintuotanto ja rehut > Vilja > Viljasadon laatu > Viljasadon laatu 2008 >
Viljasadon laatu 2005-2008 (pdf)
Lisätietoja
Viljakasvien satotiedot
Tutkija Anneli Partala, puh. 020 77 21376
Tutkija Mirva Kokkinen, puh. 020 77 21371
Tike, tilastopalvelut
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]
Viljan laatutiedot
Yksikönjohtaja Mirja Kartio, puh. 020 77 25090
Erikoistutkija Elina Sieviläinen, puh. 020 77 25092
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, kasvianalytiikkayksikkö
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1