Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Maatalous » Opinnäytetyö: Hukkakauran itävyys pienenee kuljettuaan hevosen ruuansulatuskanavan läp

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Opinnäytetyö: Hukkakauran itävyys pienenee kuljettuaan hevosen ruuansulatuskanavan läp

Tiedote.
Julkaistu: 22.12.2014 klo 12:40
Julkaisija: Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Sari Pätäri toteaa hukkakauran leviämisen merkittävimmäksi syyksi viljelijät, jotka eivät suhtaudu hukkakauraongelmaan vakavasti. Hevosen ruuansulatuskanavan läpi kulkeneen hukkakauran siementen itävyyttä tutkittiin MTT:n Horse Manure -hankkeen yhteydessä toteutetussa tutkimuksessa keväällä 2014. Pätäri valmistui Hämeen ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmasta agrologiksi (AMK) joulukuussa 2014.

Hevosten määrän lisääntyessä ja tallien sijoittuessa lähemmäksi kaupunkeja hevosenlannalle tarvitaan koko ajan lisää vastaanottajia. Lanta tulisi ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena ja vasta sen jälkeen energiana. Koska hevostallit ovat useimmiten yhteistyössä maanviljelijöiden kanssa, olisi helpoin tapa lannan hävitykseen sen saaminen peltolannoitteeksi. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut hevosen kauravaltaisen ruokinnan takia hukkakauran olemassa olo ja sen leviämisriski lannan mukana.

Koska hukkakaura voi selvitä itämiskykyisenä kuljettuaan hevosen ruuansulatuskanavan läpi, on aina riskinsä, että hevosenlanta sisältäisi itämiskykyisiä hukkakauran siemeniä. Etenkin siemenviljelyssä hukkakaurattomuus on lain vaatimus, eivätkä muutkaan viljelijät halua ehdoin tahdoin saastuttaa omia peltojaan hukkakauralla.

Kokeellisen tutkimuksen mukaan hevosen ruuansulatuksen läpi kulkeneiden kokonaisten jyvien itävyydeksi saatiin kymmeneltä hevoselta keskimäärin 18 %. Itävyys vaihteli hevosittain 0-34 %. Kontrollijyvien alkuperäinen itävyys oli 77 %, ja ruuansulatuskanavan läpi kuljettuaan itävyys väheni keskimäärin 77 %.

Hevosharrastajien tietämys hukkakaurasta on vähäistä

Pätärin tekemän selvityksen mukaan hevosharrastajien tietämys hukkakaurasta on vähäistä, kun taas lannan vastaanottajat vaativat hukkakaurattomuutta. Lannan vastaanottajan on kuitenkin käytännössä vaikea valvoa hevosten syömien rehujen puhtautta, jolloin vastuu niistä siirtyy tallinpitäjälle. Hevosyrittäjien ja -harrastajien kouluttamisella ja tiedottamisella voisi olla vaikutusta siihen, että rehujen puhtauteen alettaisiin kiinnittää enemmän huomiota. Näin saataisiin mahdolliset epäpuhtaat rehuerät helpommin pois markkinoilta sekä lisättyä hevosenlannan käyttöä peltolannoitteena.

Lisätietoja:
Sari Pätäri, puh. 0400 715 807, sari.patari@gmail.com sekä http://www.mtt.fi/horsemanure

Työ löytyy kokonaisuudessaan ammattikorkeakoulujen Theseus-julkaisuarkistosta. 

Tiedotus / Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammatti-instituutti
Visamäentie 35 A, PL 230
13101 Hämeenlinna
sp. tiedotus@hamk.fi, p. (03) 6461 (vaihde)

www.hamk.fi

HAMK kuuluu ammattikorkeakoulujen strategiseen FUAS-liittoumaan yhdessä LAMKin ja Laurean kanssa.

www.fuas.fi

 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs