Symposio Jyväskylän Paviljongissa (Lutakonaukio 12, Auditorio A1 Wilhelm) 12.6. klo 11–17 osana Euroopan luonnonsuojelubiologian kongressia. Osajärjestäjänä BIOS-tutkimusyksikkö.
Ilmastonmuutoksen nopea eteneminen uhkaa myös suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuutta. Tutkijoiden mukaan viimeistään nyt on otettava käyttöön tehokkaita keinoja ilmastopäästöjen hillitsemiseksi.
Metsien ja maan käytöllä on keskeinen vaikutus Suomen ilmastopäästöjen kehittymiselle. Symposiossa pohditaan, miten päästöjen vähentäminen ja hiilinielujen kasvattaminen nopeassa aikataulussa saadaan sovitettua yhteen.
Päivän aikana kuullaan alustuksia metsien käytön ilmastovaikutuksista johtavilta kansainvälisiltä asiantuntijoilta. Iltapäivän paneelikeskustelussa tutkijat pohtivat yhdessä suomalaisten julkishallinnon ja taloudellisten vaikuttajien kanssa metsien käyttöä koskevien linjausten vaikutuksia ja erilaisten keinojen toteutettavuutta. Paneelissa keskustelevat mm. seuraavan IPCC:n arviointiraportin pääkirjoittaja professori Felix Creutzig, Keski-Suomen Liiton kehityspäällikkö (biotalous) Hannu Koponen ja elinkeinoelämän edustajana Cargotecin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin.
Tarkempi ohjelma ja esitysten aiheet alla.
Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisin pääseminen edellyttää tutkimustiedon mukaan sekäilmastopäästöjen nopeaa vähentämistä että hiilinielujen kasvua. Globaalisti päästöjen ja nielujen tulisi olla tasapainossa noin vuonna 2050. Tavoitteen saavuttamiseksi myös EU joutunee tarkastelemaan omia vuodelle 2030 ulottuvia ilmastotavoitteitaan uudelleen.
Tuoreen tutkimustiedon mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden rajoittaminen on osoittautumassa luultua haastavammaksi.
”Tämä johtuu erityisesti siitä, että teolliset ratkaisut hiilidioksidin poistamiseksi ilmakehästä ovat kehittyneet ennakoitua hitaammin, eivätkä päästöt ole maiden nykyisten sitoumusten mukaan vähentymässä riittävän nopeasti. Tällä hetkellä metsien ja maaperän hiilivarastojen kasvattaminen nähdään kustannustehokkaana ja toteutettavissa olevana tapana voimistaa hiilinieluja”, kertoo seminaarissa puheenjohtajana toimiva Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tuomo Kalliokoski.
”Suomen ilmastostrategia tukeutuu vahvasti biotalouteen ja fossiilisia energialähteitä halutaan korvata puulla. Metsillä ja maaperällä on kuitenkin oleellinen merkitys myös hiilinieluina ja hiilivarastoina, minkä vuoksi puunkäytön lisäämisen vaikutukset eivät ole suoraviivaisesti myönteisiä ilmastolle”, toteaa seminaarin toinen puheenjohtaja, Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio.
Lisätiedot ja ilmoittautumiset symposioon:
Tuomo Kalliokoski, +358 50 4487536, [email protected]
Sampo Soimakallio, +358 40 707 6891, [email protected]
Tilaisuus pidetään englanniksi. Ilmoittautumismaksu 20€. Tiedotusvälineiden edustajilla vapaa pääsy.
Lisätietoja kongressista:
https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2018/06/jyvaskylassa-edistetaan-metsien-kayton-kestavyytta
***
OHJELMA
The trade-offs between forest use, climate mitigation and society
Symposium in 5th European Congress of Conservation Biology, Jyväskylä, Finland 12.6.2018
Place: Jyväskylä, Paviljonki, Lutakonaukio 12, Main auditorium, A1 Wilhelm
Chairs: Dr. Tuomo Kalliokoski, University of Helsinki and Dr. Sampo Soimakallio, Finnish Environmental Institute
Opening Dr. Tuomo Kalliokoski
11.00 – 11.30 Global Bioenergy potential, forests, wood products. Dr. Thomas Kastner, Senckenberg Biodiversity and Climate Research Centre
11.30 – 11.45 LULUCF regulation. Prof. Raisa Mäkipää, Natural Resources Institute Finland
11.45 – 12.15 Substitutions, what can wood products substitute, how much do they lower the emissions. Prof. Bart Muys, Ku Leuven University
12.15 – 12.30 RCP scenarios and forest carbon. Dr. Mikko Peltoniemi, Natural Resources Institute Finland
12.30 – 12.45 Old Growth Forests and scenario modelling. Prof. Annikki Mäkelä, University of Helsinki
12.45 – 13.00 Discussion
13.00 – 14.30 Lunch break
Opening Dr. Sampo Soimakallio
14.30 – 15.00 The Paris agreement promises? How to stay below 1.5-2 C warming, and what
does it mean in the context of sinks and sources/global bioenergy potential. Prof. Felix Creutzig, Mercator Research Institute
15.00 - 15.30 Natural Climate Solutions. What are the natural sinks, what capacity they offer,
how they can be maximized? Director Bronson Griscom, The Nature Conservancy
15.30 - 17.00 Panel discussion, moderator Academy professor Timo Vesala, University of Helsinki Participants: Hanna Aho, Climate campaigner, Fern; Felix Creutzig, Professor, Mercator Research Institute; Heikki Granholm, Civil Officer, Ministry of Agriculture and Forestry; Bronson Griscom, Director, The Nature Conservancy; Ilkka Herlin, Chairman Cargotec; Matti Kahra, Leading specialist, The Finnish Innovation Fund Sitra; Hannu Koponen, Development Manager (Bioeconomy), Regional Council of Central Finland
Symposion päätyttyä alkaa Euroopan luonnonsuojelubiologian kongressin tiedotustilaisuus.
***
Esitysten aiheet:
Professori Felix Creutzig käy alustuksessaan läpi viimeisimpiä ilmastotavoitteiden mukaisia hillintäskenaarioita, bioenergian roolia tässä kontekstissa, sekä bioenergiaan kytketyn hiilen takaisinkeruun teknologioiden (BECCS) mahdollisuuksia päästöjen vähentämisessä.
Johtaja Bronson W. Griscom kertoo ”Natural Climate Solutions (NCS)” – menetelmän tarjoamista mahdollisuuksista maakohtaisten päästövähennysten ja hiilinielujen lisäyksen tavoittelussa.
Tutkija Thomas Kastner esittelee tutkimustuloksia, joiden mukaan maapallon kasvillisuus sitoo ihmisen toiminnan vuoksi vain puolet kasvillisuuden hiilinielupotentiaalista. Maan ja kasvillisuuden käytön suunnittelulla onkin ratkaiseva merkitys nielujen kehittymisen kannalta.
Professori Annikki Mäkelä käy läpi käsityksiä vanhojen metsien kasvusta ja niiden hiilensidontakyvystä. Vanhojen metsien rooli korostuu kun pyritään vertaamaan eri metsien käsittelytapojen vaikutuksia hiilinieluihin. Mäkelän mukaan tutkimusta olisi kohdennettava siten, että vanhojen metsien hiilinielut ja varastot voitaisiin huomioida täsmällisemmin eri ilmastoskenaarioissa.
Tutkimusprofessori Raisa Mäkipää nostaa esiin LULUCF sääntelyn mahdollisia vaikutuksia Suomen metsien käytölle sekä LULUCF sektorin keinoja ylläpitää ja vahvistaa hiilinieluja. Hänen mukaansa erityisesti soiden käsittelytavoilla on mahdollista vaikuttaa maaperän päästöihin, joilla on keskeinen vaikutus metsien hiilinieluun ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.
Professori Bart Muys vertailee erilaisia puutuotteiden substituutiohyötyjä, korvattaessa esimerkiksi fossiilisia raaka-aineita. Muys tarkastelee myös puutuotteiden hiilivarastojen kokoa ja ajallista kestoa. Johtopäätöksissa korostuu tarve parantaa puunjalostusteollisuuden materiaalitehokkuutta ja suunnata tuotantoa siten, että puutuotteisiin pitkäaikaisesti sitoutuvan hiilen määrä kasvaa.
Tutkija Mikko Peltoniemen esityksen lähtökohtana ovat arviot joiden mukaan ilmastonmuutos lisäisi metsien kasvua ja kasvattaisi hiilinieluja. Intensiivisesti hoidettujen metsien hiilivarastojen koko riippuu kuitenkin pääosin niiden käsittelytavasta. Metsien hiilitaseen kehitystä arvioitaessa onkin tärkeää kohdistaa huomiota metsien käsittelyn tapaan ja intensiteettiin.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1